1, 2. a) ¿Kukwe meden ütiäte ni rabadre nuainne aune ñobätä? b) ¿Nikwe dre mikai gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

NI KRISTIANO metre rabadre kukwe juanta ie ye mike gare kwin jai aune kukwe ye metre o ñakare ye rabadre gare ietre arato (Prov. 3:21-23; 8:4, 5). Nikwe ñaka ye erere nuaindre ngwane, Satana aune nitre gobrainta kwe ye raba ni töi kwite (Efes. 5:6; Col. 2:8). Kukwe meden metre rabadre gare nie yekäre, dre dre namani bare ye nikwe mikadre gare jökrä jai. Ye medenbätä, Proverbios 18:13 tä niere: “Ni ruäre ie kukwe jämi nemen gare kwin känenkri tä blite ye ngwane, ni ye töi ñakare aune tä nemen jakaire”.

² Kukwe meden köböite kukwe jökrä ñaka raba nemen gare nie ye nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti. Kukwe keta kabre nieta Bibliabätä ja jie ngwankäre nie aune kukwe namani bare abokän raba ni dimike kukwe mike gare metre jai yebätä nikwe ja tötikai arato.

3. Proverbios 14:15 tä kukwe niere ja jie ngwankäre, ¿ye ñobätä nikwe mikadre täte? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

³ Kä nengwane, kukwe keta kabre mikata gare nie. Internet käi, televisión aune jondron mada mada yebiti kukwe mikata gare krubäte. Ne madakäre, nitre kwati ie correo electrónico yete kukwe juanta krubäte aune ja ketamuko kwetre o nitre mada tä kukwe tike ietre töi kwinbiti. Akwa, nitre töi ñaka kwin ye tä kukwe ngwarbe mike gare  aune kukweta nemen bare ye tätre kwite bä jene. Ye medenbätä, nita drebätä ñäke aune dre kukwe nuin yebätä nikwe ja ngübadrebiti. ¿Kukwe meden nieta Bibliabätä ja jie ngwankäre abokän raba ni dimike? Proverbios 14:15 tä niere: “Ni ie kukwe ñaka gare tä kukwe jökrä nieta ye mike era jai, akwa ni töbätä abokän tä töbiketari kwin ja käne”.

4. a) ¿Nikwe drebätä ñäkädre ye Filipenses 4:8, 9 raba ni dimike ño mike gare jai? b) ¿Ñobätä ütiäte krubäte kukwe meden metre mikata gare ye rabadre gare nie? (Recuadro “ ¿Dre dre raba ni dimike kukwe jökrä mike gare metre jai?” mikadre ñärärä arato).

⁴ Kukwe kwin diandre nuaindre jai yekäre, kukwe meden metre ye rabadre gare nie. Ye medenbätä, nikwe drebätä ñäkädre yebätä nikwe töbikadre kwin (ñäkädre Filipenses 4:8, 9 yebätä). Internet käi o correo electrónico aune kukwe mada mada juanta abokän ñaka metre ye känänkäre o ñäkäkärebätä nikwe ñaka kä juandre ngwarbe ta. Aune metrere, nitre kukwe metre tuanmetrekä aune ja mikaka rüere tä kukwe tike Internet yete ye ni ñaka raba ñäke jirebätä. Niaratre töta nemen ni Ngöbö mikaka täte tuai di nekä aune tätre kukwe metre ye kwite bä jene. Kukwe jökrä tikata kwetre ye raba ni mike kukwe ñaka kwin den nuaindre jai. Kukwe ye raba mate ño ni brukwäte aune ni töite ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti (1 Tim. 6:20, 21).

5. ¿Kukwe meden ñaka metre mikani gare nitre israelita ie aune ye köböite dre namani bare?

⁵ Kukwe ñaka metre nieta ye nikwe mikadre era jai ye köböite kukwe tare raba nemen bare nibätä. Ñodre, Moisekwe nitre kä tuabitikä ni jätäbiti nibu juani Kä Käbämikani ye mike gare jai ngwane, dre namani bare yebätä ani töbike. Niaratre ni jätä käkwe kukwe ñaka metre mikani gare (Núm. 13:25-33). Niaratre ñaka kukwe metre mikani gare, ye köböite nitre israelita di nianinkä (Núm. 14:1-4). ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune töbikabare krörö kwetre raba ruin nie: “Nitre kä tuabitikä jökrä bäsi tä kukwe ye niere ngwane, kukwe ye metre”. Aisete, Josué aune Caleb namani kukwe metre niere ye niaratre ñaka mikani era jai (Núm. 14:6-10). Nitre ye rabadre kukwe meden metre ye mike gare jai aune rabadre tö ngwen Jehovai näre, akwa niaratre ñaka ja ngwani töbätä ñakare aune kukwe ñaka metre ye mikani era kwetre jai.

6. Kukwe ñaka metre mikadre gare juta Ngöbökwe yebätä ngwane, ¿ñobätä nikwe ñaka töbikadre krubäte?

⁶ Juta Jehovakwe yebätä kukwe ñaka metre niedre ye ngwane, nikwe ja ngübadrebiti kukwe yebätä. Nitre Ngöbö mikaka täte metre ye rüere Satana tä kukwe niere ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti (Apoc. 12:10). Ye medenbätä, Jesukwe mikani gare nie, nitre ja mikaka ni rüere käkwe kukwe keta kabre ngwarbe niedi nibätä (Mat. 5:11). Nikwe kukwe ye ngwain törö jai ngwane, kukwe ngwarbe niedi juta Ngöbökwe yebätä ye käkwe ñaka ni mikai töbike krubäte.

7. Ni jämi kukwe juen o kukwe tike correo electrónico yete ngwane, ¿ni rabadre dre ngwentari jai?

⁷ ¿Ni töta nemen correo electrónico yete kukwe juain o kukwe tikai ja ketamuko nikwe aune nitre madai? Kukwe mikata gare abokän tä nemen tuin kwin nie o kukwe mada ütiäte nita kukwe nuin ye ngwane, ¿nitre kukwe mikaka gare ye erere ni töta nemen mikai gare käne? Ni jämi kukwe juen o kukwe tike correo electrónico yete ngwane, ni rabadre ngwentari jai: “¿Kukwe ye metre gare tie? ¿Dre dre namani bare ye gare jokrä tie?”. Kukwe meden metre ye ñaka gare nie ngwane, ni raba kukwe ngwarbe mike gare ja mräkätre ie. Aisete, nikwe clic mikadre borrar nieta yebiti aune nikwe ñaka kukwe ye juandre.

8. a) ¿Kä ruäre känti nitre ja mikaka ni rüere käkwe dre nuain barera? b) ¿Ñokänti ni raba kukwe nuainta kwetre ye erere nuainne arato?

⁸ Ni mada tä kukwe tike o correo electrónico juen nie ye juandre bengwairebe ni madai ye raba kukwe kri mike ni kisete. Kä ruäre känti kukwe drieta nikwe ye ñäkäita nie. Kä yekänti nitre ja mikaka ni rüere raba kukwe ruäre niere kä jürä mikakäre nibätä o nikwe ñaka tö  ngwandre jai kwärikwäri yekäre raba nuainne. Kukwe namani bare mekerabe Unión Soviética yebätä ani töbike. Guardiatre (kädeka nämäne KGB) käkwe kukwe ngwarbe mikani gare ja mräkätre ruäre gare kwin yebätä. Ja mräkätre yekwe ja mikani juta Jehovakwe ye rüere niebare kwetre. * Ja mräkätre kwati käkwe kukwe ye mikani era jai aune kä mikaninkä kwetre juta ükaninte Ngöbökwe yebätä. Ye bitikäre, ja mräkätre ye kwati krubäte jataninta juta Ngöbökwe kokwäre, akwa ja mräkätre mada abokän käkwe ñaka nuainbare, ñobätä ñan aune niaratre ñaka tödekabare jankunu (1 Tim. 1:19). ¿Ni raba dre nuainne ne kwe kukwe tare ye erere ñaka rabadre bare nibätä? Kukwe juanta nie ye metre o ñakare ye ñaka gare kwin nie ngwane, nikwe ñaka juandre ni madai. Nikwe ja ngwandre töbätä aune nikwe ñaka kukwe jökrä mikadre era jai. Kukwe meden namani bare ye nikwe mikadre gare kwin jai.

9. ¿Dre köböite ñan tä nemen nuäre ni kräke kukwe meden metre ye mikakäre gare kwin jai?

⁹ Kukwe meden namani bare ye mika ñaka gare täte o ruäre abokän ñaka metre, yebätä ñan tä nemen nuäre ni kräke kukwe meden metre ye mikakäre gare kwin jai. Kukwe mika ñaka gare täte ngwane, ni ngöka raba ye nikwe ngwandre törö jai. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe kukwe ye erere ñaka rabadre bare nibätä? (Efes. 4:14).

10. a) ¿Ñobätä nitre israelita bäsi rübare jabe? b) ¿Dre köböire ñaka rübare kwetre?

¹⁰ Josué näire juta Israel yebätä dre namani bare ye ani mike gare jai (Jos. 22:9-34). Nitre israelita nämäne nüne ñö Jordán nedrinkri, yei namani gare nitre rubenita, gadita aune Manasés mräkätre ruäre nämäne nüne ñö kwäräkri yekwe kä jondron kukwakäre kri sribebare. Kukwe mikani gare ye metre akwa ñaka mikani gare täte. Yebätä nitre israelita nünanka nedrinkri namani nütüre nitre kukwebätä bentre yekwe ja mikani Jehová rüere, aisete niaratre ja ükaninkrö rükäre bentre (ñäkädre Josué 22:11, 12 yebätä). * Akwa niaratre jämi niken ye känenkri nitre ruäre ie niaratre nämäne tö ngwen ye juani kwetre kukwe ye mike gare kwin jai. Niaratre ie namani  gare, nitre mada yekwe ñaka kä ye sribebare jondron kukwakäre. Ñakare aune niaratre kä ye sribebare ne kwe mräkätre jatai jatäri yei rabadre gare niaratre nämäne Jehová mike täte metre arato. Nitre israelita nünanka nedrinkri yekwe kukwe mikani gare kwin jai ye köböire niaratre ñaka nitre israelita mada kukwebätä bentre ye murie ketani yebätä namanintre debe bien raba ruin nie.

11. a) ¿Ñobätä kukwe ñaka kwin nuainbare Mefibóset yebätä? b) ¿David dre nuaindre näre?

¹¹ Ne madakäre, ni itire itire yebätä kukwe ñaka metre niedre ye köböite kukwe ñaka kwin nuain raba nibätä. Rei David aune Mefibóset yei dre namani bare jabätä ye ani mike gare jai. David ja töi mikani kwin kräke aune kä ruai Saulkwe ye bianinta kwe ie (2 Sam. 9:6, 7). Akwa ye bitikäre, kukwe ngwarbe niebare Mefibóset yebätä ie. Kukwe ye metre o ñakare ye David ñaka mikani gare käne jai, ñakare aune kä nämäne Mefibóset yekwe ye jökrä dianinkä kwe kän (2 Sam. 16:1-4). Niarakwe blitabare Mefibóset ben ye ngwane, ja mikani ngite kwe ye nükani gare ie aune kä bianinta ruäre kwe ie (2 Sam. 19:24-29). David kukwe ye mikadre gare kwin käne jai akräke, ñaka kukwe blo ye nuaindre kwe.

12, 13. a) Kukwe ngwarbe niebare Jesubätä ye ngwane, ¿dre nuainbare kwe? b) Kukwe ñaka metre niedre nibätä ngwane, ¿nikwe dre nuaindre?

¹² Nane kukwe ñaka metre niedre nibätä ye ngwane, ¿nikwe dre nuaindre? Jesús aune Juan Bautista yebätä kukwe ye erere namani bare (ñäkädre Mateo 11:18, 19 yebätä). * ¿Jesukwe dre nuainbare? Niara ñaka kä juani ta blitakäre kukwe yebätä, ñakare aune nämäne dre dre nuainne bätä nämäne dirire ño yebätä nitre ja töi mikadre niebare kwe ietre. Niara arabe käkwe niebare: “Ni töbätä abokän nüke gare jondron nuainta kwe yebiti”.

¹³ Nete kukwe ütiäte drieta ja töi kräke nie. Ruäre ngwane nitre raba ñäke blo nibätä o kukwe ngwarbe niere abokän köböite ni bämika raba käme. ¿Ni raba dre nuainne? Ni madakwe kukwe ngwarbe niedre nibätä ye ngwane, nikwe ja töi mikadre jäme ne kwe kukwe niebare nibätä ye nitre madakwe ñaka mikadre era jai. Jesukwe kukwe bämikani ye erere, nikwe ja ngwain kwin ni kristiano erere ngwane, kukwe ngwarbe niedi nibätä ye nitre mada ñaka mikai era jai.

14, 15. ¿Ñobätä nikwe ñaka tö ngwandre akwle jai?

¹⁴ Nibira gare nie erere, kukwe jökrä ñaka raba nemen gare metre nie. Arato ni abokän ngite yebätä kukwe meden metre nieta ye ñaka raba nemen gare täte nie. Ani töbike kukwe nebätä, mekerabe nita Jehová mike täte metre aune töbikadre ño kwin bätä kukwe meden metre nieta ye mikadre gare ño jai ye niena gare nie. Yebätä nitre mada raba ni mike tuin ütiäte jai. ¿Ye köböite kukwe raba nemen ni kisete?

¹⁵ Jän, nikwe tö ngwain akwle jai ngwane, raba nemen bare nibätä. Ni tö dre nuain aune nita töbike ño ye raba ni töi mike kukwe mada nuainne. Kukwe meden metre nieta ye ñaka gare täte nie, akwa yebiti ta ni raba nemen nütüre kukwe ye gare nie. Ye köböite kukwe raba nemen ni kisete. Biblia tä ni mike mokre kukwe nebiti: “Kukwe nüke gare mäi yei mäkwe ñaka tö ngwan” (Prov. 3:5, 6; 28:26).

16. Kukwe bämikata nekänti, ¿mrö rürübäin käi yekänti dre namani bare aune Tomás töbikabare ño bengwairebe?

¹⁶ ¿Ñokänti kukwe ye erere raba nemen bare nibätä? Ani kukwe ne bämike ja töite. Ni umbre ji ngwanka kädekata Tomás tädre mekerabe kukwebätä ye tädre mrö rürübäinta  yekänti. Batibe, ni umbre mada ji ngwanka kädekata Juan tädre mröre meri madabe jutuadre ie, yebätä töi rabadre ñan krütadre. Juan aune meri yebätä kä tädre juto, tädre kötö jabe aune tädre küde kite ja ngärä. Juan ñaka tädre ja ngwen metre muko kwe ie rabadre ruin Tomás ie aune rabadre ngwentari jai: “¿Niaratre bike ja tuenmetre? ¿Aune dre rabai bare monsotre kwetre yebätä?”. Tomás rabadre töbike krubäte, ñobätä ñan aune ñan krire niarakwe kukwe ye erere tuanina. Nikwe töbikadre niara erere arato raba ruin nie.

17. a) ¿Dre namani gare Tomás ie? b) ¿Kukwe bämikata nebiti kukwe meden drieta ja töi kräke nie?

¹⁷ Akwa, ¿Tomás ie kukwe ye nämäne gare jökrä? Köbö yete deu blitabare kwe Juanbe teléfono yebiti. Ye ngwane namani gare ie, meri nämäne mröre Juanbe ye abokän Juan ngwai. Juan ñaka ja tuin mekerabe ngwai yebe. Meri ye nämäne jötrö basare jutate, yebätä Juan nikani mröre ben akwa Juan muko ñan nämäne siba yete. Tomás töi namaninta jäme. Bäri kwin, niarakwe ñaka blitabare kukwe yebätä ni madabe. ¿Ye tä dre driere ja töi kräke nie? Ni tädre kä kwati krubäte te Jehová mike täte, akwa ütiäte krubäte kukwe meden metre ye nikwe mikadre gare kwin käne jai, biti nikwe mikadre gare ni madai.

18. Ni ñaka ja kete kwin ja mräkä iti ben, ¿ye köböite dre raba nemen bare?

¹⁸ Ja mräkä iti ben ni ñaka ja kete kwin ye ngwane, kukwe rabadre ja mräkä ye kisete ye metre o ñakare ye ñaka rabai nuäre ni kräke mikakäre gare metre jai. Nita ja rüere ja mräkä iti ben ye ngwane, ni raba töbike blo ja mräkä yebätä. Aune kukwe ñaka metre niedre niarabätä ye bengwairebe ni raba mike era jai. Ye tä mike gare nie, nita rubun jankunu ja mräkätre kräke ye ngwane, ni ñaka raba nemen töbike kwin niaratre yebätä (1 Tim. 6:4, 5). Kukwe ye erere ñaka rabadre bare nibätä yekäre, nikwe ñaka bätä ngwandre ja mräkätrebätä aune ni ñaka rabadre mokrere bentre. Nikwe ja mräkätre taredre aune ja brukwä tätebiti ngite juandre ta bititre ye nikwe ngwandre törö jai (ñäkädre Colosenses 3:12-14 yebätä).

19, 20. a) ¿Kukwe meden nieta Bibliabätä ja jie ngwankäre abokän raba ni dimike kukwe meden metre nieta ye mike gare kwin jai? b) ¿Kukwe ja tötikara mada yekänti nikwe dre mikai gare jai?

¹⁹ Kukwe ja tötikara nekänti nibi gare nie, kukwe ketamä yebätä ñaka nuäre kukwe meden metre nieta ye mikakäre gare jai. Kena, kukwe jökrä mika ñaka gare täte, ketebukäre, kukwe keta kabre ngwarbe mikata gare, aune ketamäkäre, ni abokän ngite. ¿Kukwe meden raba ni dimike? Nibi gare nie, kukwe keta kabre nieta Bibliabätä ja jie ngwankäre ye ni rabadre mike täte. Kukwe keteiti ja jie ngwankäre ye tä niere, kukwe meden nieta ye jämi gare täte nie abokän nita mike era jai ye ngwane, ni abokän töi ñaka aune ni raba nemen jakaire (Prov. 18:13). Kukwe mada ja jie ngwankäre ye tä niere, kukwe meden nieta abokän jämi gare metre nie ngwane, ni ñaka rabadre mike era jai (Prov. 14:15). Mrä mada, ni niena kä kwati krubäte te Jehová mike täte, akwa ni ñaka rabadre tö ngwen akwle jai (Prov. 3:5, 6). Kukwe nieta Bibliabätä ja jie ngwankäre ye tä ni dimike kukwe meden metre nieta ye mike gare kwin jai, medente kukwe ye mikata gare kwin ye känene aune kukwe kwin den nuaindre jai.

²⁰ Akwa kukwe mada keteiti täbe mikadre gare jai nie. ¿Ye abokän kukwe meden? Dre tuin ni madabätä nie yebätä nita nemen blite blo. Kukwe ketamä abokän raba ni mike blite blo ni madabätä aune ni raba dre nuainne ne kwe nikwe ñaka blitadre blo ni madabätä ye rabai gare nie kukwe ja tötikara mada yekänti.