1. ¿Profecía Bibliabätä yebätä mäta ja kite ngwane, dre mä dimikai käi ngwen juto mäbätä?

 “PROFECÍA tä Bibliabätä yebätä ti töta nemen ja kitai”, nieta monso bati Benkwe. ¿Ye erere mäta ja töi mike? ¿Profecía ye abokän ñan nuäre rükakäre gare o ñan ja kita bä bätä ruin mäi? Ye erere ngwane, ñobätä Jehovakwe profecía ye tikamanabare Bibliabätä ye rükai gare mäi ngwane, mäkwe ja töi mikai jene.

2. ¿Dre rabai gare nie kukwe ja tötikara nebätä?

² Ñobätä ütiäte krubäte profecía tä Bibliabätä ye rükadre gare nie aune dre ribeta ja kitakärebätä ye rabai gare nie. Arato, profecía ketebu tä tärä Danielbätä aune rükadre gare kwin nie yekwe ni dimikai krubäte ye rabai gare nie.

3. ¿Dre nuaindre ne kwe profecía Bibliabätä ye rükadre gare nie?

³ Profecía rükadre gare nie yekäre nikwe ja di kärädre. Ani kukwe ne bämike ja töite. Juta keteiti känti kä ñan gare mäi yete mäi rikadre, akwa ja ketamuko iti ie juta ye gare kwin krubäte yebe mäta nain. Ye medenbätä, mäta medente aune ji kratire kratire ye tä niken medenkwäre ye gare kwin ie. ¡Yebätä bäri kwin ja ketamuko mäkwe ye tä näin mäbe! Ye erere arato, dre tä nemen bare kä nengwane aune dre rabadi bare ja känenkäre ye gare kwin Jehovai. Aisete, profecía tä Bibliabätä ye rükadre gare nie yekäre töi bobrebiti nikwe ja di kärädre ie (Dan. 2:28; 2 Ped. 1:19, 20).

4. ¿Ñobätä profecía ye tikamanabare Jehovakwe ja kukweibätä? (Jeremías 29:11; üai mikadre ñärärä).

⁴ Nitre rüne jökrä erere Jehová tö monsotre kwe ye tuai nüne kwin ja känenkäre (ñäkädre Jeremías 29:11 yebätä). b Akwa, niara ñaka nitre rüne kä tibienbätä ye erere, ñakare aune niara  die tärä kukwe kia kia ñan ütiäte kwrere ye jökrä tä mike gare nie. Ye medenbätä dre rabai bare ja känenkäre ye rabadrera gare nie yekäre niarakwe profecía tikamanabare Bibliabätä (Is. 46:10). Ni tare Jehovakwe yebätä profecía biani regalo kwrere kwe nie ni raba niere. ¿Akwa kukwe ye rabadi bare metre ye ñokänti gare nie?

5. ¿Dre raba nemen gare monsotre bati ie Maxbätä?

⁵ Kwelate monsotre Testiko ye tä nitre ruäre ñan Biblia mike ütiäte jai ye ngätäite. Kukwe nieta kwetre o kukwe nuainta kwetre ye raba kite monsotre ye ngwen di nekä aune raba kite ja töi kwite kukwe metre yebätä. Kukwe namani bare Maxbätä ye ani mike gare jai. Niara tä niere: “Ti nämä bati ye ngwane, ti rün nämä kukwe driere tie ye metre o ñakare aune kukwe Bibliabätä ye erametre kite Ngöbökri ye ti jataba ngwentari jai”. ¿Niara rün aune meye käkwe dre nuainbare? Max tä niere: “Ti rün nämä ti töibikaire krubäte akwa niaratre ja töi mikaba jäme”. Niara rünkwe niara dimikani kukwe ngwantari nämäne kwe jai ye mike gare ie Bibliabiti. Akwa Max ñan namani kwekebe jerekäbe. Niara jatani ja tötike profecía Bibliabätä yebätä aune kukwe nämäne nemen gare ie ye nämäne kädriere monsotre bati mada konkrekasionte yebe. ¿Ye köböire dre namani bare? Max tä niereta: “Ye bitikäre, Biblia ye Ngöbö kukwei jataba bäri metre ti kräke”.

6. ¿Kukwe keteiti ñan rabadre nüke gare mrebe nie ngwane, dre nuaindre aune ñobätä?

⁶ Max erere, kukwe nieta Bibliabätä yebätä mä raba töbike krubäte ngwane, ja ñan raba ruin ngite mäi, akwa mä ñan raba kwekebe jerekäbe. Töbikata nemen krubäte ye abokän jiali ye kwrere. Jondron ütiäte tä nikwe bätä jiali tä neketekä ye ñaka diankata ngwane, jondron ye tä niken ngwarbe. “Jiali” tä tödeka mäkwe bätä ngwane, ¿mä raba denkä ño? Kukwe ne erere mä raba ngwentari jai: “¿Kukwe nieta Bibliakwe kä ja känenkäre kräke ye era ti kräke?”. Ñan era mä kräke ngwane, profecía Bibliabätä namanina bare yebätä mäkwe ja tötika. ¿Drekwe mä dimikai?

7. ¿Dre Daniel dimikani ja tötike profeciabätä? (Daniel 12:10; üai mikadre ñärärä).

⁷ Ja tötikakäre profeciabätä nikwe ja töi mikadre Daniel erere. Niarakwe töi bökänbiti ja tötikani: tö namani kukwe metre mikabätä gare jai. Arato niara ja töi mikani bobre yekwe niara dimikani. Nire nire ie Jehová nämäne gare aune nämäne kukwe ükaninte Jehovakwe aune kukwe kwin kwe mike täte ye niara nämäne mike töbätä ye nämäne gare ie (Dan. 2:27, 28; ñäkädre Daniel 12:10 yebätä). c Daniel mike bobre bämikani kwe ja di ribebare kwe Jehovai ye ngwane (Dan. 2:18). Ne madakäre, nämäne ja tötike kwin Ngöbö kukweibätä. Aune Ngöbö kukwei tikani niara näire yebätä nämäne ja tötike nguseta (Jer. 25:11, 12; Dan. 9:2). ¿Ni raba ja ngwen ño Daniel erere?

8. ¿Ñobätä nitre ruäre tä ja tötike profecía yebätä? ¿Ni abokän käkwe dre nuaindre?

⁸ Töi ñobiti nuainta. ¿Ñobätä tä ja tötike profecía tä Bibliabätä yebätä? ¿Erametre tö kukwe metre ye mike gare jai? Ye erere ngwane, Jehovakwe dimikai (Juan 4:23, 24; 14:16, 17). Nitre ruäre tä ja töi mike kukwe mada känene  Bibliabätä. Tätre ja tötikebätä ye ngwane, ne kwe Biblia ye ñan Ngöbö kukwei niedre kwetre yekäre. Aune tätre kukwe känene kwin, kukwe meden käme ye diankäre jai yebiti tö rabadre dre nuain ye erere nuaindre kwe yekäre. Akwa nita ja tötike profeciabätä ngwane, nikwe nuaindre töi kwinbiti. Ne madakäre, rükadre gare nie yekäre töi kwin keteiti tädre nikwe.

9. ¿Profecía rükadre gare nie yekäre töi kwin meden nita ribere jai aune ñobätä?

⁹ Ja töi mike bobre. Nire tä ja töi mike bobre ye dimikai Jehovakwe tä käbämike ie (Sant. 4:6). Ye medenbätä, profecía rükadre gare nie yekäre nikwe oradre Jehovai aune ja dimikamanandre ie. Ja töi mikadre bobre aune nitre klabore ja ngwanka metrebiti Jehovata mrö ja üaire bien nie kä debe näre te ye nikwe kadre ngäbiti (Luc. 12:42). Jehová töta nemen kukwe jökrä tuai ükaninte kwin, aisete tä kukwe keteitibiti ni dimike kukwe Bibliabätä mike nüke gare jai (1 Cor. 14:33; Efes. 4:4-6).

10. ¿Esther kukwe nuainbare ye tä dre driere nie?

¹⁰ Mäkwe ja tötika Bibliabätä ngwane, mäkwe mika nüke gare kwin jai. Profecía keteiti tä nemen tuin kwin mäi yebätä mäkwe töbika biti mäkwe ja tötika kömika. Ye erere namani bare meri testiko iti kädekata Estherbätä. Profecía nämäne blite Mesías rükaibätä, yebätä niara tö namani ja kitai. Tä niere: “Kä nämä 15 tibiti ngwane, profecía ye metre aune tikani Jesús jämi nüke kä tibienbätä känenkri o ñakare ye ti tö rababa gai”. Ye ngwane, ¿dre nuainbare kwe? Rollos del mar Muerto yebätä, niarakwe ñäkäbare aune kukwe kwani ie yekwe niara töi mikani ñan krütare. Esther tä niere: “Profecía ruäre tikani rollobätä ye tikani Jesús jämi nüke kä tibienbätä ye känenkri. Aisete, Ngöbö kukwei ara nämäne tikanibätä tikwe nieba jai”. Akwa niara ara tä niereta: “Bä kabre tikwe ñäkäba kukwe ruäre yebätä ngwane rükaba gare tie”. Akwa niara ñaka ja di ngwani ngwarbekäre nükani gare ie. Ja tötikani kwe nguseta profeciabätä ngwane, ja namani ruin ño ie ye niebare kwe: “Kukwe Bibliabätä ye Ngöbö kukwei ara ye nüke gare metre tie”.

11. ¿Kukwe metre nieta Bibliabätä mikadre nüke gare jai ye ñobätä kwin ni kräke?

¹¹ Profecía Bibliabätä namani bare ye tä nüke gare nie ye tä ni dimike tö ngwen bäri Jehovai aune kukwe bianta kwe nie ja jie ngwankäre yei aune juan ñan raba ngwarbe jire chi nikän. Ne madakäre, profecía ye tä tödeka nikwe mike bäri dite aune nita nemen töbike kwin kukwe tare raba nemen bare nibätä yebiti ta. Ja känenkäre mada, profecía ketebu tä tärä Daniel yebätä, tä nemen bare kä nengwane yebätä ani ja kite. Rükai gare nie ye käkwe ni dimikai kukwe kwin den nuaindre jai.

12. ¿Jondron nire kri üai “ngoto hierro mritani dobrobe” ye tä dre bämike? (Daniel 2:41-43).

¹² (Ñäkädre Daniel 2:41-43 yebätä). d Rei  Nabucodonosor käkwe köböbare känti jondron üai kri ngoto “hierro mritani dobro ngätärebe” ye tuani kwe. Profecía ne aune mada Danielbätä aune Apocalipsis yebätä ja kitata ngwane, Reino Unido aune Estados Unidos tä ja kete, abokän potencia mundial bämikata tä nüke gare nie. Rei Nabucodonosor käkwe köböbare ye Danielkwe mikani gare ie ngwane, kukwe ne niebare kwe potencia mundial yebätä: “Juta kri ye abokän rabadi kukwe ruärebätä dite aune kukwe ruärebätä därebe”. ¿Ñobätä kukwe ruärebätä rabai därebe? Ñobätä ñan aune nitre bämikata dobro ngätärebe, yekwe ñaka nitre bämikätä hierrobätä ye tuainmetre sribire ja dibiti”. e

13. ¿Kukwe ütiäte meden tä nemen bare abokän köböire profecía ne tä nüke gare bäri kwin nie?

¹³ Jondron üai kri tuani köböre aune metrere ngoto yebätä Danielkwe kukwe mikani gare yebätä kukwe ütiäte tä nemen gare nie. Kena, potencia mundial Reino Unido aune Estados Unidos abokän dite tä bämike. Ñodre, rübare kri kena aune rübare kri bobukäre ye niaratrekwe dimikani, köböire juta mada yekwe gananbare. Yete ja käne di ñan jatani aune di näkäinte jankunu, ñobätä ñan aune nitre nünanka juta yete tätre ngadain jabätä. Ketebukäre, potencia ne täi känime ngwane, gobran kä jökräbiti tibien ye Ngöbökwe gaite Gobran kwe yebiti. Aune ruäre ngwane, juta mada tö rabai rükaikä potencia nebe, akwa juta ye ñaka rabai jire chi potencia ne täte. Gare nie, ñobätä ñan aune profecía nebätä “jä” abokän, Gobran Ngöbökwe ye käkwe jondron üai kri ne ngoto dikainte tibien (Dan. 2:34, 35, 44, 45).

14. Jondron üai kri ngoto hierrore mritani dobrobe tä profeciabätä ye rükadre gare nie, ¿ye tä ni dimike ño kukwe kwin den nuaindre jai?

¹⁴ ¿Jondron üai kri ngoto bätä Danielkwe kukwe mikani gare ye era mä kräke? Ye erere ngwane, rabadi gare metre mäta nüne ño yebiti. Mä ñaka tö rabai nünain kwin ngwian yebiti kä käme te jondron tä niken jötrö ta känti (Luc. 12:16-21; 1 Juan 2:15-17). Ne madakäre, profecía ne rükadre gare mäi ye käkwe mä dimikai kukwe drie aune nitre dimike kite juta Ngöbökwe yete ye mike tuin bäri ütiäte jai (Mat. 6:33; 28:18-20). Nikwe ja kiti profeciabätä ne bitikäre ngwandretari jai: “¿Gobran Ngöbökwe käkwe gobran jökrä kä tibienbätä ye gaite ye era ti kräke, tita bämike kukwe dianta nuaindre jai tikwe yebiti?”.

15. ¿Nire abokän “rei ngwitärikri” aune “rei mötörikri” kä nengwane? (Daniel 11:40).

¹⁵ (Ñäkädre Daniel 11:40 yebätä). f Daniel kapitulo 11 yete blitata gobran ketebu tä rüre jabe kwärikwäri kä jökräbiti tibien gobrandre kwe yekäre. Profecía nebätä aune mada tä Bibliabätä bätä ja kitata ngwane, Rusia bätä juta mada tä ja kete ben ye abokän “rei ngwitärikri” aune “rei mötörikri” ye abokän potencia mundial Reino Unido aune Estados Unidos tä nüke gare nie. g

16. ¿Rei ngwitärikri” tä gobrane yekänti ja mräkätre tä ja tuin kukwe tare ño ben?

¹⁶ “Rei ngwitärikri” tä kä gobraine yekänti tätre ja mike ja mräkätre testiko rüere. Ja mräkätre ruäre ye nuainta tare, kitata ngite tätre Ngöbö mike täte yebätä. Akwa ja mräkätre ye ñaka “rei ngwitärikri” ye jürä ngwen jabätä. Ñakare aune tödeka kwetre tä bäri dite nengwane. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune, ja mikadi ni rüere ye mikanina gare tärä Danielbätä  ye gare ietre (Dan. 11:41). h Profecía tä nemen bare ne rükadre gare nie ye käkwe tödeka nikwe mikai bäri dite aune ni dimikai ja ngwen käre metre Jehovai.

17. ¿Ja mräkätre Ngöbö mikaka täte tä nüne kä gobrainta “rei mötörikri” kwe te ye tä ja tuin kukwe ño ben?

¹⁷ “Rei mötörikri” yekwe ja mikani metre ta juta Jehovakwe rüere. Siklo veinte ötare ta ngwane ja mräkätre kristiano kitani ngite, monsotre kia ruäre kitaninkä kwelate nämäne ja ngwen neutral yebätä. Aune bitinkä ja käne ja mräkätre tä ja ngwen metre gobran Ngöbökwe ie ye rüere ja mikata kukwe jenebiti. Ñodre, campaña nuainta ye ngwane nitre kristiano töi raba nemen político iti o candidato iti dimikabätä. Ñaka tä ja kitekä kiri akwa tö raba tuai nemen ganaine ye raba nemen bare ni töibätä o ni brukwäte. Ye medenbätä, kukwe jökräbiti ja ngwankäre neutral nita töbike ño aune ja ruin ño nie yebätä ja ngübadrebiti (Juan 15:18, 19; 18:36).

18. ¿Gobran ketebu tä rüre jabe yebätä ja ruin ño mäi? (Üai mikadre ñärärä).

 ¹⁸ Nire ñaka tö ngwen profecía Bibliabätä ie ye raba nemen töbike krubäte ñobätä ñan aune “rei mötörikri” tä rüre “rei ngwitärikri” yebe yebätä (Dan. 11:40, nota). Reitre nibu yekwe bomba nuclear krikri krubäte tä, yebiti raba kä juen ngwarbe jökrä. Yebätä Jehovakwe ñaka tuainmetre nemen bare ye gare nie (Is. 45:18). Akwa ni ñan töbike krubäte kukwe yebätä aune kä jürä ñan nibätä. Ñakare aune, “rei ngwitärikri” tä rü gainkä “rei mötörikri” ben jabätä tä tuin nie ngwane, tödeka nikwe tä nemen bäri dite aune kä krüte nibira ja ken ye nüke gare metre nie.

19. ¿Profecía Bibliabätä yebätä dre mikadre nüke gare kwin jai?

¹⁹ Profecía Bibliabätä ye rabai bare ño metre ta ñan gare nie. Ñodre, Danielkwe profecía tikani ngwane ñan nämäne nüke gare kwin ie (Dan. 12:8, 9). Profecía ñan tä nemen nüke gare metre ta nie akwa ye ñan aibätä ñan rabai bare nikwe nütüdre, ñakare aune rabai bare metre. Bätärekä bätärekä Jehová näin mike nüke gare mrebe nie kä debe näre te aune nikwe ribei jai ye ngwane, nuainbare kirabe kwe ye erere ye gare metre nie (Amós 3:7).

20. ¿Profecía meden kwin krubäte köböra nemen bare aune ni abokän käkwe dre nuaindre jankunu?

²⁰ Juta kä jökräbiti tibien rabai “¡Kä jäme aune kukwe blo ñaka!” niere (1 Tes. 5:3). Ye ngwane, gobrantre kä nebätä ja mikadi kukwe ngwarbe rüere aune gaite täte (Apoc. 17:16, 17). Ye bitikäre, ja mikai juta Ngöbökwe rüere (Ezeq. 38:18, 19). Mrä mada, rü Armagedón kömikai (Apoc. 16:14, 16). Kä nebera braibe ne kwe profecía jökrä ye rabadre bare. Ye medenbätä, nita debe bien ni Rün kä kwinbiti ie ye nikwe bämikadre, nikwe profecía mikadre nüke gare jai yebiti aune nitre mada dimikadre profecía ye mike nüke gare jai.