1. ¿Ja mräkätre ruäre tä niken kukwe driere ye ngwane, jata nemen ruin ño ietre? (Üai mikadre ñärärä).

 NI JEHOVÁ mikaka täte tä kukwe driere ñobätä ñan aune, Jehová tare nikwe aune nitre ie Jehová rabadre gare ye ie ni tö. Ja mräkätre kwati tä kukwe drie ye käi ngwen juto jabätä aune mada abokän kräke ñaka tä nemen nuäre. ¿Ñobätä kukwe ye tä nemen bare? Ja ñan tä nemen törö blitakäre ni mada okwäbiti ietre o kä jüräta nemenbätä. Ruäre ie ja ñan tä nemen ruin kwin blitakäre nübai ñaka ye ngwane. Mada abokän ñaka kukwei kadre ngäbiti ye jüräta nemenbätä. Ja mräkätre ruäre abokän ñaka rabadre ja kwete ni madabe ye drieta ietre. Ja mräkätre jökrä nekwe Jehová tare, akwa ruäre ngwane ñan tä nemen nuäre kräketre kukwe kwin Gobran Ngöbökwebätä driekäre. Yebiti ta, sribi ütiäte tä nuaindre nie ye gare ietre yebätä tätre ja di ngwen krubäte. ¡Ye käita nemen juto Jehovabätä!

2. ¿Ñan tä nemen nuäre mä kräke kukwe driekäre ngwane, ñobätä mäkwe ñaka ja ngwandre di nekä?

² ¿Aune mä? ¿Ja ñan tä nemen ruin kwin mäi mäta niken kukwe driere ngwane? Ye erere tä nemen bare mäbätä ngwane, mäkwe ñan ja di ngwan nekä. Yebiti mä töi bobre mäta bämike. Mä ñan tö nitre mada töi mikai jabätä o ja kwetadre mäbe yei mä ñan tö. Ne madakäre, ñaka ni kukwe nuadre ye ñan tä nemen kwin ni kräke ñobätä ñan aune, ni tö nitre mada dimikabätä jerekäbe. Kukwe ño ño ben mätä ja tuin ye tuin mä Rün kä kwinbiti Jehová yei aune tö mä dimikabätä (Is. 41:13). Kukwe ja tötikara nebätä kukwe ketarike rabai gare nie abokän raba ni dimike kukwe drie ye käi ngwankäre juto jabätä.

NGÖBÖ KUKWEI TUENMETRE JA DIMIKE

3. ¿Drekwe Jeremías mikani dite kukwe driekäre?

³ Siklo nikanina ta yete, Ngöbö kukwei tä ni Jehová mikaka  täte ye mike dite sribi ñan nuäre mikata kisete ye mikakäre nemen bare. Ani töbike ni Ngöbö kukwei niekä Jeremías yebätä. Jehovakwe niara juani kukwe driere ye ngwane, niebare kwe: “Blita ñan gare tie, Ñobätä ñan aune ti tä monsore” (Jer. 1:6). ¿Akwa kä jürä ye ganainbare ño kwe? Ngöbö kukwei niara dimikani. Jeremiakwe niebare: “Akwa kukwe kwe ye rababa ti brukwäte ñukwä jutra ngire krubäte neketaninkä ti krokote erere aune ti rababa dräre käne yebätä ti ñan kä ngwanba nüke jai mada” (Jer. 20:​8, 9). Kä känti Jeremías juani ye ñan nuäre kukwe driekäre akwa kukwe biani ie mikakäre gare yekwe niara mikani dite sribi ye nuainkäre.

4. ¿Nita ñäke Bibliabätä aune töbiketaribätä ye ngwane, dre tä nemen gare nie? (Colosenses 1:​9, 10).

⁴ Ngöbö kukwei ye tä ni kristiano mike dite arato. Apóstol Pablo kukwe tikani ja mräkätre Colosas ie ngwane, kukwe ne niebare kwe ie: “munkwe nünandre kuin metre ni Dänkien mikakäre ütiäte” kukwe metre mikakäre gare aune “käre jändrän tuen kuinkuin ni Dänkienye abko erere mun rabadre nuene” (ñäkädre Colosenses 1:​9, 10 yebätä). Kukwe tuin kwin ni Dänkien ie ye nuaindre ye abokän kukwe driedre. Nibira gare nie erere nikwe ñäkäi Ngöbö kukweibätä töbikaitaribätä yekwe tödeka nikwe mikai bäri dite Jehovabiti aune ye köböire kukwe drie ye abokän sribi bäri ütiäte rükai gare nie.

5. ¿Dre nuaindre ne kwe kukwe Bibliabätä ye rükadre gare kwin nie?

⁵ Nita ñäke Bibliabätä, ja tötikebätä aune töbiketaribätä ye ngwane ñaka nuaindre jötrö ngwarbe. Bersikulo keteiti ñaka rükadre gare nie ye ngwane, ¿dre nuaindre? Ni ñaka rikadre biti ta jerekäbe, ñakare aune kukwe känä raba bäri Índice de las publicaciones Watch Tower o Guía de estudio para los testigos de Jehová yebätä aune bersikulo ye dre gärätä ye mikadre gare jai. Nikwe kä diainkä debe näre jai ja tötikakäre ye kwrere ye köböire ni rabai tö ngwen bäri kukwe Ngöbökwe yei (1 Tes. 5:21). Nikwe ja tötikai ne kwrere Ngöbö kukweibätä ye köböire kä rabai bäri juto nibätä blitakäre nitre ben kukwe yebätä.

JA ÜKADRETE KWIN KUKWE DRIEKÄRE

6. ¿Ñobätä ja ükadrete kwin käne kukwe driekäre?

⁶ Mäkwe ja ükaite kwin käne kukwe driekäre ngwane, ja rabai ruin kwin mäi kukwe driekänti blitakäre ni madabe. Jesukwe nitre ja tötikaka kwe ye kitani kwin juankäre kukwe driere (Luc. 10:​1-11). Jesukwe kukwe niebare ye nitre ja tötikaka kwe käkwe mikani täte,  ye köböire kukwe drie namani bare kwin ietre ye käi namani juto bätätre (Luc. 10:17).

7. ¿Ni raba ja mike ño juto kukwe driekäre? (Üai mikadre ñärärä).

⁷ ¿Ni raba ja mike ño juto kukwe driekäre? Ni raba kukwe metre ye mike gare ño ja kukweibiti yebätä töbikadre. Kukwe ketebu o ketamä tärä nemen bare nita niken kukwe driere ngwane yebätä töbikadre. Aune kukwe ye erere rabai bare nibätä ngwane nikwe dre nuain o dre niei yebätä ja kitai köböire dre niedre rabaira gare nie. Ni täi juto biare blitakäre töi jämebiti, kä täi kötare nibätä blitakäre nitre gwi yebe.

8. ¿Ñobätä ni kristiano ye abokän jondron sribebare dobrobiti ye kwrere nie raba?

⁸ Apóstol Pablo kukwe bämikani yebiti mikani gare kwe dre tä nuaindre nie kukwe driekänti. Niebare kwe: “Jondron ütiäte kri ne tä dobro siäite” nikwe (2 Cor. 4:​7, NGT). ¿Jondron ütiäte ye abokän dre? Ye abokän kukwe kwin Gobran Ngöbökwe ye driedre yebiti nitre raba nemente kwäre (2 Cor. 4:1). ¿Jondron sribebare dobrobiti ye abokän dre gärätä? Ye abokän ni Jehová mikaka täte tä niken kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä ye mike gare nitre ie meden gärätä. Apóstol Pablo näire, nitre jondron rürübäinkä nämäne niken jondron ütiäte ye ngwena siä o jondron sribebare dobrobiti yete, ñodre mrö, vino aune ngwian. Nengwane Jehovakwe jondron ütiäte biani nie ye abokän kukwe driedre. Aune niara köböire ni rabai dite kukwe ye mikakäre gare nitre ie.

KÄ JÜRÄ ÑAN RABADRE NIBÄTÄ YEKÄRE JA DI KÄRÄDRE JEHOVAI

9. ¿Nitre jüräta nemen nibätä aune ñan ni kukwe nuai jüräta nemen nibätä ye ganain raba ño? (Üai mikadre ñärärä).

⁹ Ñaka ni kukwe kadre ngäbiti ye jürä raba nemen nibätä o nitre jürä raba nemen nibätä. ¿Dre nuain raba kä jürä ye ganainkäre? Nitre apóstol ie kukwe drie ñäkäibare ngwane, orabare ño kwe yebätä ni raba ja kite. Ñan ja tuanimetre ganaindre kwetre kä jürä yei, ñakare aune kä jürä ñan rabadre jire chi bätätre blitakäre Ngöbö kukweibätä yekäre ja di ribebare kwetre Jehovai. Aune Jehovakwe kukwe nuani (Hech. 4:​18, 29, 31). Nitre jüräta nemen nibätä ye ngwane, ja di ribedre Jehovai. Nitre tare nikwe yebätä ni dimikadre kwe kä jürä ye ganainne ribedre ie.

10. ¿Jehová tä ni dimike ño kukwe metre ye mikakäre gare? (Isaías 43:​10-12).

¹⁰ Jehová ni kädekani testiko jakwe (ñäkädre  Isaías 43:​10-12 yebätä). a Jehovakwe ni mikai dite käbämikata kwe nie. Kukwe ketabokäbiti niara tä ni dimike ye ani ngwenta törö jai. Kena, nita niken kukwe driere ye ngwane, Jesús tä nibe (Mat. 28:​18-20). Ketebu, angeletre ye kädekani kwe ni dimikakäre (Apoc. 14:6). Ketamä, üai deme bianta kwe nie kukwe namani gare nie ye ngwankäreta törö nie (Juan 14:​25, 26). Ketabäkä, ja mräkätre biani kwe nie ni dimikakäre. Ja mräkätre kä jökräbiti tibien tä nikwe, dre dre ribeta jai ja tuakäre kä jürä yebe ye tä jökrä nikwe.

KUKWE DRIE JENE JENE YE KRÄKE JA MIKADRE JUTO AUNE JA TÖI MIKADRE KUKWE KWIN YEBÄTÄ

11. ¿Dre nuaindre blitakäre bäri nitre kwati ben kukwe metre yebätä? (Üai mikadre ñärärä).

¹¹ Nitre ñan tä nemen kwen gwi mäi ngwane, ¿mäta nemen ulire o ye tä mä ngwen di nekä? Ye erere ngwane, mä raba ngwentari jai: “¿Tätre medente? ¿Tätre sribire o tätre jondron kökö?” (Hech. 16:13). Ye erere tä nemen bare ngwane, mä raba ja töi mike niken kukwe driere ji ngrabare. Ja mräkä iti kädekata Joshua tä niere: “Tita niken centro comercial yete nitre tä niken yete yebe blitakäre aune estacionamiento carro kräke yete blite nitre ben ngwane, tä nemen kukwe driebare kwin tie”. Joshua aune muko kwe Bridget, tä niken kukwe driere dere aune ñänä kwärä derekri bämänte ye ngwane nitre tä kwen gwi ie nieta kwetre (Efes. 5:​15, 16).

12. ¿Nitre tä dre mike täte aune drebätä töta nemen blitai ye ñokänti raba nemen gare nie?

¹² Mäta niken kukwe driere aune nitre ñan tä nemen mä kukwei töibikare ngwane, mä raba ja töi mike niaratre tä dre mike täte aune dreta niaratre mike töbike yebätä. Joshua aune muko kwe Bridget tä kukwe drie kömike nitre ben täräkwata kia yebiti nieta kwetre. Ñodre, täräkwata chi ¿Mätä Biblia ye mike tuin ño jai? ye tä ngwentari nitre ie ngwane, tä niere ietre “Nitre kwati tä niere kukwe ye Kukwe Ngöbökwe aune nitre ruäre abokän tätre ñakare niere, akwa ¿mäta töbike ño kukwe yebätä?”.  Ne köböire niaratre tä blita kömike kwin nitre ben.

13. ¿Nita niken kukwe driere akwa ni ñan tä blite ni iti ben yebiti ta tä nemen bare kwin ñobätä nie raba? (Proverbios 27:11).

¹³ Dreta nemen bare nibätä kukwe driekänti ye ñan aibiti tä nemen gare nie kukwe drie tä nemen bare kwin o ñakare. ¿Ñobätä ye nieta? Ñobätä ñan aune, nikwe blitadre Jehová aune Jesubätä ye tuin kwin ietre (Hech. 10:42). Ye medenbätä, nikwe ñaka blitadre jire ni iti ben o ñaka ni kukwe kadre ngäbiti ye ngwane, kä tädre juto nibätä ñobätä ñan aune nita kä mike juto Jehovabätä (ñäkädre Proverbios 27:11 yebätä). b

14. ¿Ni iti töta nemen kukwe metre mikai gare jai tä kwen ni kukwe driekä iti ie ngwane, jata nemen ruin ño ni jökrä ie aune ñobätä?

¹⁴ Ni kukwe driekä iti tä blite ni iti ben abokän tä kukwe nuin kwin ngwane ni jökräbätä kätä nemen juto. Täräkwata Ni Mikaka Mokre tä kukwe drie ye kete monso chi nianinte känänta yebätä. Monso tä nete ye ngwane, ni kwati tä niken gwaire känene akwa kä jene jene känti. Tä kwentari ni iti ie ngwane ni ye ñan aibebätä kätä nemen juto, ñakare aune ni jökräbätä, ñobätä ñan aune nita känene gwairebe. Ye erere arato, kukwe drie ye nita nuainne gwairebe aisete ni jökrä ütiäte kukwe driekäre, ñobätä ñan aune ye köböire kukwe drieta kä jökräbiti tibien. Aisete ni iti tä kwen gätäbätä ngwane, ni jökräbätä käita nemen juto gwairebe.

JA TARE YEBÄTÄ JA TÖI MIKADRE

15. ¿Drekwe ni töi mikai kukwe driere bäri aune nuainne kä jutobiti? (Mateo 22:​37-39; mikadre ñärärä).

¹⁵ Jehová aune nitre tare nikwe yebätä nikwe ja töi mikai ngwane, ni tö rabai kukwe driebätä bäri aune kä jutobiti (ñäkädre Mateo 22:​37-39 yebätä). Nita kukwe driere ye käita nemen juto Jehovabätä aune nire tä kukwe metre kai ngäbiti yebätä käta nemen juto ye bämike ja töite. Aune nire tä kukwe metre kai ngäbiti ye rabaite kwäre ye ngwandre törö jai (Juan 6:40; 1 Tim. 4:16).

16. ¿Ni ñan raba niken kukwe driere ju ju te akwa yebiti ta kukwe drie raba ño kä jutobiti? Mä raba bämike.

¹⁶ Mä ñan raba niken kukwe driere ju ju te ngwane, mäkwe ja töi mika Jehová aune nitre  tare mäkwe yebätä, aune mä raba dre nuainne yebätä mäkwe ja töi mika. Pandemia COVID-19 ye näire, Samuel bätä Dania nämäne ketaninkä gwi. Kukwe tare nämäne nemen bare, akwa niaratre nämäne kukwe driere telefononbiti, nämäne carta tike aune nitre tötike Zoombiti. Ne madakäre, clínica känti Samuel nämäne niken ja kräkäi mike cancerbätä yete nämäne blite nitre ben. Niara tä niere: “Kukwe tare ye tä ni mike nainte ja ngrabarebiti, ja töibiti aune ja üairebiti. Ye medenbätä, nita sribire kä jutobiti Jehová kräke ye nita ribere jai”. Kukwe jökrä tare yebiti ta, Dania matani tibien aune nötaninbätä tare krubäte yebätä namani camanbiti sö krämä te. Biti mada, dikakabare kwe silla de rueda yebiti sö krä ti te. Dania tä mike gare: “Ti raba dre nuainne ye erere ti nämä ja di ngwen nuainkäre. Enfermera nämä nüke ti känti yebe tikwe blitaba, nitre nämä nüke ti gwirete yebe ti nämä blite. Aune meri iti nämä sribire empresa keteiti kräkä bianka ye kräke ye ben tikwe blitaba kwin krubäte telefononte ta”. Kukwe nämäne Samuel aune Dania kisete yebiti ta nämäne ja di ngwen dre nuain raba kwetre ye erere nuainkäre ye nämäne kä mike juto bätätre.

17. ¿Kukwe jökrä mikata gare nie ne ñokänti ni dimikai kwe metrere?

¹⁷ Kukwe drie ye rabadre bare kwin yekäre, kukwe nibi gare nie ye jökrä mikadre täte. Ye abokän mrö sribeta, te jondron keta kabre kitata ne kwe mrö rabadre bänänte ye kwrere. Kukwe jökrä mikata gare ne nikwe mikai täte ye köböire, kukwe tä ni mike töbike ye riaikä aune ni tö rabai kukwe driebätä bäri.