JEHOVÁ apóstol Pablo töi mikani ni töi kwin keta ökän kite üai deme yekri ye tike (Gál. 5:22, 23). Ni töi kwin ye jökrä kite “Ngöbö Üai” * yekri aune ye erere “ni btin” töita (Col. 3:10). Kri ngübata kwin ye ngokwä tä nemen kwinbätä, ye erere arato, nire tä ja tuenmetre jie ngwandre üai deme ie ye töi rabai keta kabre kwin (Sal. 1:1-3).

Pablo blitabare kena ja tare yebätä. ¿Ja tare ye ütiäte o ñakare? Pablo ñaka ni mada taredre ngwane, niara “ütiäte ñakare” niebare kwe (1 Cor. 13:2). Akwa, ¿ja tare ye abokän dre, ño ni raba ja töi mike ye erere aune bämike mantre jetebe?

Ja tare ye dre gärätä ye ñaka nuäre niekäre, akwa nita bämike ño ye Biblia tä mike gare. Ñodre, ja tare ye köböire nita ‘jondron jökrä ngübare bätärekä, nita ja moto mike kwin, kukwe kwin käita nemen nuäre nibätä, nita juto biare jondron jökrä ni rüere kain ngäbiti, nita tödeke, nita ni mada ngübare bätärekä aune nita di krüte ñakare jondron jökräbätä’. Ne madakäre, nire tä ja tarere ye töita ni madabätä aune tä ja kete kwin ni madabe. Akwa, nire ñaka ja tarere ye tä mokrere, tä bike kri, tä ja ngwen käme, töita ja aibebätä, nemen rubun ja dokwäre aune ñaka ngite juen ta ni madabiti. Ni ñaka tö ja töi mikai käme ye erere, ñakare aune ni tö ni mada taredi aune ñaka “jändrän kuin känene kaibe jakrä” (1 Cor. 13:4-8).

“Ngöbö abko ni tarekä” (1 Juan 4:8). Tä dre nuainne aune tä ja ngwen ño yebiti tä bämike. Jesús juani kwe ja tare nikakäre aune ja nire biankäre ni ütiäre ye ngwane, ni tarebare krubäte kwe. Apóstol Juan kukwe ne tikani: “Ja tarekrä Ngöbökwe ni kräke, ne niarakwe mikani tuadre krörö: Niarakwe ja monsoi itibe juani kä tibienbätä, abokän kwe nikwe nünandre niara monsoi köböire gäre. Ni tarekrä abrä dre ne: Ñan nikwe Ngöbö tarebare, akwa Ngöbökwe ni tarebare, angwane ja Monsoi juani kwe kä nete, abokän kwe gatadre ngite nikwe ütiäre gäre” (1 Juan 4:9, 10, NGT). Ngöböta ni tarere yebätä tä ngite juen ta nibiti aune ni raba tö ngwen nüna kärekäre ie.

Jesús namani juto biare Ngöbö töi mikakäre nemen bare ye ngwane, ni tare kwe ye bämikani kwe. Pablo niebare: “Jesukristo käkwe Ngöbö kukwei mikani täte, ja biani müre ketadre au kwe [...] [batibe aune kärekäre] ye mden köböire abko Ngöbökwe ni mikani deme ja ngwärekri” (Heb. 10:9, 10). Ni kä nebätä ñaka raba kukwe ye erere nuainne. Jesukwe niebare: “Nikwe ja nire biandi kämikadre ja mräkätre mada diäre, yebrä nie kwe ja tarekrä kri tä” (Juan 15:13, NGT). Ni ngite akwa, ¿ni raba ni mada tarere Jehová aune  Jesús ye erere? Jän. Ni raba nuainne ño ye ani mike gare jai.

Pablo tä kukwe ne niere nie: “Mun abrä monso taredre Ngöbökwe, ne medenbätä munkwe ja mika Niara kwrere. Munkwe nän ja tarekräbiti, ño Gobran krikwe ni tarebare kwrere. Niarakwe ja biani akwle ni diäre” (Efes. 5:1, 2, NGT). Nikwe jankunu ni mada taredre yekäre, nita ni mada tarere ye nikwe bämikadre käre. Nita ni mada tarere ye bämikata jondron nuainta yebiti aune ñaka ja kukwei aibebiti. Juan kukwe ne tikani: “Monsotre kia tikwe, ñakare nikwe ja taredre kukwebiti aune kadabiti, akwa nikwe ja taredre jondron nuaindre nikwebiti aune ja töi bökänbiti” (1 Juan 3:18, NGT). Ñodre, Jehová aune nitre mada tare nikwe yebätä nita “kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä” driere (Mat. 24:14, TNM; Luc. 10:27, TNM). Arato nita ni mada ngübare bätärekä, nita ja töi mike kwin aune nita ngite juen ta ni madabiti ye ngwane, nita ni mada tarere. Yebätä, Biblia tä kukwe ne niere nie: “Jehovakwe töi kwinbiti ngite juani munbiti ta, ye kwrere munkwe nuain arato” (Col. 3:13, TNM).

Akwa, nita mäträre ni madabätä ye ñan tä bämike ni ye ñan tare nikwe. Ñodre, monso chi ñaka rabadre ngetrekä jankunu yekäre, törbadre dre dre ie ye nitre rüne raba nuainne kräke. Akwa, nitre rüne tä monso kwe tarere bökän ye ngwane tä mäträrebätä. Ye erere arato, “nire nire tare Jehovakwe yebätä tä mäträre” (Heb. 12:6, TNM). Aisete, nita mäträre ni madabätä ye ngwane, nita ni ye tarere (Prov. 3:11, 12). Akwa ni jökrä ngite aune nita ni mada tarere ye ni ñaka bämike käre ye nikwe ngwandre törö jai. Yebätä, nikwe ni mada taredre bäri. Ni raba nuainne ño ye ani mike gare ketamä jai.

Kena. Ngöbökwe üai deme kwe biandre nie ye nikwe ribedre ie. Nire nire tä ‘Üai Deme kärere Jehovai yei niara tä bien’ niebare Jesukwe (Luc. 11:13). Orasion yebiti nikwe üai deme ribedi Ngöböi ja dimikakäre ngwane, nikwe ni mada taredi bäri (Gál. 5:16). Ñodre, nitre umbre ji ngwanka ye raba üai deme kärere Jehovai mäträkäre Bibliabiti ni madabätä ja tare yebiti. Ne madakäre, nitre rüne ye raba üai deme kärere Jehovai mäträkäre ja tare yebiti monsotre kwetre yebätä aune ñaka rubune.

Ketebukäre. Jesús nuainbare tare akwa nämene nitre tarere bämikani kwe yebätä nikwe töbikadre (1 Ped. 2:21, 23). Ni mada ñäkädre tare nie o kukwe ñaka kwin nuaindre nibätä ye ngwane, nikwe kukwe ne ngwandretari jai: “¿Jesús akräke dre nuaindre kwe?”. Kukwe ngwantarita yekwe meri Testiko kädekata Leigh dimikani töbike kwin käne. Niara tä niere: “Bati, ni iti sribikä tibe käkwe correo juanba nitre sribikä mada yei abokänbiti blitaba käme kwe tibätä aune sribi nuain nämä tikwe yebätä. Ye mataba tare tibätä. Akwa, tikwe ngwantariba jai: ‘¿Jesús akräke dre nuaindre kwe?’. Dre nuaindre kwe yebätä tikwe töbikaba ye bitikäre, tikwe kukwe ye käi kwitakaba jabiti aune tikwe ñaka töbikaba jankunubätä. Ye bitikäre, ni sribikä tibe ye nämene bren aune nämene töbike krubäte rababa gare tie. Niarakwe ñaka kukwe ye nuainba nierare tibätä rükaba gare tie. Jesús nuainbare tare akwa ni mada tarebare kwe yebätä tikwe töbikaba, yekwe ti dimikaba ni sribikä tibe ye tarere Jesús erere”. Nikwe ja ngwain Jesús erere ngwane, käre nikwe ni mada taredi.

Ketamäkäre. Nikwe kukwe kwin nuaindre ni mada kräke. Yebiti ni kristiano metre tä ja tarere ye tä nüke gare (Juan 13:34, 35). Ni rabadre ‘ja töi mike’ Jesús erere nieta Bibliakwe. Jatani kä tibienbätä ye ngwane, jondron jökrä nämene kwe kä kwinbiti ye tuanimetre kwe aune ja nire biani kwe ni ütiäre arato (Filip. 2:5-8, TNM). Jesukwe ni tarebare ye erere nikwe nuaindi ngwane, ni rabai töbike aune ja ngwen niara erere bätä ni mada tä dre dre ribere jai ye nikwe mikai  bäri ütiäte jai nita dre dre ribere jai ye kräke. ¿Nita ni mada tarere ye köböire dre dre kwin tä nemen nikwe?

Nita ni mada tarere ye ngwane kukwe kwin keta kabre tä nemen nikwe. Ani mike gare ketebu jai.

• JA MRÄKÄTRE KÄ JÖKRÄBITI TIBIEN TÄ NEMEN NIKWE. Nita ja tarere kwärikwäri yebätä konkrekasion jökrä känti ni näin yekänti ni kai ngäbiti kwin ye gare nie. Erametre, ja mräkätre kä jökräbiti tibien tä ni tarere ye kukwe kwin krubäte tä nikwe (1 Ped. 5:9). Juta Ngöbökwe ye aibe känti ni tare raba ye erere.

• NÜNA JÄME. Ni mada tare nikwe yebätä nikwe ja ngübai bätärekä kwärikwäri ngwane, nikwe nünain “jäme jabe kwärikwäri” (Efes. 4:2, 3). Ni jökrä tä jäme jabe gätä aune gätä krikri yete. Erametre, ye erere ñaka nemen bare nitre kä nebätä tä ja ñäkäninbiti ye ngätäite (Sal. 119:165; Is. 54:13). Nita ja di ngwen ja ketakäre kwin ni madabe ye ngwane, nita niaratre tarere ye nita bämike aune nita kä mike juto ni Rün kä kwinbiti yebätä (Sal. 133:1-3; Mat. 5:9).

“Nita ni mda mda tarere angwane, nita die mike” niebare Pablokwe (1 Cor. 8:1). ¿Ye dre gärätä? Pablo mikani gare Corintios kena kapitulo 13 yekänti. Kena, nita ni mada tarere ngwane, nita kukwe kwin känene ni mada kräke (1 Cor. 10:24; 13:5). Ne madakäre, nita ni mada tarere yebätä nita ni mada ngübare bätärekä, nita ni mada töi mike nüke gare jai aune nita ja töi mike kwin ni mada kräke, ye köböire nitre ja mräkäre tä ja tarere aune konkrekasion tä keteitibe (Col. 3:14).

Nita Ngöbö tarere ye bäri kwin. Nita Jehová tarere ye köböire, ni nüne bä jene, kwata bä jene aune blite kukwe madabiti akwa nita Jehová mike täte keteitibe, kä jutobiti aune nita sribire “gwairebe” kräke (Sof. 3:9). Ja tare kite üai deme Ngöbökwe yekri ye nikwe ja di ngwandre bämike mantre jetebe.