MREN océano Atlántico yete ye namani nikwitekä ru nikani kä Europa kokwäre yebätä. Nitre nikani ru yete abokän iti George Young, sribi Ngöbökwe nuainbare kwe juta Brasil yete ye köböire kukwe kwin namani bare ye nämäne ngwen törö jai kä jutobiti. * Akwa ru nikani bäri mente ngwane, kukwe driedi kwe España aune Portugal yebätä namani töbike, kä yekänti abokän kukwe drie ñaka nämäne krubäte. Niara ja töi mikani kukwe ükete ne kwe ja mräkä Joseph F. Rutherford käkwe kukwe kädriedre kä yekänti aune täräkwata kia 300,000 döräidre.

Kä 1925 yete, ja mräkä Young namani juta Lisboa (Portugal) yekänti. Ye ngwane kukwe kri nämäne nemen bare juta yekänti. Kä 1910 yete, nitre nämäne Partido Republicano yekri namani gobrane nitre nämäne reire ye täte aune Iglesia Católica kisete sribi ütiäte nämäne ye ñaka namanintre tuenmetre nuainne. Ye köböire nitre tuametre nämäne kukwe ruäre nuainne, akwa ñaka namani tuin debe ietre.

Ja mräkä Rutherford kukwe kädriedre ye kräke kukwe namanina ükaninte George Young ie ye ngwane, nitre ja mikani gobran rüere yebätä gobran yekwe kukwe ükaninte nitre ye rüere. Sociedad Bíblica Británica y Extranjera kräke ni kukwe tikaka yekwe niebare ja mräkä Young ie, nitre ja mikai niara rüere. Akwa yebiti ta, Gimnasio nämäne Escuela Secundaria Camões yete ye niarakwe käräbare ja ükakrökäre aune jän niebare ie.

Köbö 13 mayo yete, kukwe kädriedre ye köböi nükani aune nitre kwati nämäne ye ngübare nemen bare. Kukwe nämäne kädriedre ye kädeka nämäne “Ño ni raba nüne kärekäre Kä tibienbätä” ye nämäne tikani tärä okwä kri yebiti ju krikri yekänti aune periódico yebätä kukwe ye mikani gare arato. Nitre ja mikaka kukwe metre rüere yekwe jötrö ngwarbe kukwe tikani periódico yebätä ja mräkätre bämikakäre “nitre kukwe ngwarbe mikaka gare” ye kwrere nitre madai. Gimnasio yete niaratre käkwe täräkwata kia döräibare 1,000 biti bäri abokän nämäne kukwe ngwarbe niere ja mräkä Rutherford kukwe kädriebare yebätä.

Kukwe ye jökrä biti ta, nitre 2,000 biti bäri ja ükaninkrö aune nitre ye näre bäsi namani jubäre arato. Nitre ruäre tö namani kukwe gai yebätä kalera sribebare köbiti nämäne gimnasio yete yebiti kuin niaratre nikani aune mada abokän namanintre täkäni máquina ejercicio nuainkäre yebiti.

Akwa kukwe ruäre namani bare. Nitre ja mikaka kukwe metre rüere ye namani ngrente aune silla dikaninte kwetre. Akwa ja mräkä Rutherford ñaka namani rubun, ñakare aune niara nikani mesabiti kuin ne kwe niara kukwe juruadre nitre ie. Gätä ye mikani krüte kwe bäsi kä ruäre deu aune nitre 1,200 biti bäri käkwe ja kä tikani aune nämänentre nüne medente ye mikani gare kwetre, ne kwe tärä o täräkwata juandre niaratre kräke. Ye bitikäre, jetebe se kwrere periódico O Século käkwe kukwe tikani ja mräkä Rutherford kukwe kädriebare yebätä.

Sö septiembre kä 1925 ye ngwane, täräkwata La Torre del Vigía sribebare kukwe portugués yebiti ye döräi namani. Kä ye näire täräkwata ye döräi nämänena kukwe portugués yebiti juta Brasil yekänti. Kä nengwane  täräkwata ye kädekata Ni Mikaka Mokre. Kä ye ngwane, ja mräkä Virgílio Ferguson nünanka Brasil ye nämäne ja mike juto nänkäre Portugal sribi Ngöbökwe nuainkäre. Juta Brasil yekänti sukursal nämäne Nitre Ja Tötikaka Bibliabätä yekwe abokän känti Virgílio Ferguson aune George Young sribibare gwairebe. Ja mräkä Virgílio aune muko kwe Lizzie ye nikani ru mrente yebiti Portugal ja tuakäreta ja mräkä George Young yebe. Niaratre namani Portugal ye namani kwin krubäte, ñobätä ñan aune ja mräkä Young ye nämäne yäke kukwe driere kä Unión Soviética yekänti.

Nitre sribikä gobranbe yekwe ja mikani ja dibiti gobrankäre ye ngwane, nitre ja mikani bäri kukwe metre ye rüere. Akwa yebiti ta, ja mräkä Ferguson ñaka ja ngwani di nekä. Niara kukwe ükaninte Nitre Ja Tötikaka Bibliabätä nämäne braibe ye ngübabitikäre kukwe ja üairebiti aune die mikakäre sribi Ngöbökwe nuainne. Yebätä niara raba gätä nuainne ja gwirete o ñakare ye ngwanintari kwe. Sö octubre kä 1927 yete nitre sribikä gobranbe käkwe jän niebare ie.

Nitre sribikä gobranbe ja mikani ja dibiti gobrankäre ye ngwane, nitre 450 näre käkwe ja kä biani täräkwata La Torre del Vigía ye ribekäre jai. Ne madakäre, täräkwata kia aune täräkwata mada mada ye köböire, kukwe metre ye namani gare Angola, las Azores, Cabo Verde, Goa (India), Madeira, Mozambique aune Timor Oriental yekänti.

Kä 1929 yete, Manuel da Silva Jordão namani Lisboa, niara nämäne kriblü ükete. Niara ni portugués nämäne nüne Brasil aune ja mräkä Young kukwe kädriebare ye kukwe nuani kwe. Bengwairebe nükani gare ie kukwe ye abokän metre aune töi namani kwatibe ja mräkä Ferguson ye dimikabätä Gobran Ngöbökwe kukwei ye driere nitre ie. Ye medenbätä, Manuel ja mikani colportor, nitre prekursor kädeka nämäne ye erere käne. Kukwe nämäne ükaninte kwin tärä aune täräkwata imprimikäre aune döräikäre yebätä konkrekasion Lisboa ririabare bäri.

Ja mräkä Ferguson aune muko kwe nikaninta Brasil kä 1934 yete. Akwa kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä ye namanina driebare Portugal. Kä Europa yekänti nitre nünanka España ye nämäne rüre jabe aune Rübare Kri Bobukäre ye nämäne nemen bare arato. Akwa yebiti ta ja mräkätre braibe nämäne juta Portugal yekänti ye käkwe kä ngwani nüke jai kukwe ja üairebiti. Kä ruäre te ja mräkätre ye nämäne braibe ñukwäbada ye kwrere. Akwa John Cooke graduabare kwela Galaad yete sribi misionero nuainkäre ye namani kena kä yekänti ye ngwane, niaratre jataninta nirien kukwe ja üaire yebiti kä 1947 yete. Yete ja käne, nitre kukwe driekä namani nirien bäri kwati. Kä 1962 yete, gobrankwe kukwe drie ye ñäkäibare akwa yebiti ta nitre kukwe driekä namani nirien jankunu kukwe ja üairebiti. Sö diciembre kä 1974 yete, gobrankwe nitre testiko Jehovakwe tuanimetre kukwe driere ye ngwane, nitre kukwe driekä nämäne 13,000 biti bäri juta yete.

Kä nengwane, nitre 50,000 biti bäri tä kukwe driekä Gobran Ngöbökwe yebätä Portugal aune ngutuä mrente keta kabre yekänti nitre blite portugués yei kukwe drieta arato, ñodre Azores aune Madeira. Kä 1925 yete, ja mräkä Rutherford kukwe kädriebare abokän ja mräkätre käkwe kukwe nuani ye ngätäite mräkätre kwetre ye tä siba.

Nunta debe bien Jehovai aune ja mräkätre ja ngwani metre käkwe ñaka kä jürä ngwani jabätä Gobran Ngöbökwe kukwei driekäre kena kä yekänti ie arato. Aune Pablo niebare ye erere, niaratre namani sribikä Kristo Jesús kräke nitre juta jene jene yete ngätäite (Rom. 15:15, 16). (Kukwe kira mikata gare Portugal yebätä).