Dre tuin ni madabätä nie yebätä nikwe ñaka blitadre blo
“Dre tuin ni madabätä muen yebätä munkwe ñaka blita blo, akwa kukwe meden metre ye ererebätä munkwe blita” (JUAN 7:24, TNM).
1. ¿Isaías dre mikani gare Jesubätä aune ñobätä kukwe niebare ye tä ni dimike?
ISAÍAS kukwe niebare Jesubätä ye ngwane, niebare kwe: “Niara ñaka kukwe ükaite kukwe tuin ño ie ye aibebätä aune kukwe niedi kena ie ye ñan aibebätä ja töi mikai kwe kukwe ükete. Niarakwe kukwe metrebiti kukwe ükaite nitre bobre kräke” (Is. 11:3, 4). Kukwe ye tä ni dimike krubäte. ¿Ñobätä? Ñan ñobätä aune nitre ñaka ni mada kain ngäbiti ja erebe ye ngätäite nita nüne. Ye medenbätä, Jesús ni Kukwe Ükatekä metre käkwe kukwe ükadrete ni kräke ye ni tö niena tuai nemen bare. Dre tuin nibätä ie ye ñan aibätä kukwe ükaite kwe nibe.
2. ¿Jesukwe kukwe meden biani nuaindre nie aune kukwe ja tötikara nekänti nibike dre mike gare jai?
2 Mantre jetebe, nita kukwe ruäre niere nitre madabätä. Akwa, ni ngite yebätä ni ñaka raba kukwe meden metre ye niere ni madabätä, Jesús tä nuainne ye erere. Ñakare aune, dre tuin nie ye aibebätä nita blite blo ni madabätä. Akwa yebiti ta, Jesús nämäne Kä tibienbätä ye ngwane, kukwe ne biani nuaindre kwe nie: “Dre tuin ni madabätä muen yebätä munkwe ñaka blita blo, akwa kukwe meden metre ye ererebätä munkwe blita” (Juan 7:24, TNM). Nibira gare nie ye erere, nikwe ja ngwandre Jesús erere ie tö aune dre tuin ni madabätä nie ye ñan aibätä nikwe blitadre blo. Kukwe ketamä köböite ni ñaka tä töbike kwin yebätä nibike blite kukwe ja tötikara nekänti: ni kwata bä ño o ni nüne juta medente, ni ngwian bökäne aune kä nuäi nibiti. Kukwe keteitire keteitire yekänti, ni raba kukwe biani nuaindre Jesukwe ye mike ño täte ye nibike mike gare jai.
NI KWATA BÄ ÑO O NI NÜNE JUTA MEDENTE YEBÄTÄ NIKWE ÑAKA BLITADRE BLO
3, 4. a) ¿Ñobätä apóstol Pedro ñaka namanina nitre ñaka judío ye mike tuin kämekäme jai? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä). b) ¿Jehovakwe kukwe meden metre mikani gare Pedro ie?
3 Apóstol Pedro rikadre juta Cesarea yekänti, Cornelio ni ñaka judío gwirete niebare ie ye ngwane, dre dre nükani töite ye ni raba bämike ja töite (Hech. 10:17-29). Nitre judío mada Pedro näire ye erere, Pedro ririabare yekänti nitre ñaka judío ye mika nämäne tuin kämekäme jai. Akwa kukwe ruäre namani barebätä ye köböire ja töi kwitani kwe. Ñodre, Ngöbökwe kukwe mikani tuare ie (Hech. 10:9-16). Yete, dänkwä kwata kri rebianinkä timonkwäre abokän te jondron nire kämekäme aune bätäkä ngwarbe ye kwrere nämäne krubäte jutuabare Pedro ie aune kä kwinbiti ni kukwe juruabare ie abokän namani jondron ye kämikamana ie bätä kwetamana ie. Akwa, Pedrokwe ñakare niebare. Pedro ñaka raba jondron ye kwete namani niere ye ngwane, nie namani ie: “Jändrän mikani dbe Ngöbökwe, ye dbe ñakare makwe ñan tö ngwian niere jire chi”. Jondron mikani tuare apóstol Pedro ie ye bitikäre, dre niebare ie ye ñaka namani nüke gare ie. Ye ngwane, ni juani Corneliokwe ye nükani niara känti. Üai deme nämäne ni ye jie ngwen ye ererebätä, Pedro nikani ben Cornelio gwirete.
4 Nitre judío ye ñaka nämäne nemen jire nitre ñaka judío ye gwirete. Aisete, ni ja ngwen ño ye aibebätä Pedro töi tädre, akräke ñaka janandre jire Cornelio gwirete. Akwa, ¿ñobätä janamane? Ngöbökwe kukwe mikani tuare ie aune üai deme ye köböire janamane. Cornelio kukwe mikani gare Pedro ie ye bitikäre, üai deme Ngöbökwe yebiti Pedro kukwe ne niebare: “Ni jökrä ütiäte ja kwrere Ngöbökrä, aisete tä ni kitete ñakare ni mda mda ngätäite, akwa ni nünanka juta mdente mdente käta Ngöbö mike ütiäte jae amne tä nüne metre abko Ngöböta juto biare kaen ngäbti jökrä, ye abko nena gare tie mtare” (Hech. 10:34, 35). Kukwe metre namani gare mrä Pedro ie ye tä ni kristiano jökrä dimike. ¿Ñokänti tä ni kristiano dimike?
5. a) ¿Jehová tö ni kristiano jökrä tuai dre mike nüke gare jai? b) Ngöböta ni jökrä kain ngäbiti ja erebe ye gare nie, ¿akwa ni töi raba nemen ño?
5 Jehovakwe Pedro yebiti nitre kristiano jökrä dimikani mike nüke gare jai, niarata ni jökrä kain ngäbiti ja erebe. Nitre kwata bä ño, nitre nüne ño, nitre nüne juta medente o nitre blite kukwe medenbiti, akwa ye jökrä Ngöböta kain ngäbiti ja erebe. Ni brare o meri tä niara mike täte aune tä kukwe kwin nuainne ye jökrä niarata kain ngäbiti (Gál. 3:26-28; Apoc. 7:9, 10). Erametre, ni kristiano jökrä ie gare kukwe ye metre aune nita ni jökrä kain ngäbiti ja erebe. Akwa, ni nüne ño o ni mräkä ñaka ni mada kain ngäbiti ja erebe yekänti ni ririabare ngwane, ni töi raba nemen ñaka ni mada kain ngäbiti ja erebe. Ngöbö abokän ni jökrä kain ngäbiti ja erebe ye Pedro nitre mada dimikani mike nüke gare jai, akwa ye bitikäre niara töi nämäne jankunu ñaka ni mada kain ngäbiti ja erebe ye bämikani kwe (Gál. 2:11-14, TNM). Akwa, ¿Jesukwe kukwe biani nuaindre ye ni raba mike ño täte aune ñaka blite blo ni madabätä?
6. a) ¿Dre raba ni dimike ni mada kain ngäbiti ja erebe? b) ¿Ja mräkä umbre ji ngwanka käkwe kukwe mikani gare yebiti dre bämikani kwe?
6 Ni ñaka ni mada kain ngäbiti ja erebe yebätä täbe ja töi kwitadre nie o ñakare ye rabadre gare nie yekäre, Kukwe Ngöbökwe yebätä dreta nemen gare nie ye erere ni töita o ñakare ye nikwe mikadre gare jai (Sal. 119:105). Arato ni ñaka ni mada kain ngäbiti ja erebe yebätä täbe ja töi kwitadre nie o ñakare ye nikwe ngwandretari ja ketamuko kwin nikwe yei (Gál. 2:11, 14, TNM). Ni ñaka ni mada kain ngäbiti ja erebe yebätä ñaka nuäre ja töi kwitakäre nie ye ni ñaka raba gain jabätä. Ja mräkä umbre ji ngwanka käkwe tärä juani sukursal ie kukwe mikakäre gare ja mräkä mada aune muko kwe nämäne sribire köbö täte Ngöbö kräke yebätä ye ani mike gare jai. Nitre braibe blite kukwe madabiti abokän nitre jökrä bäsi ñaka mike tuin ütiäte jai yekri ja mräkä ye kite. Mikata gare ye erere, ja mräkä kukwe mikaka gare ye ñaka nämäne ja mräkä blite kukwe madabiti ye kain ngäbiti ja erebe abokän ñaka gani kwe jabätä. Ja mräkä umbre ji ngwanka yekwe kukwe keta kabre kwin mikani gare ja mräkä yebätä, akwa kukwe mikani gare kwe yekänti niebare mrä kwe: “Niara ye [blite kukwe madabiti], akwa tä ja ükete ño aune nüne ño ye tä nitre mada [blite kukwe yebiti] ye dimike mike nüke gare jai, niara blite kukwe madabiti akwa ye ñan aibätä ja ngwen kämekäme aune nüne bobre, nitre nünanka niara käite ye erere”. ¿Kukwe ye nü gare nie? Juta Ngöbökwe yete sribi meden tädre ni kisete, akwa nikwe ja trä tuadre kwin aune ni ñaka ni mada kain ngäbiti ja erebe yebätä täbe ja töi kwitadre nie o ñakare ye nitre mada ni dimikadre mike nüke gare jai ye ngwane, ni tädre juto biare ka ngäbitikäre. ¿Ni raba dre nuainne mada?
7. Nita ja brukwä mike kwin ja mräkätre jökrä kräke, ¿ye ni raba bämike ño?
7 Nikwe ja brukwä mikai kwin ja mräkätre jökrä kräke ngwane, niaratre tare nikwe ye köböire nikwe kai ngäbiti ja erebe (2 Cor. 6:11-13). Ja mräkätre blite ni kukweibiti o kwata ni erere, nüne ni erere o nüne juta nikwe yete, ¿ye aibe ben nita nemen keteitibe jakänti? Ye erere nita nuainne ngwane, ja mräkätre ñaka nüne ni erere ye nikwe nübaidre jakänti arato. Nikwe niaratre nübaidre kukwe driere jabe o mröre ja gwirete o nübaidre rabakäre keteitibe jakänti ja mräkätre mada yebe (Hech. 16:14, 15). Nikwe ye erere nuaindi ngwane, nikwe ja mräkätre taredi krubäte aune yekwe ni töi mikai niaratre kain ngäbiti ja erebe. Akwa, ngwian ye köböite ni raba blite blo nitre madabätä.
NITRE NGWIAN BÖKÄNE O ÑAKARE YEBÄTÄ NIKWE ÑAKA BLITADRE BLO
8. Levítico 19:15 tä niere ye erere, ¿dre köböite ni töi ñaka raba nemen kwin nitre mada kräke?
8 Ngwian ye köböite ni raba blite blo nitre madabätä. Yebätä Levítico 19:15 tä niere: “Mun tädre kukwe ükete ye ngwane munkwe ükate metre. Munkwe ñaka ni bobre ye mika tuin ngwarbe jai aune munkwe ñaka ja mika ni jondron bökäne yekri. Munkwe kukwe ükate metre ni mada kräke”. ¿Ni iti jondron bökäne o bobre ye köböite ni töi raba nemen ño kräke?
9. ¿Salomón kukwe meden metre tikani aune ye tä dre driere nie?
9 Üai deme yebiti, Salomón kukwe metre tikani krörö ni kä tibienbätä ngite yebätä: “Ni bobre ye kräke ni mada brukwäta nemen, akwa ni jondron bökäne krubäte yekwe ja ketamuko tärä krubäte” (Prov. 14:20). ¿Proverbio ye tä dre mike gare nie? Tä mike gare nie, nikwe ñaka ja ngübaibiti ngwane, ni raba ja kete ja mräkätre ngwian bökäne ye aibe ben aune ja mräkätre ñaka ngwian bökäne yebe ni ñaka rabai ja kete. ¿Nitre mada jondron bökäne yebätä nikwe mikadre tuin ütiäte jai ye ñobätä ñaka kwin?
10. ¿Kukwe medenbätä Santiago ni mikani mokre?
10 Nitre mada ngwian bökäne yebätä nikwe blitai blo ngwane, ni ñaka rabai keteitibe konkrekasionte. Siklo kena yete, Santiago ni ja tötikaka Jesukwe mikani gare, ja mräkätre ñaka nämäne ja kain ngäbiti ja erebe ye köböite konkrekasion ruäre ye ñaka nämäne keteitibe (ñäkädre Santiago 2:1-4 yebätä). Ni ñaka raba kukwe ye erere tuenmetre nemen bare konkrekasion nikwe yete. ¿Nikwe dre nuaindre ja töi kwitakäre kukwe yebätä?
11. Jondron kä nebätä ye köböite dre raba nemen bare ni ja ketaka Jehovabe yebätä ye mä raba mike gare.
11 Nikwe ja mräkätre mikadre tuin jai Jehová tä mike tuin ño jai ye erere. Niaratre jondron bökäne krubäte o bobre, akwa tuin ja erebe ütiäte ie. Jondron tärä krubäte nikwe o ni bobre, akwa ni jökrä raba nemen ja ketamuko Ngöbökwe. Erametre Jesukwe niebare, “ni jändrän bkänkä krikri ye [...], Ngöbökwe gobrandre bti abko tare krübäte kräke”, akwa ñaka raba nemen bare nie ye ñaka niebare kwe (Mat. 19:23). Ne madakäre, Jesukwe niebare arato: “Mun bobre bobre, ye abko Ngöbökwe die mikadi amne kä rabadi nuäre munbtä, ñobtä ñan angwane Ngöbö tä gobrane munbti” (Luc. 6:20). Akwa, kukwe yebiti Jesús ñaka nämäne mike gare, ni jökrä käkwe niara kukwe nuai aune kukwe kwin keta kabre rabai kwetre. Ñodre, nitre bobre ye kwati krubäte käkwe ñaka ja mikani ja tötikaka niarakwe. Ye tä mike gare nie, ni iti ye jondron bökäne krubäte yebätä ja ketamuko Jehovakwe o ñakare ye ni ñaka raba niere.
12. ¿Nitre jondron bökäne aune nitre bobre yei Biblia tä dre niere?
12 Ja mräkätre aune ja ngwaitre kwati krubäte tä Jehová tarere bätä mike täte ja brukwä tätebiti ye tä juta Jehovakwe yete. Niaratre ruäre ye jondron bökäne aune mada abokän bobre. Biblia tä kukwe ne ribere nuaindre nitre jondron bökäne ie: “Ni ngwian bkänkä krikri, ye abko käkwe ñan [...] ngwian kabre kwetre, yebti tödeka [...]. Akwa [...] ni ngwian bkänkä krikri käkwe tödeka Ngöböbti” (ñäkädre 1 Timoteo 6:17-19 yebätä). Ne madakäre, ni Ngöbö mikaka täte ye jondron bökäne o bobre, akwa ni jökrä ie tä niere, ngwian taredre ye köböite kukwe kri raba nemen ni kisete (1 Tim. 6:9, 10). Nikwe ja mräkätre aune ja ngwaitre mikadre tuin jai Jehovata mike tuin jai ye erere ngwane, niaratre jondron bökäne o ñaka yebätä nikwe ñaka blitai blo bätätre. Akwa, ¿kä niena nuäi bititre yebätä nikwe blitai blo bätätre? Ani mike gare jai.
KÄ NIENA NUÄI NI MADABITI YEBÄTÄ NIKWE ÑAKA BLITADRE BLO
13. ¿Nikwe nitre umbre mikadre tuin ño jai nieta Bibliakwe?
13 Biblia tä ribere bä kabre nie, nitre niena umbre ye nikwe mikadre ütiäte jai. Levítico 19:32 tä niere: “Ni dokwä ngwen ye ngwärekri mä rüka krö aune ni niena umbre ye mä rabadre mike ütiäte jai bätä mä rabadre Ngöbö mäkwe jürä ngwen jabätä”. Proverbios 16:31 tä niere nie: “Ni dokwä ngwen ye tä näin ji metre yebiti ngwane, tä nemen korona bä nuäre krubäte ye kwrere”. Aune apóstol Pablo niebare Timoteo ie, niara ñaka rabadre ñäke tare ni umbre ie, ñakare aune rabadre mäträrebätä “ni rün nikwe mikata ütiäte jae, ye kwrere” (1 Tim. 5:1, 2). Ja mräkätre bäri umbre ye Timoteo nämäne jie ngwen, akwa nämäne mike tuin ütiäte jai aune nämäne mike tuin bobre jai.
14. ¿Ñongwane ni raba ni iti umbre ni kräke ye töi ükete?
14 Ja mräkä iti umbre käkwe ja mikadre ngite ye gare ie o ni mada töi mikadre kwe kukwe ñaka kwin Ngöbö kräke ye nuainne ngwane, ¿nikwe dre nuaindre? Dre tuin niarabätä Jehovai ye ñan aibätä kukwe ükaite kwe ben aune niara niena umbre ye ñan aibätä ñan kukwe ükaite kwe ben. Kukwe ja jie ngwankäre tä Isaías 65:20 yekänti ye ani mike gare jai: “Ni ja mikaka ngite yebiti kä rabaira 100, akwa kukwe tare ñäkäi kräke”. Ezequiel ie Ngöbökwe kukwe mikani tuare yekänti, kukwe ja jie ngwankäre ye kwrere mikata gare arato (Ezeq. 9:5-7). Aisete, käre nikwe Jehová “ni Umbre nünanka kärekäre” ye mikadre ütiäte jai (Dan. 7:9, 10, 13, 14). Aune ni iti ye niena umbre, akwa nikwe ñaka kä jürä ngwandre jabätä töi ükatekäre (Gál. 6:1).
15. ¿Ja mräkätre bati mikadre tuin ütiäte jai yebätä apóstol Pablo tä dre mike gare nie?
15 ¿Aune nikwe monsotre bati ye mikadre tuin ño jai? Ani blite Timoteo yebätä. Apóstol Pablo mäträbare krörö niarabätä: “Ma abko bati Timoteo, aisete mata dirire angwane, nane ni ruäre tö rabai ma mike ütiäte ñakare jae, akwa makwe blita jäme amne nuäre ni mda mdabe. Erere arato, makwe nüna kuin metre, amne makwe ni mda mda tarere. Ye kwrere arato, makwe ja mika ngite ñakare ja mräkätre tödekaka Jesubti okwäbti, ne ngwane mata nüne ño rükadre gare nitre tödekaka Jesubtiye. Angwane ni jökrä tö rabadi nünai ma kwrere, käkwe nünandi kore, ne ngwane ma bati akwa, ma rabadi ütiäte ni mda mdakrä” (1 Tim. 4:12). Apóstol Pablo kukwe tikani ye ngwane, Timoteo yebiti kä nämäne 30 biti bäri raba ruin nie. Akwa Pablokwe sribi kri mikani kisete. Ñobätä Pablo mäträbare Timoteo yebätä ñaka gare nie, akwa tä mike gare nie monsotre bati ye ñan aibätä nikwe blitadre blo bätätre. Kä nämäne 30 biti bäri Jesubiti ye ngwane, jatanikukwe driere arato ye nikwe ngwandre törö jai.
16, 17. a) ¿Ja mräkä iti raba nemen kädekani ni sribikä konkrekasionte o ni umbre ji ngwanka erere ye ñokänti raba nemen gare nitre umbre ji ngwanka ie? b) Biblia tä dre niere aune nita nüne yekänti nitre töita ño o ni töita ño, ¿ye köböite dre raba nemen bare?
16 Kä ruäre känti, monsotre bati ye mika ñaka tuin ütiäte jai. Ye erere tä nemen bare ni käite ngwane, monsotre bati raba nemen kädekani ni sribikä konkrekasionte o ni umbre ji ngwanka erere ye nitre umbre ji ngwanka ñaka tä kä bien kädekadre raba ruin nie. Nitre umbre ji ngwanka rabadre ngwen törö jai, kä rabadre nuäi ja mräkätre yebiti ngwane kädekadre, ye Biblia ñaka niere (1 Tim. 3:1-10, 12, 13; Tito 1:5-9). Ni umbre ji ngwanka ye tä nüne yekänti nitre töita ño ye ererebätä kukwe ükadrete kwe nuaindre ngwane, Biblia tä dre driere ye erere ñaka tä ja ngwen. Nitre umbre ji ngwanka ye töita ño o tä nüne yekänti nitre töita ño ye ererebätä ñaka rabadre blite blo monsotre bati yebätä, ñakare aune Kukwe Ngöbökwe tä dre niere ye ererebätä rabadre ja töi mike (2 Tim. 3:16, 17).
17 Kukwe nieta Bibliabätä ja mräkätre kädekakäre ni sribikä konkrekasionte o ni umbre ji ngwanka erere ye nitre umbre ji ngwanka käkwe ñaka nuaindre ngwane, ñaka raba niaratre kä bien kädekadre raba ruin nie. Juta keteiti känti, ni sribikä konkrekasionte iti ie tö ngwan raba ye kisete sribi ruäre nämäne mikani konkrekasionte. Niara raba nemen kädekani ni umbre ji ngwanka erere ye nämäne gare nitre umbre ji ngwanka ie, akwa ñaka kä biani kwetre kädekadre. Ja mräkätre bäri umbre nämäne ji ngwen ni umbre erere ye ruäre namani niere jankunu ja mräkä ye nämäne bati krubäte kädekadre ni umbre ji ngwanka. Ja mräkä ye nämäne bati krubäte ye aibebätä ñaka kädekani ni umbre ji ngwanka ye erere. Erametre nete kukwe namani bare ye aibe mikata gare, akwa kukwe juanta sukursal ie ye tä mike gare, kä keta kabre känti nitre umbre ji ngwanka ye kwati krubäte töita ye erere. Ütiäte krubäte nikwe ja töi mikadre Biblia tä dre niere ye ererebätä aune nikwe ñaka ja töi mikadre nita nüne yekänti nitre töita ño o ni töita ño ye ererebätä. Ye aibe köböire nikwe Jesús kukwei mikai täte aune dre tuin ni madabätä nie yebätä nikwe ñaka blitai blo.
NIKWE TÖBIKADRE KWIN KUKWE NIEKÄRE NI MADABÄTÄ
18, 19. ¿Nikwe dre nuaindre nitre mada mikakäre tuin jai Jehová tä mike tuin jai ye erere?
18 Ni ngite, akwa ni raba nitre mada kain ngäbiti ja erebe aune Jehová tä niaratre mike tuin ño jai ye erere ni raba mike tuin jai arato (Hech. 10:34, 35). Yekäre, käre nikwe ja di ngwandre ja töi kwite aune Kukwe Ngöbökwe tä dre niere ye erere nuainne. Nikwe ye erere nuaindi ngwane, ni dre tuin ni madabätä nie ye ñan aibätä nikwe blitadre blo niebare Jesukwe ye ye nikwe mikai täte (Juan 7:24, TNM).
19 Gwäune, Jesukristo rei nikwe käkwe kukwe ükaite metre ni kä tibienbätä kräke aune kukwe jutuadi ie o dre kukwe nuadi kwe ye ñan aibätä kukwe ükaite kwe (Is. 11:3, 4). Erametre, ye kukwe kwin krubäte rabai bare.