1. ¿Nitre tä ni ngübare bätärekä yebe ñobätä mä töta nemen blitai?

 NITRE tä ni mada ngübare bätärekä ye ben käre ni töta nemen blitai. ¿Ñobätä rä? Ñodre, nitre tä ni mada ngübare bätärekä aune ñan nainte jötrö ngwarbe ye tuin ütiäte nie aune nita ja mike ngite ngwane, ni ngübata bätärekä ye ütiäte ni kräke. Ne madakäre, ni ni tötikaka Bibliabätä käkwe ni ngübabare bätärekä kukwe ruäre ñan nämä nüke gare nie o ñan nämä nemen nuäre ni kräke ka ngäbitikäre aune ja töi kwitakäre, yebätä nämäne ni ngübare bätärekä ye nita debe bien krubäte. Aune bäri ütiäte, ¡nita debe bien krubäte Jehovai tä ni ngübare bätärekä yebätä! (Rom. 2:4).

2. ¿Ñongwane ñan raba nemen nuäre ni kräke kukwe ngübakäre bätärekä?

² Ni tä nitre mada ngübare bätärekä ye ütiäte ni kräke. Akwa, ni ara rabadre nitre mada ngübare bätärekä ye ñan raba nemen nuäre. Ñodre, nita niken Kareterabiti aune karo tä nemen ngrötöte karo tä nemen kabre krubäte yebätä ñan raba nemen nuäre ni kräke ngübakäre bätärekä o nita niken kä rairebiti ye ngwane, bärira jire ñan raba nemen nuäre ni kräke. Ni iti tä ni mike kukwe nuainne nierare ye raba ni mike rubun. Kä bä nuäre käbämikata Jehovakwe ye tä nemen ngrötöte tä nemen tuin nie ngwane, nikwe kukwe ngübadre bätärekä ye bäri kwin, ¿ñan ererea? Kukwe ja tötikara nekänti kukwe kwin ye abokän dre gärätä aune ñobätä ütiäte ni kräke ye rabai gare nie. Arato, kukwe ruäre ni raba nuainne kukwe ngübakäre bätärekä ye rabai gare nie.

3. ¿Ni iti kukwe ngübare bätärekä ye tä ja töi mike ño kukwe ñan tä nemen tuin kwin ie ngwane?

³ Ni iti kukwe ngübare bätärekä tä kukwe ketabokä nuainne ye ani mike gare jai. Kena, ñaka nemen rubun jötrö ngwarbe. Mika  raba nemen rubun, akwa tä ja töi mike jäme, ñaka tä ja ngie mike. Jehová Ngöbö ni mike tuin bobre jai aune moto kwin, ni ngübare bätärekä, ni tarere metre aune kukwe metre niere, kukwe ye kädekaninte kena Bibliabätä blitabare Jehovabätä ye ngwane (Éx. 34:6, nota ketebukäre).

4. ¿Ni iti kukwe ngübare bätärekä ye ie kukwe tä nemen ngübadre ngwane tä ja töi mike ño?

⁴ Ketebukäre, ni iti kukwe ngübaka bätärekä ye ie kukwe ngüba gare. Ñaka tä nemen nainte o rubun kukwe tä nemen ngrötöte o tä nemen ngübadre ie ye ngwane (Mat. 18:26, 27). Kukwe keta kabre tä ngübadre nie, akwa nikwe ja töi mikadre ngübare bätärekä. Ñodre, ni iti tä kukwe täin nie ngwane, nikwe kukwe nuadre kwin, ñaka blitadre kukwete ta (Job 36:2). Arato, ni ja tötikaka iti nibe ie kukwe keteiti Bibliabätä rükadre gare o kukwe blo tuadremetre kwe yekäre ngübadre bätärekä.

5. ¿Kukwe meden madabiti nita bämike ni abokän kukwe ngübaka bätärekä?

⁵ Ketamäkäre, ni kukwe ngübaka bätärekä ye ñan tä niken jondron nuainne jötrö ngwarbe. Bäkänä, kukwe ruäre nuain rabadre jötrö ngwarbe, akwa kukwe ütiäte nuaindre yebätä kä diankata debe näre jai. Ni kukwe ngübaka bätärekä ye ñan tä niken niare kwärä jondron nuainne o tä nuainne jötrö ngwarbe ngwankäre krüte. Ñakare aune, tä kä denkä debe näre jai töbikatarikäre dre nuaindi kwe yebätä, biti dre nuaindre kwe ye erere tä nuainne.

6. ¿Ni kukwe ngübaka bätärekä tä ja tuin kukwe tare ben ngwane tä ja töi mike ño?

⁶ Ketabokäkäre, ni kukwe ngübaka bätärekä ye tä ja di ngwen krubäte ja tuakäre kukwe tare yebe. Nita kukwe ngübare bätärekä ngwane, nita kä ngwen nüke jai. Metrere, nita ja tuin kukwe tare ben ngwane, ni raba ja driere ja ketamuko kwin nikwe yei aune ye ñaka blo. Ni kukwe ngübaka bätärekä ye tä ja di ngwen kukwe jökräbiti töbikakäre kwin ja käne aune sribikäre jankunu Jehová kräke kä jutobiti (Col. 1:11). Kukwe nibi gare nie ne kwrere ni kristiano rabadre ja ngwen. ¿Ñobätä? Ani mike gare jai.

7. Santiago 5:7, 8 tä mike gare erere, ¿kukwe ngübadre bätärekä ye ñobätä ütiäte? (Üai mikadre ñärärä).

⁷ Kukwe ngübadre bätärekä ye ütiäte krubäte rabatekäre nire. Jehovata kukwe käbämike ja känenkäre kräke ye nikwe ngübadre bätärekä, nitre kirabekwe nuainbare ye erere (Heb. 6:11, 12). Biblia tä ni kete ni sribikä tirete yebätä (ñäkädre Santiago 5:7, 8 yebätä). Ni sribikä tirete tä sribire ja dibiti nura nökakäre aune ñö metakakärebiti, akwa ñongwane ngwä rabai ye ñaka gare ie. Akwa ngwä rabai aune ötai kwe ye tä ngübare bätärekä. Ye erere arato, ni kristiano tä sribire ja dibiti Jehová kräke,“Dänkien jadatita ñongwane, ye abko gare ñakare” ie yebiti ta (Mat. 24:42). Ye erere, nita kukwe ngübare bätärekä aune kukwe jökrä Jehovata käbämike ye mikai nemen bare kä debe näre te kwe yei nita tö ngwen kwatibe. Ni ñaka kukwe ngübai bätärekä ngwane, ni raba kite nainte aune bätärekä bätärekä ni raba kite kämikekä kukwe metre yebätä. Ne madakäre, ni raba kite ja töi mike kukwe kwin raba nemen nikwe nengwane aune raba kä mike juto nibätä jötrö ngwarbe yebätä. Akwa, nikwe kukwe ngübai bätärekä nememe kä krüte näire ngwane ni rabaite kwäre (Miq. 7:7; Mat. 24:13).

8. ¿Nita kukwe ngübare bätärekä ye tä ni dimike ño nüne kwin ni madabe? (Colosenses 3:12, 13).

⁸ Nita kukwe ngübare bätärekä ye tä ni dimike nüne jäme ni madabe. Ni kukwe ngübaka bätärekä ye tä ni mada kukwe nuin kwin tä blite ye ngwane (Sant. 1:19). Arato nikwe kä jäme känändi. Ni mikai kukwe nuainne ja dibiti ye ngwane, ni ñan rabai rubun o kukwe nuaindi jötrö ngwarbe. Ne madakäre, ni iti käkwe ñäkäi tare nie ngwane, ni ñan rabai rubun kräke o kukwe nuainta nibätä ye erere nuainenta ja ngie mikakäre. Bäri kwin nikwe kä ngwain nüke jai aune ngite kitai ta jabiti kwärikwäri töi kwinbiti (ñäkädre Colosenses 3:12, 13 yebätä).

9. ¿Nita kukwe ngübare bätärekä ye tä ni dimike ño kukwe kwin diankäre nuaindre jai? (Proverbios 21:5).

⁹ Nita kukwe ngübare bätärekä ye tä ni dimike kukwe kwin diankäre nuaindre jai. Ne madakäre, ni ñan tä niken kukwe nuainne jötrö ngwarbe ñaka töbikare kwärä. Ñakare aune, nita kukwe mike gare kwin jai käne dre nuain raba nikwe aune dre bäri kwin ye nita mike gare jai (ñäkädre Proverbios 21:5 yebätä). b Ñodre, nita sribi känene ngwane, sribi bianta kenanbe nie ye ni tö raba nemen ka ngäbitibätä, ye köböite nikwe gätä juandre ruäre ja bäre o kukwe driedre bäri brai yebiti ta. Akwa ni abokän kukwe ngübaka bätärekä ngwane, sribi ye tä medente, drebätä nikwe sribidi aune sribi ye köböite ni täi ño ja mräkätrebe aune ni täi ja kete ño Jehovabe yebätä nikwe töbikai. Ni kukwe ngübaka bätärekä ngwane, nikwe ñaka kukwe blo diain nuaindre jai.

10. ¿Dre nuaindre kukwe ngübare bätärekä?

¹⁰ Jehovakwe ni dimikadre kukwe ngübare bätärekä nikwe ribedre ie. Kukwe ngübadre bätärekä ye abokän töi kwin Jehovabätä arato (Gál. 5:22, 23). Aisete, ni raba üai deme kärere Jehovai ne kwe töi kwin keta kabre niarabätä ye erere nikwe ja ngwandre. Nita ja tuin kukwe tare ben ngwane, niarakwe ni dimikadre kukwe ngübare bätärekä aune üai deme kwe ye biandre kwe nie nikwe ribedre ie (Luc. 11:9, 13). Kukwe tuin ño Jehovai ye erere ni dimikadre kwe mike tuin jai nikwe ribedre ie. Nita orare ye bitikäre, ni raba dre nuainne ye erere nikwe ja di ngwandre nuainkäre köbö kwatire kwatire. Nikwe ja di käräi jankunu Jehovai aune nikwe ja di ngwain bäri töi kwin niarabätä ye erere ja ngwen ngwane, bätärekä bätärekä rabai bäri nuäre ni kräke kukwe ngübakäre bätärekä.

11, 12. ¿Jehová abokän kukwe ngübaka bätärekä ye bämikata ño kwe?

 ¹¹ Nitrebätä blitata Bibliakwe yebätä töbikadretari. Bibliabätä nitre kwati käkwe kukwe ngübabare bätärekä ye raba kwen nie. Aune nikwe töbikaitaribätä ngwane, niaratre erere ni jatai kukwe ngübare bätärekä. Akwa ni jämi blite niaratrebätä ye känenkri, ani blite ni iti bäri kukwe ngübaka bätärekä yebätä, ye abokän Jehová.

¹² Jardín Edén yete, Satanakwe Jehová kä ye mikani käme. Jehová abokän ñaka gobrane kwin aune ñaka ni tarere ye tö namani bämikai ni okwäte. Jehovakwe niara gadrete bengwairebe näre, Jehovata kukwe ngübare bätärekä aune ja gobrain gare ie ye tä bämike. Ñobätä ñan aune Jehová ye abokän gobranka bäri kwin ye rabadre gare ni jökrä ie yei niara tö aune ye jämi nemen bare ye gare ie. Akwa köbö rükadre ye känenkri nengwane nitre tä niara kä mike käme yebätä niara tä kä ngwen nüke jai. Jehová ye abokän kukwe ngübaka bätärekä ye köböire nitre millón kwati krubäte ie niara ye namanina gare aune raba nüne kärekäre (2 Ped. 3:9, 15). Jehová abokän kukwe ngübaka bätärekä ye köböire kukwe kwin keta kabre namanina bare yebätä nikwe töbikaitari ngwane, rabai bäri nuäre ni kräke niarakwe köbö ükaninte kä käme ne gatekäre ye ngübakäre bätärekä.

13. ¿Jehová abokän kukwe ngübaka bätärekä ye erere Jesukwe bämikani ño metre nämäne kä tibienbätä ngwane? (Üai mikadre ñärärä).

¹³ Jehová abokän kukwe ngübaka bätärekä ye erere Jesukwe ja ngwani aune bämikani metre kwe nämäne kä tibienbätä ngwane. Akwa ñan namani nuäre niara kräke, metrere nitre escriba aune nitre fariseo ye ngübakäre bätärekä, ñobätä ñan aune niaratre ye nämäne ja bämike jerekäbe ni mada okwäbiti (Juan 8:25-27). Jesukwe ja ngwani Rün kwe erere aune ñaka namani  rubun jötrö ngwarbe. Ñäkä namani tare ie aune niara tua tö namani rubun ye ngwane, niarakwe ñaka ñäkäbare ja rüere rüe yei (1 Ped. 2:23). Ñakare aune, niarakwe ja tuani kukwe tare ben ye ngwane, kukwe ngübabare bätärekä kwe aune ñaka krörö niebare kwe. Ye arabätä Biblia tä mäträre nibätä: “Niaratre kukwe keta kabre blo niebare ni iti ie rüere, akwa ni yekwe kä ngwani nüke jai yebätä munkwe töbikatari kwekebe” (Heb. 12:2, 3). Jehová diebiti ni raba kä ngwen nüke jai nikwe ja tuai kukwe tare ben ye ngwane.

14. ¿Abrahán kukwe ngübabare bätärekä yebätä dre raba nemen gare nie? (Hebreos 6:15; üai mikadre ñärärä).

¹⁴ ¿Drekwe ni dimikai kä krüte ye ngübare bätärekä? Kä nengwane kä krüte ye rükadrera nita nütüre o nikwe ñaka tuai tä nemen ruin nie. Akwa ani töbike Abrahán yebätä. Jehovakwe kukwe ne käbämikani ie: “Mä abokän jutai rabai kwati krubäte”. Kä ye ngwane, kä nämäne 75 Abrahanbiti aune monso ñan nämäne jire iti kwe (Gén. 12:1-4). ¿Kukwe käbämikani Abrahán ie ye tuani kwe nemen bare? Ruäre aibe tuani kwe. Yekäre niara nikani ñö Éufrates yete ta, bitikäre kä nikani 25 ta ngwane, monsoi namani iti, Isaac. Aune kä nikani 60 ta mada bräi därebare, Jacob aune Esaú (ñäkädre Hebreos 6:15 yebätä). Abrahán bükün jatäri rabai juta kri krubäte aune kä käbämikani ie ye ñan tuani kwe ja okwäbiti. Akwa niarakwe ja ketabare kwin krubäte Jehovabe (Sant. 2:23). ¿Abrahán gaikröta ngwane kä rabai jutobätä ye mä tärä bämike ja töite? Niarakwe tödekabare kwatibe aune kukwe ngübabare bätärekä ye köböire kukwe käbämikani ie ye namani bare (Gén. 22:18). ¿Kukwe ye tä dre driere nie? Kukwe keta kabre käbämikata Jehovakwe nie ye nikwe ñaka tuai nemen bare jökrä ja okwäbiti kä nengwane. Akwa,  nikwe tödekai kwatibe Jehovai Abrahán erere ngwane, niarakwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke nengwane aune bäri kä bä nuäre yete (Mar. 10:29, 30).

15. ¿Nita ja tötike kaibe ngwane drebätä ni raba ja kite?

¹⁵ Nitre mada kwati käkwe kukwe ngübabare bätärekä ye kädrieta Bibliabätä (Sant. 5:10). ¿Ñobätä mä ñan ja töi mike ja tötike kukwe ne ererebätä? c Ñodre, David nämäne bati ngwane, dianinkä ne kwe rabadre gobrane ja känenkäre juta Israel. Akwa, rabadre gobrane yekäre ngübabare kä kabre te kwe. Simeón aune Ana sribibare töi kwatibebiti Jehová kräke nämäne Mesías käbämikani ye ngübare ngwane (Luc. 2:25, 36-38). Mäta ja tötike kukwe nebätä ngwane, mäkwe ngwantari jai: “¿Dre käkwe nitre ne dimikani kukwe ngübare bätärekä? ¿Ja töi mikani kore kwetre ye köböire dre kwin namani bare kräketre? ¿Ño ti raba ja ngwen niaratre erere?”. Arato, nitre käkwe ñan kukwe ngübabare bätärekä yebätä ni raba ja kite (1 Sam. 13:8-14). Kukwe ne erere ngwantari raba jai: “¿Ñobätä ñaka kukwe ngübabare bätärekä kwetre? ¿Ñan kukwe ngübabare bätärekä kwetre yebätä kukwe tare meden namani barebätä?”.

16. Kukwe ruäre kwin tä nemen nikwe kukwe ngübabätä bätärekä ye mä raba mike gare.

¹⁶ Kukwe kwin meden tä nemen nikwe kukwe ngübabätä bätärekä yebätä töbike. Kukwe ngübabätä bätärekä nita nüne jäme aune kä jutobiti. Aisete, kwin krubäte ni tädre kwin ngrabare aune ni töi tädre kwin yekäre. Aune tä ni dimike nüne jäme ni madabe aune konkrekasion tädre keteitibe yekäre. Ni iti tä kukwe nuainne abokän ñan tä nemen bä ni kräke ye ngwane, ni ñan tä nemen rubun jötrö ngwarbe ye köböire ni ñan tä kukwe dainte bäri (Sal. 37:8, nota; Prov. 14:29). Akwa kukwe bäri kwin tä nemen nikwe kukwe ngübabätä bätärekä ye abokän nita ja ngwen ni Rün kä kwinbiti ye erere aune nita nökrö bäri niara ken.

17. ¿Ni töi tädre kwatibe dre nuainbätä?

¹⁷ Nibi gare nie erere, kukwe ngübata bätärekä ye kwin krubäte aune ye köböire jata nemen ruin kwin nie. Ñaka nuäre nuainkäre käre, akwa Jehovakwe ni dimikai kukwe kwin ye nuainne. Aune Jehovata kä bä nuäre käbämike ye nita ngübare bätärekä ngwane, “nireta Jehová jürä ngwen jabätä aune ja tare metre kwe ngübare ngäbiti, yebiti niara okwäta” ye tädre gare metre nie (Sal. 33:18). Aisete, ni jökrä töi tädre kwatibe kukwe ngübabätä bätärekä.