1, 2. ¿Nitre ruäre tä dre niere ni testiko Jehovakwe yebätä?

NI TESTIKO Jehovakwe töi keta kabre kwin ye nitre kwati tä niere. Ñodre, Alemania nazi yete ni Testiko ja töi mikani ño yebätä Anton Gill ni kukwe tikaka blitabare. Niebare kwe, nitre nazis brukwä nämene krubäte ni Testiko kräke aune kä 1939 yete niaratre 6,000 nämene ngite ietre. Ne madakäre, nitre Testiko ja tare nikabare, akwa tö ngwan nämene ietre, nämenentre keteitibe, töi nämene jäme aune nämene ja ngwen metre Ngöböi.

² Ye erere nitre Ngöbö mikaka täte ye töi keta kabre kwin nükani gare bitinkä nitre Sudáfrica ie. Käne, gobrantre juta yete ñaka nämene nitre Testiko kwata bä jene jene ye tuenmetre ja ükökrö keteitibe. Akwa, domingo 18 diciembre 2011 yete, nitre Testiko 78,000 biti bäri kwata bä jene jene käi Sudáfrica aune juta ruäre bäre yete, ja ükaninkrö kwati krubäte kä jadaraka kri juta Johannesburgo yekänti kukwe ja üaire kukwe nuakäre. Ni iti kä jadaraka ngübabitikä käkwe niebare: “Nitre kwati krubäte ja ngwen kwin ye krire kena tikwe turi. Mun jökrä tä ja ngwä kitani kwin. Aune munkwe kä jadaraka sürükä merebe. Akwa mun kwata bä jene jene tä keteitibe ye bäri tä ti töi mike ñan krütare”.

3. ¿Ñobätä ni testiko Jehovakwe ye ñaka ja erebe ni madabe?

 ³ Nitre ñaka Testiko tä kukwe niere ye tä bämike erametre ni Testiko ye ñaka ja erebe ni madabe (1 Ped. 5:9). ¿Ñobätä ni ñaka ja erebe nitre mada tä ja ükaninte sribikäre yebe? Ñan ñobätä aune, Biblia aune üai deme Ngöbökwe ye köböire nita ja di ngwen ni “nämene ja ngwen ño käne” ye tuanmetrekäre aune nünankäre “ni bitin kwrere” (Col. 3:9, 10, TNM).

4. ¿Nibike dre mike gare jai kukwe ja tötikara nebätä aune ñobätä?

⁴ Akwa, ni nämene ja ngwen ño käne ye nikwe tuanemetre kärekäre ye ütiäte krubäte. Nikwe nuaindre ño aune ñobätä ye ütiäte krubäte ye nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nebätä. Nitre kukwe käme nuainbare krubäte akwa raba ja töi kwite ye nibike mike gare jai arato. Aune nitre tä kä kwati krubäte te kukwe metre mike täte yekwe dre nuaindre ne kwe ñaka rabadre ja ngwenta käne erere ye nibike mike gare jai. ¿Ñobätä nikwe kukwe ye ngwandreta törö jai? Ñan ñobätä aune, nitre kristiano ruäre ñaka ja kriemikani kukwe yebätä aune niaratre jämi Jehová mike täte ye ngwane nämene ja ngwen ño käne ye erere jataninta ja töi mike bätä ja ngwen. Yebätä, ni jökrä käkwe kukwe ne ngwandre törö jai: “Nire nire [...] ie ja nena ruen dite [...] käkwe ja ngibia kuin amne ja ñan tuametre nötadre temen kwe” (1 Cor. 10:12).

5. a) Ni nämene ja ngwen ño käne ye ñobätä nikwe tuanemetre biare ye mä raba mike gare keteiti (üai bämikani kena mikadre ñärärä). b) ¿Kukwe meden meden blo ni nämene nuainne abokän Colosenses 3:5-9 tä kädekete?

⁵ Dän nikwe tädre dobrore aune rä burere ye ngwane, ¿nikwe dre nuaindre? Nikwe tikadrete biare jabätä. Ye erere arato, kukwe meden tuin blo Jehovai abokän ni tädre nuainne yebätä nikwe biare ja töi kwitadre. Kukwe blo yebätä Pablo kukwe ne niebare: “Kukwe krörökrörö kite jökrä temen munkwe”. Ani kukwe käme ketebu ne mike gare jai: ni nemen kämekäme ni madabe aune kukwe kämekäme nuainta (ñäkädre Colosenses 3:5-8; Colosenses 3:9 yebätä). *

6, 7. a) ¿Nikwe dre nuaindre ñaka ja ngwankäre käne ye erere niebare Pablokwe? b) ¿Sakura nämene ja ngwen ño aune dre käkwe dimikani ja töi kwite?

⁶ Ni nemen kämekäme ni madabe. Biblia tä ni nemen kämekäme ni madabe niere ye ngwane, ni ñaka gure nemen jabe aune ni brare o meri ja erebe nemen jabe ye meden gärätä arato. Pablo niebare nitre kristiano ie niaratre jämi ja mäkete ye ngwane ñaka rabadre nemen jabe. Ye abokän ni tö rababätä nemen ni madabe ye nikwe diandrekä biare ja töite meden gärätä. Ñaka nuäre nuaindre, akwa ni raba nuainne.

⁷ Sakura käi Japón yebätä dre namani bare ye ani mike gare jai. * Jatani nirien ye ngwane ja nämene ruin kaibe aune ulire ie. Ja ñaka rabadre ruin kaibe ie yekäre, kä namani 15 biti ye ngwane jatani nemen ni brare jene jene ben. Ye köböite, monso nimä jämi därere ye murie ketani kwe. Niara tä niere: “Käne, ti nämä nemen kämekäme ni madabe ye ngwane, ti töi rababa nemen jäme, ti ribe nämä jai aune ti tare nämä rababa ruin tie. Akwa ye bitikäre ja ñaka jataba ruin kwin tie”. Sakura nämene ja ngwen kore nememe kä  namani 23 biti ye ngwane. Biti, jatani ja tötike Bibliabätä nitre Testiko ben. Kukwe nämene nemen gare ie ye nämene tuin ütiäte ie. Jehová köböire, ja ñaka namanina ruin ngite ie aune ñaka namanina ja gaire bätä ñaka namanina nemen ni madabe. Nengwane tä prekursora regular aune ja ñaka ruin kaibe ie. Tä niere: “Mantre jetebe Jehovata ti tarere ye tä kä mike juto krubäte tibätä”.

8. ¿Dre köböite ni raba nemen tuin käme Jehovai?

⁸ Kukwe kämekäme nuainta. ‘Kukwe kämekäme’ nieta Bibliabätä ye ngwane, ni nemen kämekäme ni madabe ye ñan aibe gärätä. Ye abokän sö dua o kukwe blo kädriedre ye meden gärätä arato (2 Cor. 7:1; Efes. 5:3, 4). Aune kukwe blo nitre tä nuainne gore ye meden gärätä arato, ñodre ñäkädre tärä kukwe diän diän nuainkäre yebätä o ni üai butiere tuadre. Ye köböite ni töi raba nemen küdrere akwle jabätä (Col. 3:5). *

9. ¿Ni törbai ‘bäri ni mada mikai jabe’ ye köböite dre raba nemen bare?

⁹ Nitre tä käre ni üai butiere tuin ye töta nemen ‘bäri ni mada mikai jabe’ aune ni nemen jabe ye aibebätä töi raba nemen. Nitre tä ni üai butiere tuin krubäte ye ja erebe nitre tä sö duen aune dö ñain krubäte yebe nieta nitre kukwe känänkä yekwe. Ni üai butiere tuadre köböite kukwe tare tä nemen bare yekwe ñaka ni töi mikadre niä. Ñodre, nitre ye tä nemen ja gaire krubäte, ñaka sribire kwin, ñaka nüne kwin mräkätre ben, tätre ja tuenmetre aune tätre ja murie kete arato. Ni iti ñaka ni üai butiere tuani kä nikani kwati ta yete käkwe niebare: “Krire tita ja miketa tuin ütiäte jai”.

10. ¿Ribeiro nämene ni üai butiere tuin ye tuanimetre ño kwe?

¹⁰ Ni üai butiere tuata ye nitre kwati tä ja di ngwen tuanmetrekäre. Akwa ni raba tuenmetre. Ani blite Ribeiro käi Brasil yebätä. Niara nämene bati ngwane, kä mikaninkä kwe gwi aune täräkwata kitakata yebiti jondron sribeta mrä yekänti namani sribire. Yete, nämene ni üai butiere tuin täräkwatabätä. Niarata niere: “Bätärekä bätärekä, ti tö jataba ni üai butiere tuai krubäte, aisete meri ben ti nämä nüne ye rikadre mento ie ti tö nämä ne kwe tikwe ni üai butiere tuadre video yete”. Bati Ribeiro nämene sribire ye ngwane, tärä keta kabre ngätäite tärä El secreto de la felicidad familiar nämene ye jutuabare ie. Diani kwe jai aune jatani ñäkebätä. Kukwe namani gare ie yekwe töi mikani ja tötike nitre testiko Jehovakwe yebe. Akwa kä nikani raire ta ngwane, kukwe nuain nämene kwe ye tuanimetre kwe. ¿Dre käkwe dimikani? Niarata niere: “Ti nämä orare, ñäke Bibliabätä aune dre nämä nemen gare tie yebätä ti nämä töbiketari ye köböire ti jataba Jehová tarere bäri ni üai butiere tuadre ye kräke”. Biblia aune üai deme Ngöbökwe ye köböire Ribeiro ja töi kwitani, ja ngökani ñöte aune nengwane tä ni umbre ji ngwanka konkrekasionte.

11. ¿Ni jökrä käkwe dre nuaindre ne kwe nikwe ñaka ni üai butiere tuadre?

¹¹ Ribeiro ja tötikabare Bibliabätä, drebätä nämene ñäke yebätä nämene töbiketari aune tuanimetre kwe mate ja brukwäte bätä ja di käräbare kwe Ngöböi. Ye köböire namani Jehová tarere bäri aune ni üai butiere tua nämene kwe ye tuanimetre kwe. Ni jökrä käkwe Jehová taredre krubäte aune kukwe blo ye kräke ni brukwä rabadre ne kwe nikwe ñaka  kukwe blo ye tuadre (ñäkädre Salmo 97:10 yebätä). *

12. ¿Dre käkwe Stephen dimikani ñaka nemen rubun aune ñaka ñäke tare ni madai?

¹² Nitre ruäre tä nemen rubun jötrö ngwarbe aune tätre ñäke tare ni madai. Ye köböite mräkätre jökrä tä ja tare nike. Ani blite ni rüne kädekata Stephen käi Australia yebätä. Niara tä niere: “Ti nämä kukwe blo niere krubäte aune kukwe jökräbätä ti nämä nemen rubun. Bämä jire nunkwe kä mikakaba jabätä ti muko ben aune nun jababa ja tuenmetre”. Akwa, ni testiko Jehovakwe jatani niaratre tötike Bibliabätä. Stephen jatani kukwe Bibliabätä mike täte ye köböire, ¿dre namani bare? Niara jatani nüne kwin mräkäbe nieta kwe. Käne nämene nemen rubun jötrö ngwarbe, akwa nengwane töita jäme. Kä nengwane, Stephen tä ni sribikä konkrekasionte aune muko kwe niena kä kabre te sribi prekursor nuainne. Nitre umbre konkrekasion kwe yete tä niere: “Stephen ye ni töi jäme, töi bobre aune sribire krubäte”. Arato ñaka nemen rubun nieta kwetre. Stephen ñaka ja töi kwitani ja di jeñebiti ye gare ie. Tä niere: “Jehová ti dimikani ja töi kwite ye köböire kukwe keta kabre kwin namanina tikwe”.

13. a) ¿Ni nemen rubun ye ñobätä ñaka kwin? b) ¿Nikwe ñaka dre nuaindre nieta Bibliakwe nie?

¹³ Ni ñaka rabadre rubun, ñäke tare ni madai aune ngrente ni madabiti nieta Bibliakwe nie (Efes. 4:31). Kukwe ye köböite nitre mada nuainta tare. Nitre kwati tä nütüre kukwe ye ñaka blo, akwa ye tuin käme Ni ni sribekä ie. Aisete ni kristiano kwati ja töi kwitanina kukwe yebätä aune ja mikanina kwetre ni bitin kwrere (ñäkädre Salmo 37:8-11 yebätä). *

14. ¿Ni rubun krubäte ye töi raba nemen jäme?

¹⁴ Ani blite Hans ni umbre ji ngwanka käi Austria yebätä. Ni gätä nitre umbrekwe köböikitaka ye tä niere niarabätä: “Ja mräkä ye töi jäme krubäte”. Akwa Hans töi ñaka nämene ye erere käne. Nämene bati ye ngwane, nämene dröbanike aune nämene nemen rubun krubäte. Bati nämene dröbare krubäte ye ngwane, nämene rubun yebätä kukwe muko murie ketani kwe. Kä 20 te kitani ngite akwa ñaka ja töi kwitani kwe. Biti, ni umbre ji ngwanka rikadre Hans känti ye Hans meye ribebare ie aune Hans jatani ja tötike Bibliabätä. Niarata niere: “Ñaka rababa nuäre ti kräke ja töi kwitakäre. Texto ketebu Bibliabätä ti dimikaba. Keteiti ye Isaías 55:7, tä niere: ‘Ni kukwe käme nuainkä käkwe ji blo tuanemetre’. Mada abokän 1 Corintios 6:11. Yete nieta nitre ja mikani kristiano ye ngwane, kukwe blo nuain nämene kwetre ye tuanimetre kwetre. Kä kwati krubäte te Jehovakwe ti dimikaba üai deme kwe yebiti ja töi kwite”. Hans nämene ngite ye ngwane, ja ngökani ñöte kwe. Namani ngite kä 17 te ye bitikäre mikaninta kwäre. Niarata niere: “Jehová ti mikani tuin bobre jai aune ngite juani ta kwe tibiti yebätä tita debe bien ie”.

15. ¿Nitre kwati krubäte ye tä dre nuainne akwa Biblia tä dre niere?

¹⁵ Käne ni nämene ni ngökö arato. Ñodre, nitre jökrä bäsi ñaka impuesto ütiä  biandre o kukwe ñaka ükadrete bentre yekäre tätre ni ngökö. Akwa, Jehová abokän ‘Ngöbö kukwe metre niekä’ (Sal. 31:5). Yebätä, ni kristiano rabadre blite metre aune ñaka ja ngökö kwärikwäri nieta kwe nie (Efes. 4:25; Col. 3:9, TNM). Aisete ni rabadre ja gaire o kukwe kwin ñaka rabadre nikwe akwa nikwe kukwe metre niedre (Prov. 6:16-19).

16. ¿Dre käkwe ni dimikai kukwe blo ye tuenmetre?

¹⁶ Ni nämene ja ngwen ño käne ye ni ñaka raba tuenmetre ja di jeñebiti. Sakura, Ribeiro, Stephen aune Hans ja di ngwani krubäte kukwe blo ye tuanmetrekäre. Kukwe Ngöbökwe aune üai deme kwe ye köböire niaratre kukwe ye tuanimetre (Luc. 11:13; Heb. 4:12). Nikwe ñäkäi mantre jetebe Bibliabätä, nikwe töbikaitaribätä aune Jehová ni mikadre töbätä aune ja di biandre nie Kukwe kwe mikakäre täte ye nikwe ribei käre ie ngwane, Kukwe kwe aune üai deme kwe ye raba ni dimike arato (Jos. 1:8; Sal. 119:97; 1 Tes. 5:17). Nikwe ja tötikai gätä kräke aune ni näin gätäbätä ngwane, üai deme bätä Biblia ni dimikai arato (Heb. 10:24, 25). Ne madakäre, täräkwata Ni Mikaka Mokre bätä ¡Despertad!, JW Broadcasting, JW Library aune jw.org sribeta juta ükaninte Jehovakwe yekwe yebiti nikwe ja tötikadre (Luc. 12:42).

17. ¿Nikwe dre mikai gare jai kukwe ja tötikara mada yebätä?

¹⁷ Ni kristiano rabadre kukwe blo tuenmetre kärekäre ye nikwe mirira gare ruäre jai. Akwa Ngöbökwe ni kadre ngäbiti yekäre, ¿nikwe kukwe ye aibe tuanemetre? Ñakare, nikwe ja ngwandre kärekäre ni bitin kwrere arato. Nuaindre ño ye nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara mada yebätä.