KUKWE ye rakadrekä känenkri, ti tö nämä kukwe metre ye mikabätä gare jai. Tärä tä blite Bibliabätä biani ruäre ti meye ie, aune ye nämä tuin kwin krubäte tie, metrere jondron bä nämä tärä yebätä ye nämä tuin kwin tie. Kukwe nämä nemen gare ti meye ie, ye ti rün ñaka törbaba tuai kädriere tibe jire chi. Akwa ti törbaba kukwe gai yebätä ti nämä kukwe ngwentari ie, ti rün ñaka nämä gwi ye ngwane, ti meye nämä ti tötike. Yebätä tikwe ja töi mikaba ja denkä mento Jehová kräke. Kä 1943 yete, kä nämä kwäjätä tibiti ye ngwane tikwe ja ngökaba ñöte Blackpool (Inglaterra).

Yete ja känenkäre käre ti nämä kukwe driere ti meyebe. Kä ye ngwane nun nämä kukwe driere fonógrafo yebiti. Ye abokän jondron kri däbä 10 näre. Ti nämä chi yebätä fonógrafo ye ñaka rababa nemen nuäre ngwandre tie.

 Kä rababa 14 tibiti ngwane, ti törbaba ja mikai prekursor. Akwa käne tikwe blitadre ni circuito tuabitikä yebe nieba ti meyekwe tie. Tikwe ja kitadre sribi ruäre nuinkäre ja ngübakäre tikwe prekursor nuaindre ye ngwane nieba kwe tie. Aune ye erere tikwe nuainba. Tikwe sribiba kä kubu, biti ti töi nämä ja mikabätä prekusor tikwe nieba ni circuito tuabitikä mada ie, aune nieba kwe tie: “¡Mäkwe nuain ri!”.

Sö abril kä 1949 yete, ti aune ti meye jondron gwita ye jökrä rürübäinba biti nun rikaba nüne Middleton, Mánchester ken. Kä yekänti nun jataba sribi prekursor ye nuainne. Sö rikaba kräbokä ta ngwane, tikwe ja mräkä prekursor känänba ja mukore. Konkrekasion ükaninte mrä Irlan yekänti nun rikadre nieba sukursalte nunye. Ti meye aune ja ngwai mada nämä sribi prekursor nuainne konkrekasion madate.

Konkrekasion mrä yete ja mräkätre nämä iti nibu gätä jie ngwankäre. Yebätä, ti aune eteba iti nänkä tibe ye mikaba gätä jie ngwen, ye ngwane kä nämä krire 17 tibiti. Ye bitikäre, ti rikaba konkrekasion Buxton dimike, yete ja mräkätre nämä braibe aune sribi nämä krubäte kisete. Ti nämä dre dre nuainne yekwe ti dimikai sribi mada mikai ti kisete ja känenkäre ye nuainne.

Kä 1951 yete tikwe tärä juanba nänkäre Kwela Galaad Watchtower Ja Tötikakäre Bibliabätä yete. Akwa sö diciembre kä 1952 yete ti käräba rübätä. Ti nämä sribire köbö täte Ngöbö kräke yebätä ti ñaka raba niken tikwe nieba. Akwa ñaka rababa debe gobrantre kräke, yebätä ti kitaba sö krä ti ngite. Ti nämä ngite ngwane, tärä jänrükaba tie ti rikadre kwela Galaad 22 yete ye kräke. Ti mikabata kwäre sö julio kä 1953 yete. Kä rikaba braibe ta, biti ti rikaba Nueva York ru mrente kädeka nämä Georgic yete.

Ti rükaba Nueva York ngwane, ti janama gätä kribätä kä 1953 yete, gätä ye kädekaba “Sociedad del Nuevo Mundo”. Biti ti rikaba trente Kwela Galaad Watchtower Ja Tötikakäre Bibliabätä yete, kwela ye nuain nämä South Lansing (Nueva York). Ti rikaba trente, biti ti rikaba bute rabakäre nemen gwi. Ti nämä ngite mikabata krire kwäre yebätä, ngwian ñaka nämä tie. Aisete, tikwe ngwian käräba manarike ni iti nämä bute yei ja ütiä biankäre.

Kwela Galaad yete nun tötikaba “ja mike ni mda mda kwrere” (1 Corintios 9:22). Ti aune Paul Bruun bätä Raymond Leach juanba Filipinas, akwa sö rikaba kabre ta ngwane batibe, visa bianba nunye. Nun rikaba ru mrente yete nemen kä Rotterdam (Países Bajos) yekänti. Ye bitikäre, nun rikaba mar Mediterráneo yete ta, canal Suez yebiti ta aune océano Índico yete ta nememe kä Malasia yete aune ye bitikäre nun rababa kä Hong Kong yekänti. ¡Nunkwe nänba köbö 47 te! Köbö 19 noviembre kä 1954 yete, mrä mada nun rababa kä Manila, juta Filipinas yekänti.

Kä yekänti nitre nämä nüne ño ye erere nun rababa nüne, nun rababa juta jene te aune nitre blite kukwe madabiti yekänti. Kenanbe nun nimä rababa sribire konkrekasion keteiti nämä juta Quezón yekänti, yete nitre kwati nämä blite inglere. Ye bitikäre sö rikaba krä ti ta, kukwe tagalo ye ñaka nämä gare krubäte nunye. Akwa, ye erere ñaka rababa bare käre.

Kä 1955 sö mayo yete Raymond aune ti nun nämä kukwe driere nun rükabata gwi ye ngwane tärä juani nunye abokän känti nun kädekani ni ni circuito tuabitikä erere. Krire kä nämä 22 tibiti. Akwa, sribi mrä ne käkwe diridi bäri kwin tie “ja mike ni mda mda kwrere”.

Ñodre, tikwe kukwe kädrieba kena ni ni circuito tuabitikä ye erere, tienda nämä yekänti. Kä Filipinas yekänti, erametre kukwe kädrie nämä nitre kwati krubäte ngwärekri, ñobätä ñan aune nuain nämä kä ñokwa känti. Ti nämä circuito tuinbiti ye ngwane, ti nämä kukwe kädriere ju gobrankäre, nitre kwati näin ta, jondron rürübäin käi, kä jadakakäre baloncesto, parquete aune bä kabre tikwe kukwe kädrieba kä olote ji ngrabare. Bati juta San Pablo yete, jondron rürübäin käi yekänti tikwe ñaka kukwe kädrieba ñü rababa jobe tibien yebätä. Aisete ti raba kukwe kädriere Ju Ja Ükarakrö yete o ñakare ye tikwe ngwantariba ja mräkätre konkrekasion jie ngwanka yei. Ye bitikäre, niaratre ngwantariba tie tikwe kukwe kädrieba ye niaratre raba mike tuin jai kukwe kädriebare nitre jökrä kräke ye erere o ñakare ngwantariba kwetre tie ñobätä ñan aune kukwe ye ñaka kädrieba nitre kwati ngwärekri yebätä.

 Ti nämä konkrekasion tuinbiti ye ngwane käre ti nämä nemen ja mräkätre gwirete. Niaratre nämä nüne ju bobre te akwa käre nämä ükaninte merebe. Bä kabre tikwe petate yebiti kübiaba tabla mikani tibien yebiti. Jübakäre ti nämä niken jüben jubäre. Yete nitre raba ti tuin yebätä ti nämä jüben dän ngöi. Käre ti nämä niken bute. Nämä nemen nändre tie ngutuä mrente mada yekänti angwane ti nämä niken ru mrente yebiti. Karo ñaka jeñe tikwe.

Kukwe tagalo yebätä ti ñaka ja tötikani jire akwa blitadre ño ye rababa gare tie. Kukwe tagalo ye rababa gare tie ti nämä ja mräkätre aune ja ngwaitre kukwe nuin kukwe driere aune gätäte. Ja mräkätre aune ja ngwaitre törbaba ti kitai niaratre kukwei yebiti aune niaratre nämä ti ngübare bätärekä yebätä tikwe debe bianba ietre, bätä töi jämebiti niaratre ti töi ükadrete tikwe nieba ietre.

Kä ruäre jataba niken ta ye ngwane, ja töi nämä ükadrete jankunu tie sribi mada mrä mrä nuainkäre. Kä 1956 yete, ja mräkä Nathan Knorr janama kä Filipinas yekänti aune gätä kri nuainba ja mräkätre aune ja ngwaitre juta yete kräke. Ti mikaba blite nitre periodista yebe. Tikwe dre nuaindre ye ñaka rababa gare tie akwa ja mräkätre mada käkwe drieba tie. Ye bitikäre, kä jämi niken kwati ta angwane, gätä kri mada nuainba aune ti rababa gätä ye jie ngwanka. Ja mräkä Frederick Franz nämä oficina bäri kri yete ye rükaba nun tuinbiti aune kukwe rababa gare krubäte niarabätä tie. Ja mräkä Franz käkwe kukwe kädrieba gätä kri yete angwane camisa barong tagalog nitre filipino yekwe nämä kitani jabätä kwe. Ye mataba kwin ja mräkätre aune ja ngwaitre yebätä aune ye käkwe mikaba gare tie ti tädre juto biare nitre nämä nüne ño ye ererebätä.

 Ti kädekaba ni ni distrito tuabitikä ye ngwane, rababa ja töi ükadrete bäri kukwe mada madabätä tie. Kä ye näire nun nämä película La felicidad de la Sociedad del Nuevo Mundo ye mike tuare. Bäsi kä jökrä känti nun nämä mike tuare nitre ie. Ruäre ngwane proyector trä yebätä jondron kiakia nire nämä kite mate aune nämä neketekäbätä. Aune ye bitikäre ni ñaka nämä jire iti bätätekä. Ñaka nämä nemen nuäre gätä ye nuainkäre, akwa nun nämä ja di ngwen krubäte ye köböire nitre kwati krubäte nämä nüke aune juta ükaninte Jehovakwe ye abokän nämä kä jökräbiti tibien ye nämä nüke gare ietre.

Sacerdote católico kä ruäre känti nämä niere nitre kukwe ükatekä yei niaratre ñaka rabadre kä bien nunye gätä krikri ye nuainkäre. Ne madakäre, nun nämä kukwe kä driere iglesia kwetre ye ken angwane niaratre nämä campana ngö mike kri ne kwe nitre ñaka nun kukwe nuadre. Akwa yebiti ta, kukwe metre ye namani gare nitre ie aune nitre kwati krubäte kä yekänti ye tä Jehová mike täte.

Kä 1959 yete ti nübaiba sukursal nitre testiko Jehovakwe kä Filipinas yekänti. Yete kukwe keta kabre rababa gare tie. Kä rikaba ta angwane ribeba tie ti rabadre niken juta mada tuinbiti ni sukursal ruäre tuabitikä ye erere. Ti nämä sukursal ruäre tuinbiti ye ngwane ja ngwai Janet Dumond rababa gare tie, niara nämä misionera kä Tailandia yekänti. Kä ruäre te nun nämä tärä tike jai aune ye bitikäre nunkwe ja mäkäteba. Kä nikanina 51 ta yete nunkwe sribibarera kä jutobiti Jehová kräke.

Kä jutobiti tikwe ja mräkätre aune ja ngwaitre juta 33 tuabitibarera. Sribi biani  käne tie ye käkwe driebare tie ti rabadre ja ngwen nitre kä jene jene känti ye erere aune nüne niaratre erere aune yebätä tita debe bien krubäte. Kä jene jene känti ti nämä nemen ye jökrä mikani gare kwin tie Jehová tä nitre jökrä tarere (Hechos 10:34, 35).

Janet aune ti nun täbe sukursal juta Quezón yete. Nunta sribire Ngöbö kräke kä Filipinas yete ye käi juto krubäte nunbätä. Kä nikanina 60 ye ngwane ti nükani juta yete ye ngwane nitre kukwe driekä nämä 20,000. ¡Aune nengwane nitre kukwe driekä tä 200,000! Kä nikani kwati krubäte ta akwa täbe ja töi ükadrete jankunu tie Jehová dre ribedi nuaindre tie ye ererebätä. Ñodre, juta ükaninte Ngöbökwe ye käkwe kukwe mrä ükaninte ye nunkwe kani ngäbiti kä jutobiti.

Jehová tä dre ribere nuaindre nunye ye ererebätä nunkwe ja di ngwanina aune yebätä kätä juto nunbätä aune nunta nüne kwin. Nun ja di ngwanina ja töi ükatekäre ne kwe nun rabadre ja mräkätre aune ja ngwaitre dimike bäri kwin. Jehová tö angwane, nunta ja töi mike kwatibe “ja mike ni mda mda kwrere”.