Känändre nekänti

Indice yete känändre

Kä jäme Ngöbökwe abokän ñaka raba nüke gare ni kä nebätä ie

Kä jäme Ngöbökwe abokän ñaka raba nüke gare ni kä nebätä ie

“Kä jäme Ngöbökwe abko ñan rükadre gare jire ni kä nebtäye. [...] käkwe mun moto [...] ngibiadibti” (FILIP. 4:7).

KANTIKO: 39, 141

1, 2. ¿Dre namani bare Pablo aune Silas yebätä juta Filipos yekänti? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

BÄSI kä ruäre deu juta Filipos yekänti, nitre misionero nibu Pablo aune Silas ye nämene ngite. Niaratre ngoto nämene mikani krite aune niaratre metani yebätä niaratre trö nämene tare ietre (Hech. 16:23, 24). Köbö yete, kukwe jökrä namani bare drekebe ngwarbe. Nitre kwati nikani niaratre ngwena ni kwati ngwärekri kukwe ükatekäre bentre aune ñaka mikani gare ietre. Niaratre dän ötaninte Pablo aune Silas yebätä aune metani tare kwetre kritobiti (Hech. 16:16-22). ¡Kukwe ñaka kwin nuainbare bätätre! Pablo ye ni romano aune kukwe kwin ükadrete kräke näre. *

2 Pablo nämene ngite kä iko känti ye ngwane, kukwe nakaninkä köbö yete aune nitre Filipos yebätä töbikabare kwe raba ruin nie. Juta keta kabre känti Pablo janamane yekänti sinagoga nämene ye erere ñaka nämene kwetre juta Filipos yekänti. Yebätä nitre judío nämene ja ükökrö ñö kräbäre juta ye bäre mento Ngöbö mikakäre täte (Hech. 16:13, 14). ¿Ñobätä sinagoga ñaka nämene yete? Nitre brare judío ni jätä ribe nämene ye ñaka nämene yete yebätä raba ruin nie. Nitre nünanka Filipos ye nämene ni romano erere yebätä ja nämene ruin ütiäte krubäte ietre (Hech. 16:21). Yebätä Pablo aune Silas ni judío ye ñaka romano namani ruin ietre raba ruin nie. Nämenentre töbike ño ye ñaka gare nie, akwa Pablo aune Silas mikani ngite kwetre kukwe ngwarbebätä yebrä gare metre nie.

3. a) Pablo kitani ngite ye ngwane kukwe nämene nakainkäbätä, ¿ye ñobätä ñaka nükani gare ie? b) ¿Ja töi mikani ño kwe?

3 Ñokänti Pablo nükani Filipos yebätä töbikabare kwe arato raba ruin nie. Sö kabre ye känenkri niara nämene mren Egeo ye kwäräkri, Asia Menor yekänti. Yete üai deme ñaka niara tuanimetre kukwe driere kä ruäre yekänti. Aune niara jänikani kwe kä mada kokwäre namani ruin ie (Hech. 16:6, 7). Akwa, ¿jänikani kwe kä meden kokwäre? Pablo nämene Troas ye ngwane, niebare krörö köböre ie: “Jakwe Macedonia”. Ngöbökwe kukwe ye mikani gare metre Pablo ie, yebätä bengwairebe nikani Macedonia (ñäkädre Hechos 16:8-10 yebätä). Akwa nükani yete ye bätäräbe bäsi kitani ngite. ¿Ñobätä Jehovakwe kukwe ye tuanimetre nakainkä? ¿Kä nuäi te niara namani ngite? Kukwe ye ñaka nükani gare ie, akwa jankunu tödekabare kwe aune kä ngwani juto kwe jabätä. Pablo aune Silas namani orare aune kantare Jehovai ngite käi yekänti (Hech. 16:25). Kä jäme Ngöbökwe ye nämene kwetre.

4, 5. a) ¿Kukwe namani bare Pablobätä ye meden ja erebe kukweta nemen bare nibätä yebe? b) ¿Kukwe meden ngüba ñaka nämene kwe abokän namani bare?

4 ¿Ja namanina ruin nie Pablo ye erere? Nikwe ja di ribeba Jehovai aune ni nämä ja jie ngwen üai deme yebiti rababa ruin nie. Akwa ni nämä kukwe meden ngübare ye erere ñaka rababa bare. Nikwe ja tuaba kukwe kri ben abokän köböite ni ñaka nüne käne ye erere raba ruin nie (Ecl. 9:11). Aune ñobätä Jehová kukwe ruäre tuanimetre nemen bare ye nita ngwentari jai raba ruin nie. ¿Dre käkwe ni dimikai kä ngwen nüke jai aune tö ngwen jankunu Jehovai? Mikakäre gare jai, ani töbiketa Pablo aune Silas yebätä.

5 Niaratre nämene kantare ngwane, kukwe ngüba ñaka nämene kwetre ye jatani nemen bare. Kena, dobo kri nakaninkä. Biti, nitre nämene ngite yekänti jukwe tikani aune cadena tikaninte nitre ngite kisebätä. Kukwe ye jutuabare ni ngite ngübabitikä yei ngwane, tö namani ja murie ketai akwa Pablo ñan tuanimetre nuainne. Ye bitikäre, ni ngite ngübabitikä aune mräkätre kwe ja ngökani ñöte. Kä namani ngwen ye ngwane, bengwairebe nitre kukwe ükatekä guardia juani Pablo aune Silas tikete bätä niaratre rikadreta mento juta Filipos yebätä töi jämebiti niekäre ietre. Kukwe ñaka kwin nuainbare nitre kukwe ükatekä yekwe nitre romano yebätä nükani gare ietre ngwane, niaratre arabe nikani Pablo aune Silas ngwena mento kriemikakäre. Akwa Pablo aune Silas rikadreta mento juta yete ye känenkri niaratre tö namani blitai mrä Lidia meri kristiana ja ngökani ñöte bitinkä yebe. Aune niaratre ja mräkätre mada nünanka Filipos ye dimikani arato (Hech. 16:26-40). ¡Kukwe bä jene namani bare jötrö ngwarbe!

“ÑAN RÜKADRE GARE JIRE NI KÄ NEBTÄYE”

6. ¿Nibike dre mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

6 ¿Kukwe namani bare ye tä dre driere nie? Kukwe ngüba ñaka nikwe ye Jehová raba nuainne, aisete nikwe ja tuadre kukwe kri ben ye ngwane, nikwe ñaka töbikadre krubäte. Pablo ñaka kukwe ye käi kwitaninkä jabiti. Ka nikani ta ye bitikäre kukwe tikabare kwe ja mräkätre Filipos ie ni nemen töbike krubäte aune kä jäme Ngöbökwe yebätä ye köböire gare nie. Kukwe ja tötikara nekänti, Pablo dre niebare Filipenses 4:6, 7 yekänti ye ni bike mike gare käne jai (ñäkädrebätä). Biti, kukwe ngüba ñaka abokän Jehovakwe nuainbare mikata gare keta kabre Bibliabätä ye nibike mike gare jai. Aune “kä jäme Ngöbökwe” ye raba ni dimike ño kä ngwen nüke jai aune tö ngwen kwatibe Jehovai ye nibike mike gare mrä jai.

7. a) ¿Pablo tö namani kukwe meden driei ja mräkätre Filipos ie? b) ¿Ye tä dre driere nie?

7 Pablo tärä juani ja mräkätre Filipos ie yebätä niaratre ñäkäbare ngwane, ¿töbikabare drebätä kwetre? Erametre, kukwe namani bare Pablo aune Silas yebätä aune Jehovakwe niaratre dimikani ño ye nükaninta törö ietre. ¿Pablo tö namani dre driei ietre? Niaratre ñaka rabadre töbike krubäte aune niaratre oradre ngwane, Ngöbökwe kä jäme kwe biain ietre. Akwa kä jäme Ngöbökwe “ñan rükadre gare jire ni kä nebtäye” niebare kwe. ¿Ye tä dre mike gare? Biblia ruärebätä kukwe ye kwitata “ni ñaka raba kukwe bämike ja töite” aune “kukwebätä ni ñaka raba töbike” ye kwrere. Aisete Pablo nämene niere “kä jäme Ngöbökwe” ye kwin krubäte abokän ñaka raba nüke gare nie. ¿Ye tä dre driere nie? Ruäre ngwane, kukwe kri tä ni kisete abokän ükadrete ño ye ñaka tä nemen gare nie, akwa Jehová abrä ie gare. Aune niara raba kukwe ñan tuabare nuainne (ñäkädre 2 Pedro 2:9 yebätä).

8, 9. a) Kukwe ñaka kwin nuainbare Pablobätä Filipos, ¿akwa ye köböire dre kwin namani bare? b) ¿Ñobätä ja mräkätre Filipos tö ngwani Pablo kukwe tikani ietre yei?

8 Kä nikani kwäjätä ta yete kukwe namani bare yebätä Pablo kukwe tikani yekwe ja mräkätre Filipos dimikani. Jehovakwe nitre tuanimetre kukwe ñaka kwin nuainne, akwa ye köböire ‘kukwe kwin ngie mikani aune mikani ütiäte’ (Filip. 1:7). Nitre kukwe ükatekä Filipos ye rabai töbike kwin käne kukwe nuainkäre konkrekasion kristiano juta yete rüere. Aune Pablo ye ni romano niebare kwe ye köböire Lucas ni nänkä ben yekwe ja mikaninte Filipos nitre kristiano mrä kukwebätä dimikakäre Pablo aune Silas nikaninta ye ngwane raba ruin nie.

9 Pablo tärä juani yebätä ja mräkätre Filipos ñäkäbare ye ngwane, ni jämi ja tuin kukwe kri ben ye ñan aikwe kukwe tikani ye nämene gare ietre. Pablo ja tuani kukwe kri krubäte ben. Ñodre, kukwe tikani kwe ietre ye ngwane, nämene ngite Roma ju kwe yete. Akwa yebiti ta, “kä jäme Ngöbökwe” nämene kwe ye bämikani jankunu kwe (Filip. 1:12-14; 4:7, 11, 22).

“MUNKWE ÑAN TÖBIKA NGWARBE DIKARO”

10, 11. Nita töbike krubäte ye ngwane, ¿nikwe dre nuaindre aune nikwe dre ngübadre?

10 ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe nikwe ñaka töbikadre krubäte aune “kä jäme Ngöbökwe” rabadre nikwe? Pablo kukwe niebare nitre filipenses ie ye tä driere nie nita nemen töbike krubäte ye ngwane orasion ye kwin krubäte. Aisete ni tädre töbike krubäte ye ngwane nikwe oradre (ñäkädre 1 Pedro 5:6, 7 yebätä). Nikwe nuaindre ye ngwane, Jehová töita nibätä yei nikwe tö ngwandre kwatibe. Arato tä jondron kwin bien nie yebätä nikwe debe biandre ie. “Nita jändrän kärere Ngöböye amne, jändrän btä ni töita ñakare, yebti ta abko Ngöböta jändrän bien bäri kri krübäte nie” ye käre nikwe ngwandre törö jai (Efes. 3:20).

11 Pablo aune Silas erere, Jehovata dre dre nuainne ni dimikakäre ye raba ni töi mike ñan krütare. Ñaka jondron tuabare nuaindi kwe ni kräke raba ruin nie, akwa nita dre dre ribere jai ye käre biain kwe nie (1 Cor. 10:13). Akwa, niarakwe kukwe ükadrete ni kräke abokän ni rabadre kwekebe ngübare ye ñan ai gärätä. Nita dre ribere orasionte ye ererebätä nikwe ja ngwandre (Rom. 12:11TNM). Yebiti nita kukwe ribere bökän ie ye nikwe bämikai aune Jehovakwe kukwe kwin mikai nemen nikwe. Akwa nita dre dre ribere Jehovai o dre dre nuaindre kwe ni kräke nita ngübare ye raba nuainne bäri ni kräke ye nikwe ngwandre törö jai. Ruäre ngwane ni ñaka jondron ngübare abokän tä nuainne ni kräke ye tä ni töi mike ñan krütare. Kukwe namani bare kirabe ye ani mike gare ruäre jai abokän tä ni mike tö ngwen bäri Jehová raba dre nuainne ni kräke yei.

KUKWE NGÜBA ÑAKA YE JEHOVAKWE NUAINBARE

12. a) ¿Senaquerib ja mikani Ezequías rüere ye ngwane, dre nuainbare kwe? b) ¿Jehovakwe kukwe ye ükaninte ño ye tä dre driere nie?

12 Jondron ngüba ñaka abokän Jehovakwe nuainbare ye mikata gare keta kabre Bibliabätä. Ñodre, Ezequías nämene gobrane ye näire, rei asirio Senaquerib ja mikani Judá rüere aune juta jökrä diani kwe jai, akwa ñaka Jerusalén diani kwe jai (2 Rey. 18:1-3, 13). Biti, Senaquerib ja mikani Jerusalén rüere. ¿Ezequías dre nuainbare? Orabare kwe Jehovai aune Isaías ni Ngöbö kukwei niekä mäträdrebätä ribebare kwe ie (2 Rey. 19:5, 15-20). Arato nämene töbike kwin ye bämikani kwe aune Senaquerib jondron ribebare ie ye biani kwe ie (2 Rey. 18:14, 15). Ye bitikäre, Ezequías juta ye ükaninte kwin ne kwe rüe rakadrekä ye ngwane ñaka rikadre tibien (2 Crón. 32:2-4). ¿Dre namani bare mada? Jehovakwe ángel iti juani yekwe nitre rükä 185,000 murie ketani köböitibe deu. Ezequías ñaka nämene kukwe ye ngübare nemen bare (2 Rey. 19:35).

¿Kukwe namani bare Josebätä ye tä dre driere nie? (Gén. 41:42). (Párrafo 13 mikadre ñärärä).

13. a) ¿Kukwe namani bare Josebätä ye tä dre driere nie? b) ¿Kukwe meden Sara ñaka nämene ngübare abokän namani bare kräke?

13 José nämene bati ye ngwane, dre namani barebätä ye ani mike gare jai. Nämene ngite Egipto ye ngwane, rabai ni nibukäre bäri ütiäte juta Egipto yete aune Jehovakwe mikai mräkätre dimike ne kwe ñaka krütadre mrö miare yebätä ñaka nämene töbike (Gén. 40:15; 41:39-43; 50:20). José nämene dre ngübare ye Jehovakwe nuainbare bäri kräke. Niara mölöi meye Sara yebätä ani töbike arato. Niara namanina umbre, ¿aisete Jehovakwe monsoi mikai nemen yebätä nämene töbike? Erametre, Isaac däredi ye Sara ñaka bämikani jire ja töite (Gén. 21:1-3, 6, 7).

14. ¿Dre tädre gare metre nie?

14 Jehová kukwe ñan tuabare nuaindre aune kä mrä ye känenkri kukwe tä ni kisete diandrekä kwe ye ni ñaka ngübare. Aune kukwe ñan tuabare nuaindre kwe ni kräke ye ni ñaka ribere ie. Akwa Ngöbökwe nitre niara mikaka täte kirabe dimikani kukwe ñan tuabarebiti ye gare nie (ñäkädre Isaías 43:10-13 yebätä). * Ye tä ni mike tö ngwen bäri ie. Ngöbö raba ni dimike niara töi mikakäre nemen bare ye gare metre nie (2 Cor. 4:7-9). ¿Ezequías, José aune Sara yebätä dre raba nemen gare nie? Tä driere nie, käre nita ja ngwen metre ngwane, Jehová raba ni dimike ja tuin kukwe bäri kri yebe.

Käre nita ja ngwen metre ngwane, Jehová raba ni dimike ja tuin kukwe bäri kri yebe

15. a) Ni tädre ja tuin kukwe kri ben ye ngwane, ¿“kä jäme Ngöbökwe” ye raba nemen ño nikwe? b) ¿Dre köböire ni raba ja kete Ngöböbe?

15 Ni tädre ja tuin kukwe kri ben ye ngwane, ¿“kä jäme Ngöbökwe” ye raba nemen ño nikwe? Nikwe ja ketadre jankunu Jehovabe. ‘Kristo Jesús’ ja nire biani ni kökatarikäre ye aibe “köböire” ni raba ja kete ben. Ni kökanintari ye kukwe mada ñan tuabare nuainbare Jehovakwe. Ni kökanintari yebiti niara tä ngite juen ta nibiti aune ye köböire ni töi raba nemen kwin bätä ni raba nemen ja ketamuko kwe (Juan 14:6; Sant. 4:8; 1 Ped. 3:21).

“MUN MOTO AMNE MUN TÖI NGIBIADIBTI”

16. “Kä jäme Ngöbökwe” ye köböire dre kwin tä nemen nikwe ye mä raba mike gare.

16 “Kä jäme Ngöbökwe abko ñan rükadre gare jire ni kä nebtäye”, ¿ye köböire dre kwin rabai nikwe? Biblia tä niere, yekwe ni brukwä aune ni töi “ngibiadibti” (Filip. 4:7). Kukwe griegore “ngibiadibti” nieta ye nitre rükä nämene niere sribi nuain nämene kirabe nitre rükä yekwe juta ngübakäre ye mikakäre gare. Ye erere nitre Filipos nämene nüne. Juta ye nämene krie mikani nämene gare nitre nünanka yete ie yebätä nämenentre kübien töi jämebiti. Ye erere arato, “kä jäme Ngöbökwe” tä nikwe ye ngwane, ni töi aune ni brukwä tä jäme. Jehovata ni ngübare aune nikwe nünandre kwin ie tö ye gare nie (1 Ped. 5:10). Yekwe ni kriemikai ne kwe ni ñaka rabadre töbike aune kä jürä ñaka rabadre nibätä.

17. ¿Dre käkwe ni dimika tö ngwen kukwe ja känenkäre yei?

17 Gwäune, “ja tare nikadi kri krübäte” yebe ni kä nebätä köböra ja tuin (Mat. 24:21, 22). Dre rabai bare ni itire itirebätä ye ñaka gare nie, akwa nikwe ñaka töbikadre krubäte. Jehová dre dre nuaindi ye ñaka gare jökrä nie, akwa niara töi ño yebrä gare nie. Niarakwe dre dre nuainbare nitre niara mikaka täte kirabe kräke ye gare nie. Yebätä dre dre rabadre bare akwa yebiti ta, Jehovata dre käbämike ye rabai bare metre ie nikwe tö ngwandre. Aune niarakwe kukwe ñan tuabare nuaindi raba ruin nie. Batire batire Jehovata ni dimike ye ngwane, “kä jäme Ngöbökwe abko ñan rükadre gare jire ni kä nebtäye” ye tä nemen nikwe.

^ párr. 1 Silas ye ni romano arato raba ruin nie (Hech. 16:37).

^ párr. 14 Isaías 43:10-13: “Jehovata niere: ‘Mun testiko tikwe, tikwe mun dianinkä sribikäre ja kräke, ne kwe rabadre gare muen aune munkwe tödekadre tie, ne kwe rükadre gare muen ti ne abokän Arabe. Ti ne känenkri Ngöbö mada ñaka sribebare, aune ti bitikäre Ngöbö mada ñakare. Ti... ti abokän Jehová aune ni mada ñaka mun mikaka kwäre ti erere’. Jehovata niere: “Ti ara kätä mike gare aune tita mun mike kwäre, bätä tita niemana, ngöbö mada ñaka nämene munkwe ye ngwane. Ye medenbätä, mun testiko tikwe aune ti ne abokän Ngöbö. Ne madakäre, käre ti abokän Arabe; ni mada ñaka raba dre tä ti kisete ye denkä tikän. Tita ja töi mike dre nuainne ye ngwane, ¿nire raba ketebätä?””.