1. ¿Jehová tä dre ngübare nibätä?

 NITRE ja mäkäninte yekwe monso tä därere ngwane käita nemen juto krubätebätä aune monso tä chi ye käita nemen nuärebätä. Akwa niaratre ñan tö monso ye tuai kwekebe chi. Ñobätä ñan aune, monso ye ñan ririadre ngwane, raba kite töibikaire. Ye erere arato, kukwe tä kite nemen gare kena nie Bibliabätä o nitre ie Bibliabätä ngwane, käita nemen juto Jehovabätä. Akwa niara ñan tö nitre ye tuai kwekebe ja täte “ngäbäkre kiakia” ye kwrere (1 Cor. 3:1). Ñakare aune, ni kristiano jökrä rabadre “ünän ünän” ja üairebiti ye ie niara tö (1 Cor. 14:20).

2. ¿Kukwe ngwantarita meden rabai gare nie?

² Kukwe ja tötikara nebätä kukwe ruäre ngwantarita rabai gare nie: ¿ni kristiano ünä nieta ye dre gärätä? ¿dre nuain raba rabakäre ünä ja üairebiti? ¿mrö ribi kwetadre ja üairebiti nieta ye dre gärätä? ¿ni täi käre ünä ja üairebiti ye ñobätä nikwe ñaka nütüdre?

¿NI KRISTIANO ÜNÄ NIETA YE DRE GÄRÄTÄ?

3. ¿Ni ünä nieta ye dre gärätä?

³ Ni kristiano ünä nieta ye ngwane ñaka blitata kä kwäbe nibiti ye aibebätä. Kukwe griegore kwitata “ünän” ye abokän blitata “jondron niena täte” o “metre” yebätä arato (1 Cor. 2:6). a Aisete ni kristiano tä nemen ünä nieta ye ngwane ñaka tärä nemen  ngäbäkre kia kwrere kukwe ja üairebiti meden gärätä. Akwa, ¿ni kristiano tä nemen ünä ja üairebiti ngwane ñan rabadre kukwe mada nuainne jire chi ai gärätä? Ñakare. Ñakare aune rabadre ja di ngwen ririakäre jankunu (1 Tim. 4:15). ¿Ni kristiano bati o niena umbre ye ünä ja üairebiti ye ñokänti raba nemen gare nie?

4. ¿Ni kristiano niena ünä ye tä ja ngwen ño?

⁴ ¿Ni kristiano niena ünä ye tä ja ngwen ño? Ni kristiano niena ünä ye tä kukwe ja jie ngwankäre jökrä Bibliabätä ye mike täte, dreta nemen tuin kwin ietre ye ñan aibe mikata täte kwetre. Bäkänä, niaratre töi ngite akwa tätre ja di ngwen töbikakäre aune nüne ni Ngöbö mikaka täte rabadre nüne ño Ngöbö tö ye erere. Aune tätre ja di ngwen nünankäre ni bitin erere. Köbö kwatire kwatire tä ja di ngwen bäri töbikakäre kwin Ngöbö erere (Efes. 4:​22-24). Tä kukwe kwin den nuaindre jai lei aune kukwe ja jie ngwankäre Bibliabätä mikata Ngöbökwe yebätä, kukwe niedre jirere jatäri o tikani ie ye ñaka ngübare. Ne madakäre, ni kristiano ünä tä kukwe den nuaindre jai ngwane, tä ja töi mike kwatibe mikakäre nemen bare (1 Cor. 9:​26, 27).

5. ¿Ni kristiano ñaka ünä ja üairebiti yebätä dre raba nemen bare? (Efesios 4:​14, 15).

⁵ Ni kristiano jämi ünä o jämi tän ja üairebiti ye abokän raba ja töi kwitamana jötrö ngwarbe kukwe mada mada ye ie “abiti mrä nitre ni ngökaka käta kukwe dirire blo abokän” ie raba ja ngökamana. Ne madakäre nitre tä kukwe niere ni kitakäre jabätä yekri raba ja mike o kukwe nieta nitre apostatakwe ye raba mike era jai (ñäkädre Efesios 4:​14, 15 yebätä). b Töi raba nemen jondron ni madakwe ye tuabätä jakwe ngüdrekä ni madabe o rubun jötrö ngwarbe, ye köböite raba nakain nuäre kö okwäte (1 Cor. 3:3).

6. ¿Nita nemen ünä ja üairebiti ye bämikata kukwe ñobiti? (Üai mikadre ñärärä).

⁶ Ni iti ünä ja üairebiti ye abokän Biblia tä kete ni iti niena umbre yebätä nibi gare nie. Monso kia ye ie kukwe keta kabre ñaka gare. Ye medenbätä ni bäri umbre kräke rabadre ngübarebiti aune jie ngwen tätre ribere jai. Ñodre, ni meyere tä niken carretera yete ta angwane tä niken monso ye ngwena kisebiti. Akwa monso ye tärä nemen bäri kri ngwane  raba dikekä kaibe carretera yete ta. Akwa yebiti ta, rabadre nikren kwin jibätä kwärikwäri ne kwe carrokwe ñaka nuaindre tare ye meye tä ngwen törö ie. Akwa tärä nemen ja ngibiare kaibe. Ye erere tä nemen bare kukwe ja üairebiti: ni kristiano iti jämi ünä ja üairebiti ye tä ni kristiano niena ünä ja üairebiti ye ribere ja dimikakäre kukwe kwin diankäre jai. Ni kristiano iti niena ünä ja üairebiti ye abokän tä ja tuenmetre jie ngwandre kukwe Bibliabätä ie, aune kukwe tuin kwin Jehovai ye erere tä ja töi mike köböire tä kukwe kwin den nuaindre jai.

7. ¿Ni kristiano ünä ye tä ja di ribere?

⁷ ¿Ni kristiano niena ünä ja üairebiti ye ñaka ja di ribere ye ai gärätä? Ñakare, tätre ja di ribere kukwe ruärebätä arato. Akwa ni kristiano jämi ünä ja üairebiti ye dre nuaindre kwetre ye niedre ie o kukwe diandre nuaindre kräketre ye tätre ngübare. Ni kristiano niena ünä ye abokän tä ja ngwen töbätä mäträtabätä aune ja mräkätre ie kukwe gare bäri yebätä tätre ja kite. Ne madakäre “tribe” jen jakwe ngwandre kwetre ye gare ietre (Gál. 6:5).

8. ¿Nitre kristiano niena ünä ye jökrä ñaka töbike ja erebe ye ñobätä nita niere?

⁸ Nitre tä nirien tärä nemen ünä o balente ye ngwane ñaka ja erebe jökrä, ye erere arato ni kristiano tä nemen ünä ye ngwane ñaka ja erebe jökrä. Ruäre ye abokän töbätä, mada abokän ja ngwen balente, töi mantiame aune ruäre ye abokän nitre mada töi nüke gare kwin ietre. Ye medenbätä, ni kristiano nibu niena ünä ye raba kukwe jene jene den jai kukwe keteitibätä, metrere blitata conciencia yebätä ngwane. Akwa kukwe jene jene diandre kwe jai ye kwin Jehová okwä känti ngwane ñaka tätre ñäke jabätä kwärikwäri, ñakare aune tä ja di ngwen nünankäre kwin jabe (Rom. 14:10; 1 Cor. 1:10).

¿DRE NUAINDRE RABAKÄRE ÜNÄ JA ÜAIREBITI?

9. ¿Ni kristiano ñan tä nemen ünä ja üairebiti ja töbiti ye ñobätä nieta?

⁹ Monsotre kia ye tä nirien käta niken ta ye ngwane akwa ni kristiano ye ñaka tä nemen ünä ja üairebiti ja töbiti o käta niken ta ye ngwane. Ñodre, ja mräkätre Corinto käkwe kukwe metre ye kani ngäbiti, ja ngökani ñöte kwetre aune üai deme namani kwetre, arato kukwe namani gare krubäte ietre apóstol Pablo yebätä (Hech. 18:​8-11). Ja mräkätre käkwe ja ngökani ñöte yebiti kä nikani ruäre ta akwa nämäne kwekebe ja täte ñaka nämäne nirien kukwe ja üairebiti (1 Cor. 3:2). ¿Kukwe ye erere ñan rabadre bare nibätä yekäre dre nuaindre?

10. ¿Dre nuaindre rabakäre ünä ja üairebiti? (Judas 20).

¹⁰ Ni kristiano rabadre ünä ja üairebiti yekäre, töi tädre nuainbätä. Monso kia ie kukwe ñan gare ye kwrere ni kristiano tö ja tuai ngwane ñaka tä nirien jire ja üairebiti (Prov. 1:22). Nitre niena umbre o niena balente akwa ñaka töta nemen sribi tuai ja kisete ñakare aune rünkwe kukwe nuaindre kräke ie töta nemen, ye erere ni ñaka tö ja ngwain, ñakare aune ni tö ririai kukwe ja üairebiti (ñäkädre Judas 20 yebätä). Mä ñaka nirien ja üairebiti ruin mäi ngwane, Ngöbökwe mä “mikadre dite” aune mä dimikadre kwe “sribi kwe ye ngwiankäre bare” ye mäkwe ribe ie (Filip. 2:13).

11. ¿Jehovata ni dimike ño rabakäre ünä ja üairebiti? (Efesios 4:​11-13).

¹¹ Jehová ñan ni mikaninte kaibe rabakäre ünä ja üairebiti. Ñakare aune, nitre kädekani kwe konkrekasionte ni jie ngwankäre aune ni tötikakäre ne kwe ni rabadre nemen “ünän täte jökrä, abkokäre sribi biani kore Kristokwe ni ruäre yeye” aisete Kristo töi ño abokän tä nüke gare nie (ñäkädre Efesios 4:​11-13  yebätä). Arato tä üai deme bien nie ne kwe ni rabadre “Kristo töi ye erere” (1 Cor. 2:​14-16). Ne madakäre, tärä Evangelio ketabäkä tikamana kwe, ne kwe Jesukwe dre nuainbare kä tibienbätä ye rabadre gare bäri kwin nie. Niara ja ngwanbare, blitabare aune töbikabare ño ye erere nikwe nuaindi ye köböire ni rabai kristiano ünä ja üairebiti.

MRÖ RIBI JA ÜAIREBITI KWETADRE YE ÑOBÄTÄ KWIN

12. ¿“Kukwe drieta kena Kristobätä” nie ye abokän dre gärätä?

¹² Rabakäre ünä ja üairebiti, ni ñan rabadre “kukwe diribare känekäne nie Kristobätä”, ye aibebätä ja tötike käre. Kukwe ruäre drieta ye abokän nikwe ja töi kwitadre, tödekadre, ja ngökadre ñöte aune nitre gaikröta yebätä blita (Heb. 6:​1, 2). Ni kristiano jökrä ie kukwe ne rabadre gare. Ye medenbätä, apostol Pedro käkwe kädekaninte nitre kwati ngätäite kä Pentecostés ye näire (Hech. 2:​32-35, 38). Rabakäre nänkä Kristo jiebiti, yekäre ütiäte krubäte kukwe ne kadre ngäbiti. Ne madakäre, Pablo käkwe niebare nire ñaka tö ngwen nitre gaikröta ie ye abokän nitre kristiano tä tö ngwen dre dre ie ye ñan kain ngäbiti ye kwrere (1 Cor. 15:​12-14). Yebätä, ütiäte krubäte kukwe diribare känekäne nie ye ñan aibe mikadre gare jai.

13. ¿Hebreos 5:14 tä kukwe mike gare, ye rabadre bare nie yekäre dre nuaindre? (Üai mikadre ñärärä).

¹³ Kukwe ütiäte drieta känekäne nie ye ñan ngörä, ñakare aune mrö ribi ja üairebiti ye tä nikwe. Mrö ja üaire ye abokän ñan lei Jehovakwe aibe, ñakare aune kukwe biani nie kwe ja jie ngwankäre, abokän tä ni dimike niara töi ño ye mike nüke gare bäri kwin jai. Kukwe ye rabadre gare nie yekäre ni rabadre ja tötike Bibliabätä, töbiketaribätä aune ja di ngwen kukwe ye mike täte. Ne käkwe ni dimikai kukwe tuin kwin Jehovai ye den jai (ñäkädre Hebreos 5:14 yebätä). c

14. ¿Nitre kristiano Corinto rabadre ünä ja üairebiti yekäre Pablokwe dimikani ño?

¹⁴ Biblia ñaka tä kukwe niere metre ta kukwe ruärebätä ye ngwane nitre kristiano jämi ünä ja üairebiti ye ie ñan tä nemen nuäre kukwe diankäre nuaindre jai. Ye erere känti, nitre kristiano ruäre rabadre kukwe ruäre den  nuaindre akwle jai töita ño ye ererebätä tätre nütüre. Nitre kristiano mada abokän kukwe tädre ükaninte ye tätre ribere. Ñodre, nitre kristiano Corinto ye käkwe ribebare Pablo ie niara rabadre kukwe ükete, mrö bian nämene ngöbö ngwarbe ie ye kwetadre o ñakare yebätä. Akwa Pablo kukwe ükadrete näre ñaka nuainbare kwe, ñakare aune niaratre töi nämä ño ye ererebätä “kukwe diandre kwe jai” ye Pablokwe niebare ietre. Aune kukwe ja jie ngwankäre keta kabre Bibliabätä ye kädekaninte kwe ietre, dimikakäre ne kwe töi tädre jäme aune ni mada ñaka mikadre ngoto ritete kwetre yekäre (1 Cor. 8:​4, 7-9). Niaratrekwe töbikadre kukwe diain nuaindre kwetre jai yebätä aune ñaka ni mada köböire ye Pablo driebare ie rabakäre ünä ja üairebiti.

15. ¿Nitre kristiano hebreo ririadre jankunu ja üairebiti yekäre Pablokwe dimikani ño?

¹⁵ Pablo kukwe niebare nitre kristiano hebreo ie yebätä kukwe ütiäte nemen gare nie. Nitre ruäre ñaka namanina nirien ja üairebiti, ye medenbätä Pablo kukwe ne niebare: “mun rabadrera ünän käkwe mrö ribi kwetadre bä amarebti bäsi ngäbäkre di ñakare käta kian aibe ñaen, kwrere jire mun tä nüne se” (Heb. 5:12). Jehovakwe kukwe mrä biani konkrekasion yebiti ye niaratre ñaka nämäne mike täte (Prov. 4:18). Ñodre, nitre kristiano kwati judío ye nämäne lei biani Moisés ie ye mike täte, akwa kä nikani 30 ta jire Jesús ja nire biani ye köböire kukwe ye ñan namanina ütiäte (Rom. 10:4; Tito 1:10). Kä nikani kwati ta ne kwe ja töi kwitadre kwetre, ye medenbätä kukwe metre mika nämäne gare nguseta. Abokän, Pablokwe tikabare üai deme köböire ye rabadre dimike ye ie tö nämäne. Mrö ribi ja üairebiti ne nitre kristiano nämene ribere jai ne kwe Jehová tö nämäne kukwe mrä mrä mikai gare ietre ye rükadre gare ietre. Ja ngwandre dite kwe aune kukwe driedre jankunu kwe nitre judío nämäne ja mike rüere yebiti ta yekäre arato (Heb. 10:​19-23).

NI TÄI KÄRE ÜNÄ JA ÜAIREBITI YE ÑOBÄTÄ NIKWE ÑAKA NÜTÜDRE

16. Ni rabadrera ünä ja üairebiti, ¿akwa dre nuaindre jankunu?

¹⁶ Ñaka ja di ngwandre rabakäre ünä ja üairebiti aibe, ñakare aune ni tädre jankunu ja ngwen ye erere, yekäre ñaka tö ngwandre akwle jai (1 Cor. 10:12). Ütiäte krubäte nikwe  ja trä tuadre köbö kwatire kwatire ne kwe nita nirien ja üairebiti ye rabadre gare nie (2 Cor. 13:5).

17. ¿Pablo kukwe tikani nitre Colosenses ie yebiti dre nüke gare nie nita nemen ünä ja üairebiti yebätä?

¹⁷ Kukwe tikani nitre Colosenses ie yete, Pablokwe blitabare ni rabadre ünä ja üairebiti akwa ñan riadrete nikän ye ütiäte krubäte yebätä. Nitre kristiano ne nämänena ünä ja üairebiti akwa yebiti ta niaratre rabadre ja ngübarebiti, nitre nämene töbike ño kä nebätä yebätä ye ribebare kwe ietre (Col. 2:​6-10). Epafras ie, kukwe ne nämäne gare kwin, ye medenbätä nämäne orare kärekäre ne kwe niaratre “tädre dite aune ja ngwandre kwe nitre ünän ja üairebiti” yekäre (Col. 4:12; nota). ¿Ne tä dre driere nie? Pablo aune Epafras ie kukwe ne nämäne gare, rabakäre ünä ja üairebiti, ja di ngwandre aune Jehová ni dimikadre ye nämäne gare ietre. Kukwe tare rabadre bare yebiti ta nitre kristiano Colosenses ye rabadre ja ngwen ni ünä erere yei tö nämäne.

18. ¿Ni kristiano niena ünä ja üairebiti yebätä dre raba nemen bare? (Üai mikadre ñärärä).

¹⁸ Ni kristiano niena ünä ka ngäbitita Ngöbökwe akwa ye raba nete kän, yebätä apóstol Pablo nitre hebreo mikani mokre. Ni ye raba kite ja brukwä mike ribi aune kä mikekä Ngöböbätä yebätä ñaka raba ja töi kwite aune ngite kitamana ta jabiti. Akwa, kukwe ye erere ñaka namani bare nitre kristiano hebreo yebätä (Heb. 6:​4-9). Nitre tä nemen tibo ja üairebiti o kitakata kukwebätä kä nengwane ¿yebätä dre tä nemen bare? Nitre ne ñaka tä ja ngwen Pablo niebare ye erere, ñobätä ñan aune tätre ja töi mike bobre ja töi kwitakäre. Tä nikenta Jehová kokwäre akwa dimikadre ye tätre ribere jai (Ezeq. 34:​15, 16). Nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte raba ja di ribere ja mräkä niena ünä ja üairebiti ie ne kwe nire tä kiteta Jehová kokwäre ye dimikadre kwe rabadreta ja kete kwin Jehovabe yekäre.

19. ¿Nikwe ja töi mikadre dre nuainbätä?

¹⁹ Mäta ja di ngwen rabakäre ni ünä ja üairebiti ngwane, mäkwe ñaka ja di ngwan nekä rabadre bare mäi yekäre. Mäkwe mrö ribi ja üairebiti ye kweta aune ja di ngwan töbikakäre Jehová erere. Mä niena ünä ja üairebiti ngwane, mäkwe ja di ngwan ne kwe ñaka riadrete mäkän.