1. ¿Jehová mantiame ye jondron sribebare kwe tä bämike ño?

JEHOVÁ jatani jondron sribere ye ngwane, nämäne kaibe. Akwa, niarakwe ñaka töbikabare ja aibebätä, ñakare aune nitre üaire kä kwinbiti aune ni kä tibienbätä ie ja nire biani kwe. Niara ye abokän “Ngöbö kä juto bökänkä” aune käre tä jondron kwin bien nie (1 Tim. 1:11, TNM; Sant. 1:17). Ne madakäre, niara tö ni tuai nüne kä jutobiti, yebätä nikwe ja ngwandre mantiame ye tä driere nie (Rom. 1:20).

2, 3. a) Nita jondron bien ni madai ye ngwane, ¿ñobätä kätä nemen juto nibätä? b) ¿Kukwe ja tötikara nekänti nibike dre mike gare jai?

² Ngöbökwe ni kä tibienbätä sribebare ja bä kwrere (Gén. 1:27). Ye abokän, ni sribebare kwe ne kwe nikwe ja ngwandre niara erere. Ye medenbätä, ni tö kä tuai juto jabätä aune Jehovakwe kukwe kwin mikadre nemen bare ni kräke ie ni tö ngwane, nikwe ja ngwandre niara erere, nikwe ja töi mikadre ni mada dimikabätä aune nikwe ja ngwandre mantiame (Filip. 2:3, 4; Sant. 1:5). ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune Ngöbökwe ye erere ni sribebare. Ni ngite, akwa ni raba ja ngwen mantiame niara erere.

³ Nikwe jondron biandre ni madai ye Biblia tä driere nie. Nikwe  ja ngwandre mantiame yebätä Ngöbö kukwei tä dre niere, ye nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti. Nita ja ngwen mantiame ye köböire Jehovata ni kain ngäbiti aune niarakwe sribi mikani ni kisete ye ni raba nuainne ye nibike mike gare jai. Arato ja ngwandre mantiame bätä kä tädre juto nibätä ye ñobätä ja erebe aune ñobätä nikwe ja ngwandre mantiame jankunu ye nibike mike gare jai.

4, 5. ¿Nikwe ja ngwandre mantiame ye Jehová aune Jesús tä bämike ño nie?

⁴ Jehová tö ni tuai ja ngwen niara erere, yebätä nita ja ngwen mantiame ye ngwane kätä nemen juto niarabätä (Efes. 5:1). Erametre, kä tädre juto nibätä ie Ngöbö tö. Ni sribebare ño kwe aune jondron bätäkä ngwarbe sribebare bä nuäre kwe yebiti tä kukwe ye mike nüke gare nie (Sal. 104:24; 139:13-16). Ye medenbätä, nita ja di ngwen kä mikakäre juto nitre madabätä ye ngwane, nita niara mike ütiäte jai.

⁵ Ni kristiano metre ye tä ja ngwen Jesús erere, ñan ñobätä aune ni rabadre ja ngwen ño mantiame ye bämikani metre kwe nie. Niara arabe käkwe niebare: “Ti Ni Kä Nebtä Ngobo ne jatani [...] ñan ni mda mdakwe sribidre tikrä, abkokäre ti jatani, akwa ti jatani sribikäre ni mda mda kräke amne ti jatani ja mike müre ketadre ni kwati kökatarikäre” (Mat. 20:28). Ye medenbätä, apóstol Pablo niebare nitre kristiano ie: “Kristo Jesús töi nämene ño ye erere munkwe ja töi mika jankunu arato, [...] jondron nämene kwe ye tuanimetre kwe ja töi jeñebiti aune ja mikani kwe ni klabore kwrere” (Filip. 2:5, 7). Aisete, nikwe kukwe ne ngwandretari jai: “¿Ti raba ja ngwen bäri kwin Jesús ye erere?” (ñäkädre 1 Pedro 2:21 yebätä).

6. ¿Ni samaritano yebätä Jesukwe kukwe bämikani ye tä dre driere nie? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

⁶ Jehová aune Monso kwe kukwe kwin bämikani nie ye erere nikwe ja ngwandre ngwane, niara raba ni kain ngäbiti. Yekäre, nikwe ja töi mikadre ni mada dimikabätä aune tätre dre dre ribere jai ye bien ietre. Jesukwe kukwe bämikani ni samaritano töi kwin yebätä, ye köböire mikani gare metre kwe niara tö ni jökrä tuai kukwe kwin nuainne ni mada mada kräke (ñäkädre Lucas 10:29-37 yebätä). Ni judío käkwe kukwe ne ngwanintari Jesús ie yebätä kukwe ye bämikani kwe ye nikwe ngwandre törö jai: “¿Ti mräkä mden abko tikwe taredre metre ruen?”. Jesukwe kukwe niebare ye tä mike gare, Ngöbökwe ni kadre ngäbiti yekäre ni tädre juto biare ja ngwankäre mantiame ni samaritano ye erere.

7. Satana kukwe niebare jardín Edén yete, ¿ye tä dre driere nie ja ngwandre mantiame yebätä?

⁷ Kukwe keta kabrebätä ni kristiano rabadre ja ngwen mantiame. Ñodre, Satana kukwe niebare jardín Edén yete yebätä nikwe töbikadre ye raba ni töi mike ja ngwen mantiame. ¿Dre namani bare? Adán aune Eva bätä ni jökrä kä tibienbätä käkwe töbikai ja aibebätä aune nikwe ñaka Ngöbö kukwei mikai täte ngwane, nikwe nünain bäri kwin niebare Satanakwe. Adán aune Eva töbikabare ja aibebätä. Eva tö namani ja tuai Ngöbö erere aune Adán abokän käkwe ñaka Jehová kukwei mikani täte, ñakare aune muko kwe kukwei mikani täte kwe (Gén. 3:4-6). Niaratre kukwe nuainbare ye köböite kukwe kri namani bare. Nita töbike ja aibebätä ye ñaka tä kä mike juto nibätä. Nita ja ngwen mantiame ye ngwane, nita bämike Jehovata ni tötike ye ererebätä nita ja ngwen.

8. ¿Ñobätä Adán aune Eva ñan rabadre töbike ja aibebätä?

⁸ Adán aune Eva nämäne kaibe jardín Edén yete, akwa Jehovakwe kukwe biani nuaindre ietre yekwe niaratre mikadre töbike ni madabätä aune ñaka ja aibebätä näre.  Ngöbökwe kukwe kwin niebare ietre aune niaratre monsoi rabadre kwati krubäte kä jökräbiti tibien aune Kä tibien kwitadre bä nuäre kwetre niebare kwe ietre (Gén. 1:28). Ni ni Sribekä tö ni tuai nüne kä jutobiti, ye erere Adán aune Eva ja töi mikadre monsoitre jatani jatäri ye kräke näre akwa ñaka nuainbare kwetre. Niaratre nünandre kä jutobiti kä bä nuäre yete yekäre rabadre kä tibien ye jökrä kwite bä nuäre. Sribi kri ye nuainkäre niaratre rabadre sribire gwairebe jabe.

9. Adán aune Eva kä tibien jökrä kwitadre bä nuäre, ¿ye ñobätä kä mikadre juto nibätä?

⁹ Kä tibien jökrä kwitadre bä nuäre yebiti ni kä tibienbätä töi metre rabadre Jehová töi nämäne ño ye mike nemen bare (Heb. 4:11). Kä tädre juto niaratre yebätä ye ni raba bämike ja töite. Ne madakäre, niaratre ja ngwandre mantiame aune ja töi mikadre nitre mada dimikabätä, akräke Jehovakwe kukwe kwin mikadre nemen bare kräketre.

10, 11. ¿Kukwe driedre aune ni mada tötikadre ye ni raba nuainne ño?

¹⁰ Kä nengwane, kukwe driedre aune nitre mikadre ja tötikaka ye Jehovakwe mikani nuaindre nie. Ye nuainkäre, nikwe ja töi mikadre bökän nitre madabätä. Nita Ngöbö aune nitre mada tarere ye aibe köböire nikwe kukwe driei jankunu.

¹¹ Siklo kena yete apóstol Pablo niebare, niara aune nitre kristiano mada ye “abko sribikä jen Ngöbökwe”, ñan ñobätä aune niaratre nämäne kukwe metre Gobran Ngöbökwe yebätä nökö aune ñö metekäbiti (1 Cor. 3:6, 9). Kä nengwane ni raba nemen “sribikä jen Ngöbökwe” arato. ¿Ni raba nuainne ño? Ngöbökwe sribi mikani ni kisete ye nuainkäre, nikwe kä diandrekä jai, nikwe ngwian biandre aune ni die yebiti nikwe nuaindre. ¡Sribi ye ütiäte krubäte!

12, 13. ¿Nita nitre tötike ye köböire kukwe meden meden kwin tä nemen nikwe?

¹² Nita kä denkä jai aune ni die yebiti nita kukwe driere ye tä kä mike juto krubäte nibätä. Ja mräkätre aune ja ngwaitre kwati krubäte tätre nitre mada tötike Bibliabätä ye ie nüke gare, sribi ye tä kä mike bäri juto bätätre. Nita ni iti tötike Bibliabätä yei kukwe metre tä nüke gare, tä kite tödeke bäri, tä ja töi kwite aune kukweta nemen gare ie yebätä tä blite nitre madabe ye tä kä mike juto krubätebätä. Jesukwe nitre 70 juani kukwe driere ye köböire kukwe kwin namani bare, yebätä niaratre “jatani nüketa mda angwane, kä namani nuäre krübäte btätre” ye käi namani juto krubäte Jesubätä arato (Luc. 10:17-21).

¹³ Kä jökräbiti tibien, kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä drieta ye tä nitre dimike ye käita nemen juto ni kukwe driekä yebätä. Ñodre, kä keteiti Europa oriental yete nitre kukwe driekä ribeta bäri yekänti, meri Testiko kädekata Anna nikani nüne. * Niarakwe niebare: “Nitre kwati tö ja tötikai Bibliabätä ye tä kä mike juto tibätä. Kukwe drie ye tä kä  mike juto krubäte tibätä. Tita nüketa gwi ye ngwane, ti ñaka tä töbike ja aibebätä. Nitre ja tötikaka tikwe yebätä ti töita aune niaratre tä ja tuin kukwe medenbe bätä kukwe meden tä niaratre mike töbike yebätä ti töita arato. Tikwe niaratre dimikadre ño yebätä tita töbike. Niena gare metre tie, ‘nita jändrän bien ni mdaye, btä käta neme bäri nuäre nibtä ni jändrän kaka ngäbti ye ngwä’” (Hech. 20:35).

14. Kukwe drieta nikwe ye nitre braibe tä kukwe nuin, ¿akwa ñokänti kä raba nemen juto nibätä?

¹⁴ Nitre ñaka tä ni kukwe nuin, akwa nita kukwe kwin mike gare ietre ye tä kä mike juto nibätä. Ezequiel ni Ngöbö kukwei niekä ie sribi biani nuaindre ye erere nita nuainne kä nengwane. Jehovakwe niebare ie: “Mäkwe ti kukwei mika gare ietre, mä kukwei nuadre kwetre o ñakare akwa mäkwe nuain” (Ezeq. 2:7; Is. 43:10). Nita kukwe driere ye nitre ñaka tä mike tuin ütiäte jai, akwa nita ja di ngwen ye Ngöböta mike tuin ütiäte jai (ñäkädre Hebreos 6:10 yebätä). Ja mräkä iti käkwe niebare: “Nunta kukwe metre ye nökö, ñö metekäbiti aune nunta orare Jehovai ne kwe niarakwe nitre mada töi mikadre kukwe ye mike gare bäri jai” (1 Cor. 3:6).

15. ¿Nita ja ngwen mantiame ye tä mate ño nitre kwati yebätä aune yekwe ni töi mikai ja ngwen ño?

¹⁵ Jesús tö ni tuai nüne kä jutobiti. Ye medenbätä, kukwe ne niebare kwe nie: “Munkwe ja kita jondron bianbätä aune jondron biandi munye. Jondron ketani dime jabiti, ngrükaninte nekwäre sekwäre, bäri ere aune kwin krubäte ye kekai mun kisete. Ñobätä ñan aune munta jondron ñäke ño ni mada kräke ye erere ñäkädi mun kräke arato” (Luc. 6:38, TNM). Nita ja ngwen mantiame ye tä mate kwin nitre kwatibätä. Erametre, nita jondron bien nitre madai yebätä niaratre jökrä ñaka tä debe bien nie, akwa nita ja ngwen mantiame ye raba niaratre töi mike ja ngwen mantiame arato. Ye medenbätä, nikwe jankunu ja ngwandre mantiame. Nita jondron bien nitre madai ye ñaka tätre mike tuin ütiäte jai akwa nikwe jankunu nuaindre. Nita ja ngwen mantiame ye köböire kukwe kwin rabai bare ye ni ñaka käi kwitadrekä jabiti.

16. ¿Nire nire kräke nikwe ja ngwandre mantiame aune ñobätä?

¹⁶ Nireta ja ngwen mantiame bökän ye  ütiäre jondron biandreta ie ye ñaka ngübare. Jesús ie kukwe ye nämäne gare, yebätä niebare kwe: “Ma rika mrö sribere kri kä ngwiankrä nuäre jabtä angwane, makwe ni bobre nübai. Erere arato, ni bren bren ngrabare, ni nakwente amne ni okwä kä drünente nübai makwe mröre jae angwane, kä rabadi nuäre mabtä, ñobtä ñan angwane niaratre ñan raba ma buketa jire mrö ye ütiäre” (Luc. 14:13, 14). Biblia tä niere, ni mantiame ye kräke kukwe kwin mikai nemen bare aune “nire tä ni bobre dimike” yebätä kätä juto (Prov. 22:9; Sal. 41:1). Aisete, nita ja ngwen mantiame, ñan ñobätä aune nita nitre mada dimike ye tä kä mike juto nibätä.

17. ¿Kä rabadre juto nibätä yekäre nikwe dre dre nuaindre?

¹⁷ “Nita jändrän bien ni mdaye, btä käta neme bäri nuäre nibtä ni jändrän kaka ngäbti ye ngwä” niebare Jesukwe ye Pablokwe kädekaninteta ye ngwane, nikwe jondron biandre ni madai ye ñan aibe gäräbare kwe, ñakare aune nikwe ni mada dimikadre Bibliabiti ye gäräbare kwe arato (Hech. 20:31-35). Apóstol Pablo kukwe niebare aune kukwe nuainbare yebiti driebare kwe nie, kä diandrekä jai, ni die, ja töi mikadre ni mada dimikabätä aune ni mada taredre yebiti nikwe bämikadre ni abokän mantiame.

18. ¿Nitre ie kukwe gare krubäte ye tä dre niere?

¹⁸ Nitre kukwe känänkä ie nükanina gare arato, nita jondron bien ni madai ngwane kätä nemen juto nibätä. Kukwe madabätä mikata gare ye erere, nitre tä niere niaratre tä jondron kwin nuainta nitre mada kräke ye ngwane, kätä nemen bäri juto bätätre. Nitre kukwe känänkä tätre niere ye erere, nita ni mada dimike ye ngwane kukwe kwin tä nemen nikwe, ñobätä ñan aune nitre tä dre dre ribere metrere jai yebätä nita dimike. Ñodre, nitre ie kukwe gare krubäte ye tä niere, nitre mada dimikadre ye köböire ja raba nemen ruin bäri kwin nie aune kä raba nemen bäri juto nibätä. Biblia ye abokän Ngöbö Jehová ni Sribekä aune ni tarekä Kukwei ye gare nie, yebätä nitre tä kukwe niere ye ñaka tä ni töi mike niä (2 Tim. 3:16, 17).

19, 20. ¿Ñobätä nikwe ja ngwandre mantiame?

¹⁹ Nitre töita ja aibebätä ye ngätäite ni tädre nüne ye raba ni töi mike ñaka ja ngwen mantiame jankunu. Akwa Jesukwe niebare, kukwe ketebu bäri ütiäte nikwe nuaindre ye abokän nikwe Jehová taredre ja brukwä tätebiti, ja nire tätebiti, ja töi tätebiti, ja di tätebiti aune nikwe nitre mada taredre nita ja tarere ye kwrere (Mar. 12:28-31). Kukwe ja tötikara nekänti nikwe miri gare jai ye erere, nita Ngöbö tarere ye ngwane nita ja ngwen niara erere. Jehová aune Jesukristo ye tä ja ngwen mantiame aune niaratre nibu tä nuainmana nie ñobätä ñan aune yekwe kä mikai juto nibätä. Nita ja di ngwen ja ngwen mantiame Ngöbö aune nitre mada kräke ye köböire nikwe Jehová käikitaikä bätä kukwe kwin rabai nikwe aune nitre madakwe arato.

²⁰ Erametre, ni niena nitre mada dimike bätä ja ngwen mantiame ja mräkätre aune ja ngwaitre kräke (Gál. 6:10). Nikwe jankunu nitre mada dimikai ngwane, niaratre debe biain nie aune rabai ni tarere bätä kä rabai juto nibätä. Proverbios 11:25 tä niere: “Ni mantiame yekwe jondron kwin rabai aune nire nire tä ni mada dimike ye dimikai arato”. Käre nita nuainne ye erere, kukwe drieta nikwe yekänti ni raba ja ngwen mantiame, ni mada tarere aune ja töi mike ni mada dimikabätä. Kukwe ja tötikara mada yekänti, nikwe kukwe ye mikai gare ruäre jai.