1. ¿Ni raba sribire ño Jehovabe?

JEHOVAKWE ni sribibare ye ngwane, tö namani ni tuai sribire jabe niara töi mikakäre nemen bare. Ni ngite, akwa ni Ngöbö mikaka täte metre ye raba sribire mantre jetebe niarabe. Ñodre, nita kukwe driere aune nitre tötike ye ngwane, Biblia tä niere ni “abko sribikä jen Ngöbökwe” (1 Cor. 3:5-9). Ni ni Sribekä, Bäri Dite Krubäte tä ni tuenmetre sribire jabe ye ütiäte krubäte. Ni raba sribi mada nuainne Jehová kräke arato. Ni mräkätre, ja mräkätre aune ja ngwaitre ye nikwe dimikadre, nikwe ni mada kadre ngäbiti kwin, nikwe ja töi mikadre sribire juta ükaninte Ngöbökwe kräke aune nikwe ja töi mikadre sribire bäri Ngöbö kräke yebiti ni raba sribire Ngöböbe, ye nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti (Col. 3:23).

2. ¿Nita sribire Jehová kräke ye ñobätä nikwe ñaka ketadre ni mada tä sribire ño Ngöbö kräke yebe?

² Nikwe ja tötikai kukwe ja tötikara nebätä ngwane, nita sribire Jehová kräke ye nikwe ñaka ketadre ni mada tä sribire ño Ngöbö kräke yebe. Kä nuäi nibiti, nita bren, kukwe mada tä ni kisete aune ni jökrä ñan raba sribire ja erebe ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti. Ngöbökwe apóstol Pablo mikani kukwe ne niere: “Ni itire itire tä sribi nuene ño, ye mika ñäräre kuin kwe, yebtä blita au kwe jakrä angwane, jändrän nuenta kuin kwe raba tuen ie, yebtä tö raba ja käikitekä ne ngwane ja käikitaka kwe, akwa ni mda mda tä sribi nuene ño, yebtä ñan ñäkä kwe” (Gál. 6:4).

3. Nita ni mräkätre ngübare ye ngwane, ¿ñobätä ni raba niere nita sribire Jehovabe?

³ Ni Ngöbö mikaka täte rabadre mräkätre ngübare ye Jehovata ribere nie. Ñodre, ni ruäre tä sribire ne kwe mrö rabadre mräkätre yekwe. Nitre meyere kwati krubäte tätre nemen gwi monsotre kia kwetre ngübakäre. Aune nitre kristiano ruäre rabadre rün aune meye niena umbre ye ngübare. Kukwe ye nikwe nuaindre ye ütiäte krubäte. Biblia tä niere: “Ni tödekaka Jesubti akwa, ni mräkä jen nikwe, ye nita ngibiare ñakare, ne ngwane nita Ngöbö Kukwei kite temen. Erere arato, nita kukwe nuene bäri käme ni ñakare tödekaka Jesubti ye ngwä” (1 Tim. 5:8). Sribi ye kwrere tä ni kisete ngwane, ni ñan raba sribi Ngöbökwe ye nuainne ni tö nuaindi ye erere. Akwa, nikwe ñaka ja di ngwandre nekä. Nita ni mräkätre ngübare ye tä kä mike juto Ngöböbätä (1 Cor. 10:31).

4. ¿Ñokänti nitre rüne raba Gobran Ngöbökwe mike käne aune ye köböire dre raba nemen bare?

⁴ Nitre rüne tä monsotre kwetre töi mike kukwe ja üaire mike nuaindre jai ye ngwane, tätre sribire Jehovabe. Käta niken ta ye ngwane, monsotre ye ruäre tätre nemen sribire köbö täte Ngöbö kräke aune tätre niken mente mräkätre kwe yebätä sribikäre Ngöbö kräke. Niaratre ruäre tätre sribi misionero nuainne, mada abokän tätre sribi prekursor nuainne nitre kukwe driekä ribeta bäri yekänti aune ruäre abokän tätre sribire Betel. Erametre, niaratre tä niken mente yebätä mräkätre kwetre ñan raba tuin gwä gwä. Akwa yebiti ta, nitre rüne ruäre tätre ja di ngwen monsotre kwetre töi mikakäre sribire jankunu Ngöbö kräke. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune monsotre kwetre tätre Gobran Ngöbökwe mike käne ye käita nemen juto bätätre (3 Juan 4). Ana niebare, niarakwe monso kwe Samuel biani sribikäre Jehová kräke, ye erere nitre rüne kwati krubäte ie jata nemen ruin arato raba ruin nie. Nitre rüne yei nüke gare, tätre sribire ye erere Ngöböbe ye abokän tuin ütiäte krubäte ietre (1 Sam. 1:28).

5. ¿Ni raba ja mräkätre dimike ño konkrekasionte? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

⁵ Akwa ni mräkätre ñaka ngübadre nie ngwane, ¿nikwe dre nuaindre? Ni raba ja mräkätre aune ja ngwaitre niena umbre, tätre bren o tätre ja di ribere kukwe madabätä ye dimike. Ja mräkätre tä mräkätre ngübare ye ni raba dimike arato. Nitre ye kwrere tärä konkrekasionte ngwane, ni raba ja töi mike dimikabätä. Ñodre, meri Testiko iti tädre rün niena umbre ye ngübare. Ni raba ja töi mike niken köbö ruäre te ja mräkä niena umbre ye ngübare ne kwe ngängän ye rabadre sribi mada nuainne. O ni raba ja töi mike niken ja mräkätre ngwena gätäbätä, ni raba niken tuinbiti hospitalte, ni raba niken jondron kökö o jondron mada nuainne kräketre. Ja mräkätre tä orare ja di käräkäre Jehovai ye nita dimike ye ngwane, nita sribire Jehovabe arato (ñäkädre 1 Corintios 10:24 yebätä).

6. ¿Ni mada kadre ngäbiti kwin nieta ye dre gärätä?

⁶ Ni sribikä Ngöböbe ye tä ni mada kain ngäbiti kwin ye gare nitre madai. Escrituras Griegas Cristianas yekänti, “ni mada ka ngäbitita kuin” nieta ye abokän ‘ni mada ñaka gare nie ye kräke ja töi mikata kwin’ meden gärätä (Heb. 13:2). Nitre kirabe käkwe ni mada kani ngäbiti kwin mikata gare Bibliabätä ye erere ni rabadre nuainne (Gén. 18:1-5). Ja mräkätre “tödekaka Jesubti” o ni mada ñaka kukwebätä nibe, akwa nikwe dimikadre käre (Gál. 6:10).

7. Ja mräkätre sribikä köbö täte Ngöbö kräke tätre konkrekasion tuinbiti, ¿ye ñobätä nikwe kadre ngäbiti kwin?

⁷ Ja mräkätre sribikä köbö täte Ngöbö kräke  tätre konkrekasion tuinbiti ye nita kain ngäbiti kwin ye ngwane, nita sribire Ngöböbe arato (ñäkädre 3 Juan 5, 8 yebätä). Käre ni tuabitita ye ngwane, “ja die mikadre kwärikwäri” nieta ye erere tä nemen bare (Rom. 1:11, 12). Ja mräkä Olaf yebätä dre namani bare ye ani mike gare jai. Niara nämäne bati ye ngwane, ni circuito tuabitikä nämäne kaibe ye janamane konkrekasion niarakwe ye tuinbiti aune kä ñaka namani ja mräkätre ie mikakäre gwi. Olaf rün aune meye ñaka Testiko, akwa ni circuito tuabitikä ye raba nemen gwi niaratre känti o ñakare ye ngwanintari kwe ietre. Olaf rün aune meye käkwe jän niebare, akwa niebare kwetre ni circuito tuabitikä ye rabadre kübien sofá yete. Ye köböire kukwe kwin namani bare. Bämän yebätä kukwe kwin namani bare ye törö Olaf ie. Niara tä niere: “Ni circuito tuabitikä bätä ti nämä nüke dekä ngwäte köbö kwatire kwatire aune nun nämä mröre dekä ye ngwane, nun nämä blite kukwe ütiätebätä jabe. Niarakwe kukwe nieba tie ti dimikakäre yekwe ti töi mikaba sribire köbö täte Ngöbö kräke”. Kä nikanina 40 ta yete, juta keta kabre känti Olaf sribi misionero nuainbarera.

8. Ni mada ñaka ni kadre ngäbiti kwin, ¿akwa ñobätä nikwe ja töi mikadre kwin kräketre? Mä raba mike gare keteiti.

⁸ Nikwe dre nuaindre ni mada kräke yebätä ñaka debe biandre bengwairebe kwetre nie, akwa kukwe keta kabrebiti ni raba ja töi mike kwin nitre mada ñaka gare nie ye kräke. Ani mike gare keteiti jai. Kä España yekänti meri iti kukwe driekä nämäne meri mada nünanka Ecuador kädeka nämäne Yésica ye tötike Bibliabätä. Yésica namani ja muaire ye ngwane, ñobätä nämäne muen ye meri Testiko ngwanintari ie aune Yésica niebare ie niara jämi niken España ye känenkri, nämäne nüne bobre yebätä bati mrö ñaka namani kwetadre ie. Ñö aibe niara nämäne bien ngängän chi ie. Niara nämäne ngängän chi mike kübien ja kisete ye ngwane, namani orare. Ye bitikäre, meritre Testiko nibu nükani niara känti. Meritre yekwe täräkwata driebare Yésica ie ye ngwane, niarakwe ñaka ja ngwani kwin meritre yebe, ñakare aune täräkwata ye ngianinkä kwe. Ngratebare kwe bititre: “¿Tikwe ne biain kwetadre ti ngängän chi ie ya?”. Meritre Testiko käkwe kukwe niebare ie töi mikakäre jäme, akwa niara namani rubun jankunu. Ora nikani braibe ta ye bitikäre, mrö mikate nükani ie jukwebätä. Ja ngwaitre yekwe ja töi mikani kwin niara kräke aune yebiti Ngöbö nämäne orasion kwe kain ngäbiti abokän niarakwe ñaka kani ngäbiti yebätä ja namani ruin ngite ie, akwa kukwe ye nükaninta törö ie yekwe kä mikani jutobätä. Akwa niara ja töi mikani kwatibe Jehová mike täte. Aune ja ngwaitre ja töi mikani mantiame ye köböire kukwe ye namani bare (Ecl. 11:1, 6).

9, 10. a) Juta Israel kirabe yete, ¿sribi meden kräke nitre ribe namani sribikäre ja töi jeñebiti? b) Kä nengwane, ¿sribi meden meden tä nuaindre nie konkrekasionte?

⁹ Juta Israel kirabe yete, bä kabre nitre kwati krubäte ribe nämäne sribire ja töi jeñebiti (Éx. 36:2; 1 Crón. 29:5; Neh. 11:2). Kä nengwane, nikwe kä diandrekä jai ja mräkätre kräke aune ngwian bätä kukwe gare nie yebiti nikwe niaratre dimikakäre arato. Nikwe ye erere nuaindi ngwane, kä rabai juto nibätä aune kukwe kwin keta kabre rabai nikwe.

¹⁰ Kukwe Ngöbökwe yebätä nieta, nitre brare rabadre ja di ngwen rabakäre ni sribikä konkrekasionte aune ni umbrere sribikäre Jehovabe (1 Tim. 3:1, 8, 9; 1 Ped. 5:2, 3). Nire nire tä kukwe ye nuainne ngwane, töta nemen ja mräkätre dimikai kukwe ja üairebiti aune kukwe mada madabiti (Hech. 6:1-4). Nita juto biare o ñakare nitre käi ükatekäre, sribikäre tärä aune täräkwata o kä kukwe driekäre yebätä, Ju Ja Ükarakrö ye ükatebätä o sribi  mada konkrekasionte nuainkäre, ¿ye nitre umbre tärä ngwentari nie? Nire nire tä sribi ye nuainne, ye raba niere nie kätä juto bätätre ja mräkätre dimikabätä.

11. Meri Testiko iti sribibare Ju Ja Ükarakrö yebätä ngwane, ¿ja ketamuko namani kwe yekwe dimikani ño?

¹¹ Juta ükaninte Ngöbökwe yete nire nire tä sribire ye ngwane, ja ketamuko mada tä kwen ie. Margie sribibare Ju Ja Ükarakrö yebätä bäsi kä 18 näre te ye ngwane, kukwe namani barebätä ye ani mike gare jai. Kä kwati krubäte te, niarakwe meritre Testiko bati kwati krubäte tötikani sribikäre. Nämäne sribire yekänti, ja di mikadre kwärikwäri kukwe ja üairebiti ye ütiäte krubäte namani gare ie (Rom. 1:12). Aune kukwe kri ben ja tuani kwe ye ngwane, ja ketamuko kwe yekwe niara dimikani krubäte. ¿Ju Ja Ükarakrö sribeta yebätä nikwe ja töi mikanina sribikäre? Sribi meden nuain gare nie o ñakare, akwa ni raba sribi ye nuainne arato.

12. Kukwe tare tä nemen bare ye ngwane, ¿ni raba ja mräkätre dimike ño?

¹² Kukwe tare tä nemen bare ye ngwane, nikwe ja mräkätre dimikadre yebiti ni raba sribire Ngöböbe. Ñodre, ni raba ngwian bien ja mräkätre ye dimikakäre (Juan 13:34, 35; Hech. 11:27-30). Ni raba sribire kä ükatebätä aune ju ükatekäre arato. Kä nikani ñöte ye ngwane, Gabriela käi Polonia yekän ju nikani ngwarbe. Akwa, ja mräkätre konkrekasion madate janamane niara dimike yebätä ja namani ruin kwin ie. Niara tä niere: “Jondron nikani ngwarbe tikän yebätä ti ñan tö blitai, ñobätä ñan aune ye jondron ngwarbe kä nebätä. Dre kwin namani tikwe yebätä ti tö blitai. Ja mräkätre ti dimikani yebiti namani gare metre tie, tita konkrekasion kristiano yete ye abokän ütiäte ti kräke aune ye tä kä mike juto tibätä”. Kukwe tare tä nemen bare ye ngwane, ja mräkätre kwati krubäte dimikata ye köböire kukwe kwin tä nemen kwetre tätre niere. Aune ja mräkätre tätre sribi ye nuainne sribikäre Jehovabe yei jata nemen ruin kwin krubäte (ñäkädre Hechos 20:35; 2 Corintios 9:6, 7 yebätä).

13. ¿Nita niken sribire ja töi jeñebiti ye tä ni dimike ño Jehová tarere bäri? Mä raba mike gare keteiti.

¹³ Rü nuainbare juta keteiti känti yebätä nitre Testiko ruäre ngitiani ja kriemikakäre Estados  Unidos ye ngwane, Stephanie aune nitre kukwe driekä mada käkwe ja mräkätre ye dimikani, ye köböire kä namani juto bätätre sribikäre Ngöböbe. Niaratre ju känänbare aune kä ükaninte gwita ja mräkätre ye kräke. Niara tä niere: “Ja mräkätre kä jökräbiti tätre ja tarere yekwe kä mikaba juto ja mräkätre yebätä, yekwe nun töi mikaba niä arato. Nunkwe niaratre dimikani tätre nütüre, akwa metrere niaratre nun dimikani bäri. Ja mräkätre tä ja tarere, tätre keteitibe, tätre tödeke aune tätre tö ngwen Jehovai ye nunta tuin yekwe nun töi mikani Ngöbö tarere bäri. Aune juta ükaninte kwe ye köböire tä kukwe keta kabre bien nuen ye nunta mike tuin bäri ütiäte jai”.

14, 15. a) ¿Isaías ni Ngöbö kukwei niekä yekwe ja töi mikani ño? b) ¿Ni kristiano raba ja töi mike ño Isaías ye erere?

¹⁴ ¿Ni tö sribidi bäri Jehovabe? ¿Juta ükaninte Ngöbökwe tä nitre ribere bäri sribikäre yekänti nita juto biare nänkäre? Ni Ngöbö mikaka täte ñaka rikadre mente nita ja ngwen mantiame ye bämikakäre. Akwa, ja mräkätre ruäre abokän raba nuainne yebätä tätre niken kä madakänti sribikäre Jehová kräke. Isaías ni Ngöbö kukwei niekä töi nämäne ño ye erere ja mräkätre ye töita. Jehovakwe ngwanintari: “¿Tikwe nire juain, aune nire näin ni käbiti?”. Aune niarakwe niebare: “¡Tita nete! Mäkwe ti juan” (Is. 6:8). Medente nitre ribeta sribikäre bäri Ngöbö kräke rabadre gare nie ngwane, ¿ni töita kwatibe kukwe ye erere niebätä arato? Kä nengwane, ¿sribi meden tä nuaindre nie?

¹⁵ Jesús nämäne blite kukwe driedre aune nitre tötikadre yebätä ngwane, niebare kwe: “Nura nena biare kabre ötadre, ye kwrere ni kwati tä juto biare ngwiandre Ngöböye, akwa sribikä ñakare bökän, aisete sribi Bkänkä Ngöbö käkwe sribikä mda mda juandre jötrö sribire abko munkwe ribe ie” (Mat. 9:37, 38). ¿Nitre ribeta kukwe driekäre bäri yekänti ni raba ja mike prekursor? O ¿ni raba ni mada dimike nuainne? Ja mräkätre kwati krubäte, tätre Ngöbö aune nitre mada tarere ye bämikakäre tätre niken sribi prekursor nuainne nitre ribeta kukwe driekäre bäri yekänti. Ni tö sribidi bäri Ngöbö kräke ngwane, ¿nikwe dre nuaindre? Nikwe ye erere nuaindi ngwane, kä rabai juto nibätä.

16, 17. Ni tö sribidi bäri Jehová kräke ngwane, ¿ni raba dre dre nuainne mada?

¹⁶ ¿Ni raba nemen juto biare sribikäre Betel o ju sribebätä köbö ruäre aibe te Ngöbö kräke? Kä ruäre känti ja mräkätre ribeta sribikäre bäri Ngöbö kräke aune sribi keta kabre nuainkäre. Ye tä mike gare, sribi jene jene nuain gare nie, akwa ni raba sribi mada nuainne. Medente ja mräkätre ribeta sribikäre yekänti nita niken sribire ye Jehová tä mike tuin ütiäte jai (Sal. 110:3).

¹⁷ Ni tö ja tötikai bäri sribikäre Jehová kräke ye ngwane, ni raba ja kä tike nänkäre Kwela Nitre Gobran Ngöbökwe Kukwei Driekä kräke yete. Kwela yete ja mräkätre aune ja ngwaitre sribikä köbö täte Ngöbö kräke ye tötikata ne kwe juta ükaninte Jehová yete niaratre rabadre sribi keta kabre nuainne. Nire käkwe ja kä tikadre nänkäre kwela yete ye rabadre juto biare juandre medente sribire ye ka ngäbitikäre. ¿Ni raba nemen juto biare nänkäre kwela yete aune sribi mada mikadre ni kisete ye ka ngäbitikäre? (1 Cor. 9:23).

18. Nikwe sribidi mantre jetebe Jehovabe ngwane, ¿dre dre rabai nikwe?

¹⁸ Ni Jehová mikaka täte ye tö ja ngwain mantiame, tö ni mada taredi, ja töi mikai kwin ni mada kräke aune mantre jetebe ni tö ja töi mikai nitre madabätä. Ye tä kä mike juto nibätä aune tä ni töi mike jäme (Gál. 5:22, 23). Kukwe meden meden tä ni kisete, akwa ni raba ja ngwen mantiame Jehová erere aune sribikä mada mada kwe ye ngätäite ni raba nemen arato (Prov. 3:9, 10).