1. ¿Ñobätä nitre babilonia ja töi mikani krubäte Danielbätä?

 DANIEL nämäne bati ye ngwane, nitre babilonia nikani ngwena ngite ni klabore erere. Daniel nämäne bati akwa yebiti ta nitre babilonia okwä namanibätä. Ñobätä ñan aune niara ye abokän bati bä nuäre aune mräkätre ütiäte yekri jatani (1 Sam. 16:7). Ye medenbätä niara tötikani ne kwe rabadre nitre ütiäte nämäne babilonia ye ngätäite (Dan. 1:3, 4, 6)

2. ¿Jehová namani Daniel mike tuin ño jai? (Ezequiel 14:14).

² Daniel nämäne tare Jehovakwe akwa, niara nämäne ütiäte o niara bä ye ñan aibätä nämäne tare kwe ñakare aune niara ja töi mikani ja ngwen ño yebätä. Aune ye metre gare nie ñobätä ñan aune kä nämene gre Daniel biti o bäri brai angwane Jehovakwe blitabare Job aune Noebätä käkwe niara mikani täte kä kwati krubäte te ye ngätäite niara kädekaninte kwe (Gén. 5:32; 6:9, 10; Job 42:16, 17; ñäkädre Ezequiel 14:14 yebätä). b Daniel nünanbare kwin krubäte, kä raire te aune käre Jehovakwe tarebare (Dan. 10:11, 19).

3. ¿Dre rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti?

³ Kukwe ja tötikara nekänti kukwe ketebu kwin krubäte Danielbätä käkwe mikani ütiäte krubäte Jehová kräke yebätä nikwe ja tötikai. Kukwe kwin ketebu ye meden, ye nikwe mikai gare käne jai akwa kukwe ruäre namani bare ngwane, Danielkwe kukwe kwin bämikani ño ye rabai gare nie. Biti niarakwe dre nuainbare ja ngwankäre kore yebätä nikwe ja tötikai. Aune ni raba ja ngwen ño Daniel erere ye rabai gare nie. Kukwe ja tötikara ne tikani monsotre bati kräke akwa ni jökrä raba ja kite Danielbätä.

4. ¿Ñongwane Daniel ja ngwani dite ye mä raba mike gare?

⁴ Nitre tä ja ngwen dite yebätä kä jürä raba nemen akwa ye ñan tä niaratre ketebätä kukwe kwin nuainkäre. Daniel ye abokän monso bati ja ngwanka dite. Ye bämikani kwe bobu jire yebätä ani blite. Kena ye namani bare kä nikani kubu ta nitre babilonia käkwe juta Jerusalén ganinte ye ngwane. Rei Nabucodonosor käkwe jondron üai kri tuani köböre ye namani töi nike. Ja känenkäre mada nitre töbätä Babilonia aune Daniel rabadre köbö ye dre gärä nämäne mike gare ie ribebare kwe. Niaratre ñaka rabadre nuainne ngwane jökrä murie ketadre niebare kwe (Dan. 2:3-5). Kä ñan namani Daniel ie jire chi kukwe mada nuainkäre ñobätä ñan aune nitre kwatibätä kukwe tare rabadre bare. Yebätä dre köböbare reikwe ye mikakäre gare ie kä ribebare chi kwe ie (Dan. 2:16). Kukwe ne nuainkäre niarakwe tödekadre aune ñaka kä jürä ngwandre jabätä. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune kukwe ne erere niara ñaka nuainbare jire chi nieta Bibliabätä. Danielkwe blitabare ja ketamuko nimä kwe yebe Sadrac, Mesac aune Abednego, c ne kwe “Kukwe bäin mikakäre gare, Ngöbö kä kwinbitikwe niaratre mikadre tuin bobre jai ribedre kwetre ie niebare kwe ie” (Dan. 2:18). Jehovakwe orasion kwetre ye kukwe nuabare aune ye köböire Danielkwe kukwe mikani gare rei ie niara aune ja ketamuko kwe namanintre kwäre.

5. ¿Kukwe meden madakänti Daniel nämäne ja ngwen dite bämikani kwe?

⁵ Jondron üai kri tuani köböre ye dre gärä nämäne mikani gare Danielkwe ye bitikäre niarakwe ja tuani kukwe mada ben känti niara ñaka nämäne kä jürä ngwen jabätä ye bämikaninta kwe. Nabucodonosor käkwe köböbareta yekwe mikani töbike krubäte, kri kri diore kwin tuani kwe köböre. Nabucodonosor dre köböbare ye mikakäre gare ie, Daniel ñaka kä jürä ngwani jabätä. Kä rabai ngwarbe Nabucodonosor dokwäbiti aune kä ruäre te ñaka gobrandi kwe niebare kwe ie (Dan. 4:25). Daniel nämäne ja mike Nabucodonosor rüere nütüre kwe aune murie keta manandre kwe bengwairebe akwa yebiti ta Daniel ñaka kä jürä ngwani jabätä aune kukwe jökrä mikani gare kwe ie.

6. ¿Dre käkwe Daniel dimikani ja ngwen dite nie raba?

⁶ ¿Dre käkwe Daniel dimikani ja ngwen dite käre nie raba? Daniel nämene bati ye ngwane rün aune meye nämäne ja ngwen metre Jehovai yebätä ja kitani krubäte kwe. Jehovakwe  kukwe biani nitre rüne israelita ie, niaratrekwe mikani täte aune Lei Ngöbökwe ye driebare kwe ie (Deut. 6:6-9). Kukwe biani Jehovakwe mikakäre täte nitre israelita ie ñodre Kukwe Keta Jätä biani ye ñan aibe nämäne gare Daniel ie, ñakare aune mrö kwetadre aune meden ñan kwetadre ye Daniel nämäne mike gare kwin jai arato (Lev. 11:4-8; Dan. 1:8, 11-13). d Ne madakäre, juta Ngöbökwe ñan nämäne kukwe biani Jehovakwe mikakäre täte ye mike täte ngwane dre nämäne nemen barebätä ye nämäne gare kwin ie (Dan. 9:10, 11). Dre dre ben Danielkwe ja tuani ye köböire Jehová aune angeletre dite krubäte nämäne käre juto biare niara dimikakäre nükani gare ie (Dan. 2:19-24; 10:12, 18, 19).

7. ¿Dre mada Daniel dimikani ja ngwen dite? (Üai mikadre ñärärä).

⁷ Nitre Ngöbö kukwe niekä käkwe kukwe tikani yebätä Daniel nämäne ja kite ñodre, Jeremías. Ye köböire, nitre judío nämäne Babilonia ye käne kä namanina braibe rabakäreta kwäre ye namani gare ie (Dan. 9:2). Profecíabätä nämene ñäke ye jatani nemen bare kwin jatäri ye käkwe niara nämäne tö ngwen Jehovai ye mikani bäri dite. Aune ni iti tä tö ngwen Jehovai ngwane ñaka kä jürä ngwen jabätä (Romanos 8:31, 32, 37-39 mikadre ñärärä). Daniel nämäne orare käre Rün kri kä kwinbiti ie yekwe dimikani (Dan. 6:10). Nämäne ja mike ngite ja nämene ruin ño ie ye nämäne niere Jehovai aune Jehovakwe dimikadre ye nämäne ribere ie (Dan. 9:4, 5, 19). Daniel ñan kä jürä ngwani jabätä akwa niara ñan därebare niebare kore, niara ye abokän nämäne ni kwrere. Niarakwe ja di ngwani ne kwe rabadre bare ie, ja tötikani Bibliabätä kwe orabare kwe aune tö ngwani kwatibe kwe Jehovai.

8. ¿Dre käkwe ni dimikai ñan kä jürä ngwen jabätä?

⁸ Ni rün ñaka kä jürä ngwen jabätä o ja ngwen dite ye erere raba ni töi mike ja ngwen, akwa yekäre nikwe ja di ngwandre aune ja kitadre ñobätä ñan aune ñan kä jürä ngwandre jabätä ye ñan jondron bianta ni madai ye kwrere. Ñan kä jürä ngwanta jabätä ye abokän jondron nuain gare kwin nie ye kwrere. Akwa yekäre nikwe ja kitadre kwin ni dirikä nie yebätä aune ye erere nuaindre ye köböire nita jondron nuainne bäri kwin. Ñaka kä jürä ngwandre jabätä yekäre, nirekwe ñaka kä jürä ngwani jabätä yebätä ja kitadre aune ye erere nuaindre. ¿Dre nemen gare nie Danielbätä? Nikwe ja tötikadre nguseta Bibliabätä, orasion yebiti nikwe ja driedre brukwä täte biti Jehovai ja ketakäre kwin ben aune niarakwe ja di biandi nie käre yei tö ngwandre kwatibe. Nikwe kukwe jökrä ne nuaindi ngwane, tödeka nikwe nuaite ngwane nikwe ja ngwain dite.

9. ¿Ni ñan tä kä jürä ngwen jabätä ye köböire dre kwin tä nemen bare?

⁹ Ñan kä jürä ngwanta jabätä ye tä kukwe kwin mike nemen bare. Ani töbike Ben  e nünanka Alemaniabätä. Kwelate niara nämene yete nitre jökrä nämäne jondron nikwite jatäri ye mike era jai aune Biblia tä kukwe niere jondron sribebare yebätä ye abokän kukwe ngwarbe mikata era jai ye kwrere mika nämäne tuin jai. Bati kä biani ie blitakäre nitre jökrä ngwärekri kwelate, jondron jökrä sribebare Ngöbökwe ye ñobätä niara nämäne mike era jai mikakäre gare, ye ngwane ñaka kä jürä ngwani kwe jabätä nämäne dre mike täte ye mikakäre gare. ¿Ye köböire dre namani bare? Niara tä niere: “Profesorkwe ti kukwe nuaba kwin krubäte aune drebätä tikwe blitadre ye tikwe tikaba jai ye copia döräiba kwe nitre nänkä kwelate tibe ye jökrä biti”. ¿Nitre nänkä kwelate Ben be käkwe ja töi mikani ño? Tä niere: “Niaratre ti kukwe nuaba töi bökän biti aune ti käi nämä juto bätätre ye nieba kwe tie”.  Kukwe namani bare Ben bätä ye tä driere nie nire ñaka kä jürä ngwen jabätä ye mikata ütiäte jai aune nitre mada töta nemen kukwe mike gare bäri jai aune Jehová mikabätä gare jai. Ñaka kä jürä ye kwin krubäte nibira gare kwin nie.

10. ¿Ja ngwanta metre ye dre gärätä?

¹⁰ Bibliabätä kukwe hebreore kwitata “ja ngwan metre” o “ja tare metre” ye abokän ni iti tareta krubäte aune ja ketata kwin ben ye kwrere bä ta nemen ni töite. Jehová tä nitre niara mikaka täte tarere ye tä mike gare bä kabre kukwe nebiti. Aune nitre Jehová mikaka täte tä ja tarere ye mikata gare kukwe nebiti arato. (2 Sam 9:6, 7). Nikwe ja ngwandre metre Jehovai ie tö. Kä ta niken ngwane nita ja ngwen metre ye tä nemen bäri dite. Kukwe ye erere namani bare metre ni Ngöbö kukwe niekä Daniel yebätä.

11. ¿Daniel nämäne ja ngwen metre ye bämikani ño kwe kä namanina 90 biti ye ngwane? (Üai kena täräkwatabätä mikadre ñärärä).

¹¹ Daniel nämäne nire ye ngwane käre ja ngwanbare kwe metre Jehovai. Akwa kä namani 90 niarabiti ye ngwane ja tuani kwe kukwe bäri tare ben. Kä ye näire nitre medo aune persa nämäne Babilonia gobraine, ye ngwane Dario nämäne reire. Ne madakäre nitre sribikä ütiäte ütiäte Dariokwe ye brukwä nämäne krubäte Daniel kräke aune ñaka nämäne Jehová mike ütiäte jai. Yebätä niaratrekwe ja töi mikani kukwe ruäre ükete Daniel rüere. Aune rey Darío töi mikani kwe firmare bätä, Daniel mikakäre kukwe tare te, kukwe keteiti namani diandre jai Daniel ie ja ngwandre metre kwe rei Dario ie o Jehovai. Ja ngwankäre metre rei ie niara ñaka rabadre orare jire chi Jehovai köbö 30 te ribebare ie aune ñaka nitre mada töi mikadre jabätä yekäre. Akwa niarakwe ja ngwani dite yebätä niara kitani kä mäkäte nguse kwra ngätäite. Niarakwe ja ngwanbare metre Jehovai yebätä Jehovakwe mikani kwäre (Dan. 6:12-15, 20-22). ¿Dre ni dimikai ja ngwen metre Daniel erere?

12. ¿Daniel nämäne ja ngwen metre Jehovai mikakäre bäri dite dre nuainbare kwe?

¹² Ja ngwankäre metre Jehovai nikwe niara taredre ja brukwä täte biti. Daniel ja ngwani metre Jehová Ngöbö kä kwinbiti ie, ñobätä ñan aune nämäne tare kwe. Jehová töi kwin keta kabre yebätä töbikataribare kwe aune Jehová nämäne töi kwin ye bämike ño ie ye tuani kwe yebätä nämäne Jehová tarere bäri (Dan. 9:4). Ne madakäre Jehová namani kukwe kwin krubäte nuainne juta kwe kräke aune Daniel kräke yebätä namani  töbiketari ngwane namani debe bien krubäte ie töi bökänbiti (Dan. 2:20-23; 9:15, 16).

13. a) ¿Ni kristiano bati tä ja tuin kukwe ño ben ja ngwanbätä metre? Mä raba mike gare.(Üai mikadre ñärärä). b) ¿Nitre brare o merire ruäre tä nemen jabe ye mäta dimike o ñakare ngwandretari mäi ngwane mä raba dre niere? (Video kädekata “Kukwe metre nuainta ye köböire nünanta jäme” ye mikadre ñärärä jw.org yete).

¹³ Daniel erere, monsotre kristiano bati kä nengwane tädre nüne nitre ñaka Jehová aune kukwei mike ütiäte jai ye ngätäite. Nitre ye raba monsotre bati ye töi mike ja dibiti ne kwe ñaka ja ngwandre metre kwe Jehovai. Ye erere namani bare monso bati kädekata Gabriel, nünanka Australia yebätä. Niara nämene bati ye ngwane ja tuani kwe kukwe tare ben kwelate. Ni dirikä iti käkwe ngwanintari ietre ja ketamuko munkwe käkwe niedre mun ie ni brare ja erebe tibe o ni merire ja erere tibe tä nemen tuin ja bä tuin ngwane munkwe dre nuaindre. Biti dirikä kwetre käkwe niaratre ñäkäninti jene jene, nire kräke rabadre bä aune nire kräke ñaka rabadre bä ye gakäre. Gabriel tä niere: “Nitre jökrä kräke rababa debe akwa ti aune monso bati mada Testiko nämä kwelate tibe ye aibe nun rikaba jenena”. Kukwe namani bare Gabriel bätä ye ngwane niara nämäne tödeke metre ye bämikani kwe. Kukwe ne törö ie nieta kwe: “Ora nämä kabre ne kwe nun gediandrekä kwelate aisete nitre nänkä kwelate nunbe aune dirikä nunye ye rababa kukwe tare niere nun ye aune nun kötaire. Akwa ti ñan rababa rubun tikwe ja di ngwanba ja töi mike jäme aune dre mika nämä tikwe täte ye niebare ietre. Akwa ñaka ti kukwe nuaba jire kwetre”. ¿Ye ngwane ja namani ruin ño Gabriel ie? Tä mike gare: “Bokänä, kukwe tare krubäte nieba kwetre tie akwa ti nämä ja ngwen metre Jehovai tikwe bämikaba ye nämä kä mike juto tibätä”.

14. ¿Dre nuaindre ja ngwankäre metre käre Jehovai?

¹⁴ Daniel erere käre ja ngwandre metre Jehovai, yekäre nikwe ja di ngwandre Jehová tarere ja brukwä tätebiti. Jehová töita ño aune tä ja ngwen ño rabadre gare kwin nie ngwane ni jatai tarere bäri akwa yekäre nikwe ja kitadre jondron sribebare kwe yebätä (Rom. 1:20). Monsotre bati, ¿mä ta Jehová tarere aune mike ütiäte jai ye ririadre bäri yekäre dre tärä mä dimikakäre? Sección “¿Lo diseñó alguien?” yete video aune artículos kia kia ye mä raba tuin. Aune tärä ¿Es la vida obra de un Creador? y El origen de la vida, yebätä mä raba ja kite arato. Meri testiko nünanka Dinamarca kädekata Esther tä niere: “Kukwe mikata gare ño tärä nebätä ye tuin kwin tie. Ñobätä ñan aune dre mikadre era jai o dre ñaka mikadre era jai ye ñan mikata gare metre ta nie, ñakare aune kukwe nakaninkä metre ye mikata gare yete, ye köböire kukwe rükadre gare akwle nie”. Ben, bätä blitani párrafo 9 tä niere: “Täräkwata ne aune mada ye käkwe tödeka tikwe mikaba dite. Aune Jehovakwe jondron jökrä dätebare ye rababa gare metre tie”. Mäkwe ja kitai tärä nebätä ye bitikäre kukwe nieta Apocalipsis 4:11 ye rabai tuin metre mäi, yete nieta: “Ni Dänkien Ngöbö, ma aibe ngöräbe käikitadrekä amne ma aibe raba mikani ütiäte amne ma aibe di kri, ñobtä ñan angwane makwe jändrän jökrä dätebare amne, ma aibe köböire jändrän jökrä tä mtare”. f

15. ¿Nita ja kete Jehovabe ye ririadre bäri yekäre dre mada nuaindre?

¹⁵ Kukwe mada raba ni dimike Jehová tarere bäri ye abokän ja kitadre monso kwe Jesús yebätä. Ye erere nuainbare monso bati kä Samira nünanka Alemania yekwe. Tä niere: “Jehová rükaba gare bäri kwin tie Jesús köböire”. Samira nämäne chi ye ngwane jata nemen ruin ño nie ye ñaka nüke gare Jehová ie nämäne nemen ruin ie akwa ñan nämä töbike kore Jesubätä. Niara tä niere: “Monsotre kia ye nämäne tare Jesukwe aune nuäre ja kitakäre Jesubätä ye nämä tuin  kwin tie”. Kukwe jatani gare bäri Jesubätä ie ye ngwane jatani Jehová tarere bäri. ¿Ñobätä? Samira tä mike gare: “Jesús tä ngwen ño ye erere Jehová tä ja ngwen ye jataba nüke gare bätärekä bätärekä tie. Aune kukwe keteitibätä Jehovakwe Jesús juani kä tibienbätä ye abokän nitre kä tibienbätä ie Jehová rükadre gare kwin krubäte yekäre” (Juan 14:9). Monsotre bati mä tö ja ketai bäri kwin Jehovabe ngwane mäkwe ja töi mika Jesús mike gare bäri kwin jai, mäkwe ye erere nuaindi ngwane, mäkwe Jehová taredi bäri aune mäta ja ngwen metre ie ye rabai bäri dite.

16. ¿Ja ngwandre metre ye ñobätä kwin? (Salmo 18:25; Miqueas 6:8).

¹⁶ Metrere, ni iti tä ja ngwen metre yekwe ja ketamuko kwin tä nemen käre (Rut 1:14-17). Ne madakäre nita ja ngwen metre Jehovai ye ngwane ni töi tä jäme ¿ñobätä? ñobätä ñan aune nire tä ja ngwen metre Jehovai yebe niara ta ja ngwen metre tä käbämike (ñäkädre Salmo 18:25  g; Miqueas 6:8 yebätä). h Ni töi ngite akwa Jehová jondron jökrä sribekä tö rabai ja ketamuko nikwe ye kwin krubäte ¿ñan ererea? Gata kukwe mada o jondron mada ñaka raba jire nita ja kete Jehovabe ye ketebätä (Dan. 12:13; Luc. 20:37, 38; Rom. 8:38, 39). Nikwe ja kitadre Danielbätä aune ja ngwandre metre Jehovai ye kwin krubäte.

17, 18. ¿Dre mada raba nemen gare nie Danielbätä?

¹⁷ Töi kwin ketebu Danielkwe nibira gare nie kukwe ja tötikara nebätä. Akwa kukwe mada keta kabre raba nemen gare nie Daniebätä. Ñodre, Jehovakwe kukwe mikani tuare Daniel ie köböre aune kukwe profeciabätä ye mikani gare kwe ie. Profecía ruäre ye namanina bare, mada abokän dre rabai bare ja känenkäre nitre jökräbätä yebätä tä kukwe mike gare nie.

¹⁸ Profecía ketebu tä tärä Danielbätä yebätä nikwe ja kitai kukwe ja tötikara ja känenkäre yebätä. Profecía ne rükadre gare ni jökrä ie ye käkwe dimikai kukwe kwin den nuaindre jai kä nengwane. Ne madakäre profecía ne käkwe ni dimikai ñaka kä jürä ngwen jabätä aune ja ngwen metre käre, ye köböire ni tädi juto biarebe ja tuakäre kukwe tare kebera nüke yebe.