“KÄ KRÜTE” nete nitre tä ja ngwen bäri käme, yebätä ni Ngöbö mikaka täte rabadre kukwe jökrä ngübare bätärekä (2 Tim. 3:1-5, TNM). Nitre kä nebätä ye käre tätre ja aibe tarere, ñaka tö kukwe ükaite ni madabe aune ñaka tätre ja töi gobraine. Nitre töita ye erere ye ñaka ni mada ngübare bätärekä. Ye medenbätä, ni kristiano jökrä rabadre ngwentari jai: “¿Nitre kä nebätä ñaka ni mada ngübare bätärekä ye erere ti töita? ¿Ni mada ngübadre bätärekä ye dre gärätä? ¿Aune tikwe dre nuaindre ne kwe ni kristiano tä ni mada ngübare bätärekä ye erere tikwe ja ngwandre käre?”.

Bibliabätä, ni mada ngübadre bätärekä nieta ye abokän ñaka ja di ngwandre nekä kukwe kri yebätä ai gärätä. Ñakare aune kä ngwandre nüke jai tö ngwankäre jankunu ye meden gärätä. Nita ni mada ngübare bätärekä ye ngwane, nita dre ribere jai ye ñan aibebätä ni töita, ñakare aune ni mada tä dre ribere jai yebätä nita ja töi mike aune ni töita nitre mada töi ñaka kwin ni kräke ye dimikabätä arato. Nita blite jankunu nitre töi ñaka kwin ni kräke yebe aune ni tö niaratre tuai ja töi kwite. Aisete Kukwe Ngöbökwe tä niere, ni mada tare nikwe ye köböire nita ngübare bätärekä (1 Cor. 13:4). * “Ngöbö Üai” tä ni töi mike ño nieta Ngöbö kukweibätä yekänti nikwe kukwe jökrä ngübadre bätärekä ye kädekateta arato (Gál. 5:22, 23). Akwa, ¿nikwe ni mada ngübadre bätärekä yekäre nikwe dre nuaindre?

Nikwe ni mada ngübadre bätärekä yekäre, nikwe üai deme kärädre Jehovai. Nire nire tä tö ngwen niarai yei tä üai deme kwe ye bien (Luc. 11:13). Üai deme Ngöbökwe ye dite krubäte, akwa nita dre ribere Ngöböi ye ererebätä nikwe ja ngwandre (Sal. 86:10, 11). Ye abokän mantre jetebe nikwe ja di ngwandre ni mada ngübakäre bätärekä, ne kwe ni töi rabadre bäri ni mada ngübakäre bätärekä. Akwa, nikwe kukwe mada nuaindre ne kwe käre nikwe ni mada ngübadre bätärekä. ¿Ye abokän nikwe dre nuaindre?

Nikwe ni mada ngübadre bätärekä yekäre, Jesukwe kukwe kwin bämikani ni kräke yebätä nikwe ja tötikadre aune nikwe ja ngwandre niara erere. “Ni btin” ye abokän ni mada ‘ngübadre bätärekä’ yebätä apóstol Pablo blitabare ye ngwane, niebare kwe nitre kristiano ie: “Kä jäme Kristokwe, ye ie munkwe kä bian gobrane jabtä” (Col. 3:10, 12, 15). Kä jäme Kristokwe ye rabadre “gobrane” nibiti yekäre, kä debe näre te Ngöbökwe kukwe meden tä ni mike töbike ye ükaite ni kräke ie nikwe tödekadre Jesús erere. Nikwe ja ngwain Kristo erere ngwane, dre rabadre bare nibätä akwa nikwe jankunu ni mada ngübai bätärekä (Juan 14:27; 16:33).

 Ngöbökwe kä mrä käbämikani nie ye ni tö niena tuai nemen bare, akwa tä ni ngübare bätärekä yebätä nita töbiketari ngwane, nita ni mada ngübare bätärekä arato. Biblia tä mike gare nie: “Jehová ñaka ngrötöte kukwe käbämikata kwe ye mikakäre nemen bare, nitre ruäre tä nütüre ye erere, akwa niara tä mun ngübare bätärekä ñobätä ñan aune ñaka tö mun gaite jire iti; ñakare aune mun jökrä käkwe ja töi kwitadre ie niara tö” (2 Ped. 3:9, TNM). Jehovata ni ngübare bätärekä yebätä nita töbiketari ye ngwane, nita nitre mada ngübare bätärekä, ¿ñan ererea? (Rom. 2:4). Kukwe ye ngwankäre törö jai, kukwe ruärebätä nikwe ni mada ngübadre bätärekä ye ani mike gare jai.

Kukwe keta kabre tä nemen bare mantre jetebe abokänbätä nikwe ni mada ngübadre bätärekä. Ñodre, ni törbadre kukwe ütiäte niei ye ngwane, nikwe ni mada ngübadre bätärekä ne kwe nikwe ñaka blitadre nitre mada kukweite ta (Sant. 1:19). Ja mräkätre tä käre dre nuainne abokän ñaka tuin kwin nie yebe ni tädre jakänti ye ngwane, nikwe niaratre ngübadre bätärekä arato. Nikwe ñaka töbikadre blo ni madabätä, ñakare aune bäri kwin nikwe töbikadre Jehová aune Jesús tä ni ngübare bätärekä yebätä. Nita kukwe meden ñaka kwin nuainne ye ñan aibebätä niaratre tä ja töi mike. Ñakare aune, ni töi meden meden kwin aune nita ja di ngwen ja töi ükatekäre yebätä niaratre töita (1 Tim. 1:16; 1 Ped. 3:12).

Nikwe kukwe ñaka kwin niebare o nuainbare ye ni iti käkwe niedre nibätä ye ngwane, ñaka raba nemen nuäre ni kräke ni mada ngübakäre bätärekä arato. Ye erere rabadre bare ngwane, ni raba nemen rubun ja dokwäre aune ni raba kukwe mike jabiti. Akwa nikwe ja töi mikadre ño ye Ngöbö Kukwei tä niere krörö nie: “Ni ni mada ngübare bätärekä ye bäri kwin ni bike kri ye kräke. Mä ñaka raba rubun jötrö ngwarbe, ñobätä ñan aune nitre ñaka töbätä ye brukwäta nemen rubun jötrö ngwarbe” (Ecl. 7:8, 9). Aisete, kukwe ngwarbe niedre nibätä, akwa yebiti ta nikwe dre niedre yebätä nikwe töbikadre kwin käne ni mada ngübakäre bätärekä. Kukwe ngwarbe niebare Jesubätä ye ngwane, ja töi mikani ye erere kwe (Mat. 11:19).

Monsotre tätre ja ngwen ñaka kwin, töi tädre kukwe ñaka kwin yebätä o käre tädre kukwe ñaka kwin nuainne ye ngwane, nitre rüne rabadre ngübare bätärekä. Ja mräkä iti sribikä Betel Escandinavia yete kädekata Mattias yebätä ani blite. Niara nämäne monsore ye ngwane, nämäne kukwe mike täte yebätä käre kötai nämäne kwelate. Kukwe nämäne nemen bare Mattias yebätä ye ñaka nämäne gare rün aune meye ie. Akwa ngobo kötai nämäne kwelate ye köböite ngobo ñaka jatani töbike kwin kukwe metre yebätä ngwane, ngübabare bätärekä kwetre. Mattias rün Gillis, tä niere: “Nunkwe niara ngübaba bätärekä”. Mattias namani kukwe ne kwrere ngwentari ie: “¿Nire abokän Ngöbö? Aune Biblia ye ñaka Ngöbö Kukwei ngwane, ¿dre nuaindre? ¿Nikwe kukwe ne nuaindre o kukwe mada nuaindre ye Ngöböta niere nie ye ñokänti gare nie?”. Nämäne kukwe ne ngwentari rün ie arato: “Munta kukwe mike täte ye erere ti ñaka mike täte, ¿se ñobätä munta ñäke tie?”.

Gillis tä mike gare: “Ruäre ngwane, Mattias nämä blite rubune nunbe, akwa ñaka nämä rubun ti aune ti muko kräke, ñakare aune kukwe metre ye rüere nämä ñäke, ñan ñobätä aune kukwe metre ye köböite nämäne ja tuin kukwe kri krubäte ben nie nämäne kwe”. ¿Gillis dre nuainbare? “Bä kabre, tikwe blitaba ben aune nun nämä blite raire jabe. Ti nämä niara kukwe nuin aune ruäre ngwane ti nämä kukwe  ngwentari ie ja nämä ruin ño ie bätä nämä töbike ño ye mikakäre nüke gare kwin jai. Kukwe ruärebätä ti nämä kukwe mike gare ie ne kwe nunkwe blitadreta jabe ye känenkri rabadre töbiketaribätä köböiti näre. Köbö mada ngwane, ti nämä niere ie, niara nämä kukwe niere tie ye kräke ti rabadre köbö denkä ruäre jai töbikakärebätä. Nun nämä blite käre jabe ye köböire, ni kökanintari, Gobran Ngöbökwe kä kwinbiti aune Ngöböta ni tarere yebätä kukwe drieta nikwe ye jatani nüke gare Mattias ie aune jatani kain ngäbiti. Kä rikaba raire ta aune bä kabre ñaka rababa nuäre ti kräke, akwa bätärekä bätärekä niara jataba Jehová tarere bäri. Mattias nämä monsore ye ngwane, nunkwe ngübaba bätärekä ye köböire kukwe kwin namani bare aune ja töi kwitani kwe ye käita juto krubäte nunbätä”.

Gillis aune muko kwe nämäne ja di ngwen ngobo Mattias dimikakäre ye ngwane, Jehovakwe niaratre dimikai yei nämäne tö ngwen. Gillis tä mike gare: “Bä kabre tikwe nieba Mattias ie, ti aune meye nämä niara tarere krubäte, yebätä Jehovakwe niara dimikadre kukwe metre mike nüke gare jai ye nun nämä ribere ie”. Gillis aune muko kwe käkwe ngobo ngübabare bätärekä yebätä tätre debe bien krubäte.

Ni kristiano metre ye tä mräkätre o ja ketamuko kwetre bren ngübare ye ngwane, rabadre ja töi mike ni mada ngübare bätärekä arato. Ellen * tä nüne Escandinavia yebätä ani blite arato.

Kä nikanina kwä kwä näre ta yete, Ellen muko ye bobu därie ñan namani nen kwin jisaibätä, ye köböite ñaka ni mada mike tuin bobre jai, kä ñaka jutobätä aune kukwe nemen bare ni madabätä ye ñan töibikaire. Kukwe ye tä Ellen mike nainte. Niara tä mike gare: “Tita ti muko ngübare bätärekä aune tita orare krubäte Ngöböi”. Aune tä niere arato: “Texto keteiti tä ti töi mike jäme ye abokän Filipenses 4:13, yete nieta: ‘Ni kätä ja di bien tie ye köböire ti die tärä jondron jökrä kräke’”. Ngöböta ja die bien Ellen ie ye köböire, tä jankunu muko kwe ngübare bätärekä aune tä tö ngwen kwatibe Jehovai (Sal. 62:5, 6).

Erametre, ni mada ngübadre bätärekä yebätä Jehovata kukwe kwin bämike ni kräke (2 Ped. 3:15). Niarakwe bä kabre nitre ngübabare bätärekä ye mikata gare Bibliabätä (Neh. 9:30; Is. 30:18). Ñodre, niarakwe ja töi mikani juta Sodoma gainte yebätä Abrahán namani kukwe ngwentari ie ye ngwane, dre niebare kwe ye ani mike gare jai. Kena, kukwe meden ñaka namani nüke gare Abrahán ie aune kukwe keteiti namani mike töbike ye ngwanintari bä kabre kwe ie ye ngwane, ñaka blitabare kwe kukweite ta, ñakare aune kukwe nuani kwin kwe. Ye bitikäre, kukwe meden namani Abrahán mike töbike niebare bä kabre kwe ye Jehovakwe kukwe nuani ye bämikani kwe ie aune nitre ni jätä kukwe kwin nuainkä tädre juta Sodoma yete yebätä niarakwe ñaka gadrete ye mikani gare metre kwe ie (Gén. 18:22-33). ¡Ni mada ngübadre bätärekä aune ja töi gobraindre yebätä Jehovakwe kukwe kwin bämikani ni kräke!

Erametre, ni mada ngübadre bätärekä ye ütiäte krubäte ja ngwankäre ni bitin kwrere ni kristiano jökrä ie. Nikwe ja di ngwain bäri ja töi mikakäre ni mada ngübare bätärekä ngwane, nikwe ni Rün kä kwinbiti ni tarekä aune ni ngübaka bätärekä ye mikai ütiäte jai aune “ni mda mda käta tödeke kwatibe Ngöböbti, käta jändrän köböi mikani ie Ngöbökwe ye ngibiare bätärekä jae” ye ngätäite ni täi arato (Heb. 6:10-12).