KUKWE JA TÖTIKARA 50
Ni oveja ngübaka kwin krubäte ye kukwe nuadre
“Ye käkwe ti kukwei nuadre” (JUAN 10:16).
KANTIKO 3 Mätä ti dimike aune ti mike tö ngwen
KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI *
1. ¿Kukwe meden keteitibätä nitre ja tötikaka ye abokän oveja ye kwrere niebare Jesukwe?
JESÚS nämene ja kete ño nitre ja tötikaka kwe ben ye ketabare kwe ni oveja ngübaka tä ja kete ño oveja kwe ben ye erere (Juan 10:14). Aune kukwe bämikani ye metre ñobätä ñan aune ni oveja ngübaka ye gare oveja ie aune tä kukwe mike täte. Ni nänkä basare iti ie kukwe ne jutuabare ja okwä jeñebiti. Niebare kwe: “Nun tö rababa oveja ye üai denkä jai yebätä nun rababa kärere, akwa oveja ñaka jataba nun jiebiti ñobätä ñan aune nun kukwei ñan nämä gare oveja ie yebätä. Akwa monso bati nämä oveja ye ngübare ye jataba käkwe krire oveja ye käräba ngwane, oveja ye rikaba jökrä jiebiti”.
2, 3. a) ¿Nitre ja tötikaka Jesukwe ye tä niara kukwe nuin ye bämikata ño kwe? b) ¿Ni bike dre mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti aune ja känenkärebätä?
2 Ni kä mrusaikäbätä dre namani bare ye tä kukwe niebare Jesukwe ye ngwenta törö nie. Oveja kwe ye abokän nitre ja tötikaka kwe käkwe dre nuaindi ye ngwanta törö nie kukwe yebiti. Niebare kwe: ‘Ye käkwe ti kukwe nuai’ (Juan 10:16). Akwa Jesuta kä kwinbiti. ¿Aisete ni raba kukwe nuin ño? Kukwe keteitibiti ni raba nuainne, ye abokän kukwe driebare kwe ye erere ni tädre nuainne (Mat. 7:24, 25).
3 Jesukwe kukwe ruäre driebare ye nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara nekänti aune ja känenkärebätä. Kukwe ruäre ni ñaka nuaindre aune kukwe mada nuaindre nikwe driebare Jesukwe ye nikwe mikai gare jai. Kukwe ketebu nikwe ñaka nuaindre ye ni oveja ngübaka kwin krubäte tä niere nie ye ani mike gare käne jai.
“MUNKWE ÑAN TÖBIKA KRÜBÄTE DIKARO”
4. Lucas 12:29 tä niere erere, ¿dre raba ni mike ja töibikaire dikaro?
4 (Ñäkädre Lucas 12:29 yebätä). Nitre ja tötikaka Jesukwe ñaka ja töbikadre dikaro dre ribe nämäne kwetre jai yebätä niebare Jesukwe ietre. Kukwe ne ütiäte krubäte aune kwin krubäte nikrä gare nie. Ni tö kukwe ye mikabätä täte, akwa ruäre ngwane ñan raba nemen nuäre ni kräke. ¿Ñobätä?
5. ¿Ñobätä ja mräkätre ruäre tä ja töibikaire krubäte?
5 Ja mräkätre ruäre tä ja töibikaire krubäte dän, mrö o ju yebätä raba ruin nie. Juta kwe yete ngwian ñaka krubäte raba ruin nie. Yebätä ñan tä nemen nuäre kräketre ngwian ganainkäre mräkätre kwe kräke. Nire nämäne ni ja mräkäre ngübare ye krütani aune mräkätre kwe ie ngwian ñaka niena ja ngübakäre raba ruin nie. Aune bren tare COVID-19 ye köböite nitre kwatikwe sribi ñaka aune ngwian ñakare (Ecl. 9:11). Ni tärä ja tuin kukwe nebe aune kukwe mada yebe ngwane, ¿ni ñaka ja töbikaidre dikaro niebare Jesukwe ye ni raba mike ño täte?
6. Dre namani bare bati apóstol Pedrobätä ye mä raba mike gare.
6 Bati mar Galilea yete apóstol Pedro aune nitre ja tötikaka Jesukwe mada mada ye nämäne ru mrenbiti yete ngwane, Jesús nämäne näin ñöbiti jutuabare ietre. Pedrokwe niebare: “Ti Dänkien, ma ara tä dikekä ñöbti bkänä ne ngwane, ti rikadre dikekä siba ñöbti nebe ma känti abko niere tie”. Jesukwe “Jakwe” niebare ie ngwane, “Pedro näma rute, rankwaba timon ñöte, rikaba dikekä ñöbti Jesu kukwäre. Akwa müre rababa mate dite Pedrobtä rababa tuen Pedroye, abtä rekwetakaba mda. Ye btäräbe jataba niken neen ñöte nguse, abtä ngrateba kri krörö kwe Jesuye: ¡Ti dentari ti Dänkien!”. “Jesukwe kaba küdebti” aune mikani kwäre Mat. 14:24-31).
kwe. Pedro nämäne okwä Jesubätä ngwane nikani ñöbiti, akwa ñö dite muriebe minimini yebätä okwä namani ngwane, kä jürä namanibätä aune namani töbike yebätä jatani niken ñöte ye tuin nie (7. ¿Kukwe nakaninkä Pedrobätä ye tä dre driere nie ja töi kräke?
7 Kukwe nakaninkä Pedrobätä ye tä kukwe ütiäte driere nie ja töi kräke. Niara nämene rute nankwani timo aune nikani dikekä ñöbiti ngwane, niara töi rabai jondron mada jiebiti aune jatai niken ñöte yebätä ñan töbikabare kwe. Niara tö namani rabai Jesús känti, akwa ñan namani bare ie ñobätä ñan aune okwä namani ñü jobe muriebe minimini yebätä. Ni ñan raba dikekä ñöbiti, akwa kukwe keta kabre ben ni raba ja tuin ye raba tödeka nikwe nuinte. Ni ñaka töi täi kwekebe Jehovabätä aune kukwe käbämikata kwe yebätä ngwane, ni raba niken ñöte kukwe ja üairebiti ye kwrere. Kukwe meden ben ni täi ja tuin akwa ni töi tädre kwekebe Jehovabätä aune niara raba ni dimike yebätä. ¿Kukwe ye raba nemen bare ño nie?
8. ¿Dre raba ni dimike ñaka ja töibikaire dikaro nita dre dre ribere jai yebätä?
8 Ni ñaka ja töibikadre krubäte ñakare aune nikwe tö ngwandre Jehovai ye käkwe ni dimikai. Nikwe ni Rün ni tarekä ye mikai käne ngwane, dre ribeta nikwe jai ye erere biain kwe nie käbämikata kwe nie ye nikwe ngwandre törö jai (Mat. 6: 32, 33). Käre niarata kukwe käbämikata kwe ye mike nemen bare (Deut. 8:4, 15, 16; Sal. 37:25). Jehovata nukwä aune kriblü ye ngübare, yebätä nikwe dre kwetai aune nikwe dre kitai jabätä yebätä nikwe ñaka ja töibikadre krubäte (Mat. 6:26-30; Filip. 4:6, 7). Ni rüne tä monso kwe tarere yebätä töita ngübabätä, ye erere arato ni Rün kä kwinbiti ye tä ni tarere, aisete ni niara mikaka täte tä dre ribere jai ye biain kwe ie. Ye medenbätä Jehovakwe ni ngübai ye tädre gare metre nie.
9. ¿Ja mräkätre gurebätä dre namani bare ye tä dre driere mäi?
9 Nita dre ribere jai ye Jehová raba bien nie ye kukwe keteiti tä bämike ye ani mike gare jai. Nitre gure käkwe nänbare ora krati te karo kwe yete, meritre testiko nämäne kä gitiakäre yekänti ye jä rikakäre gätäte. Ja mräkä tä mike gare: “Gätä ye bitikäre nunkwe ja ngwaitre ye nübaiba ja gwirete mröre jabe. Akwa mrö ñaka rababa nunye niaratre bukakäre”. ¿Ja nuainbare kwetre? Ja mräkä käkwe niebare arato: “Nun rükabata ngwane mrö nämä bolsa kubu te mikani jukwebätä. Nirekwe mikani yete ñan rababa gare nunye. Akwa Jehovakwe nun ngübaba”. Kä nikani ta ye bitikäre karo ja mräkätre yekwe ye nikani ngwarbe. Niaratre nämäne ribere jai kukwe driekäre, akwa ngwian ñaka namani ietre ükatekäre. Ye medenbätä ükadrete ngwane ütiä käräi nuäi ietre ye niaratre nikani ngwentari aune jänikani kwetre. Akwa ni iti nükani yere aune karo ye nirekwe namani ngwentari. Karo ye ja mräkä yekwe aune ükadrete niebare kwe. Akwa ni ye käkwe niebare: “Kukwe ñaka. Karo ne kwrere aune bä ne kwrere ie ti muko tö. ¿Mäkwe rürübäin nuäi tie?”. Ngwian debe näre ben ja mräkä ye nikaninta mada kökakäre jai. Niarakwe niebare: “Köbö yete ja rababa ruin ño nunye ye ti ñaka raba mike gare jerekäbe kore munye. Ñan jerekäbe kore kukwe ye rababa bare ye gare nunye. Jehová ara käkwe kukwe ye nuainbare”.
10. ¿Salmo 37:5 ye tä ni dimike ño ñaka ja töibikaire krubäte jondron ribeta nikwe jai yebätä?
10 Ni oveja ngübaka kwin krubäte tä dre niere nie ye nita kukwe nuin aune nita dre ribere jai yebätä ni ñaka tä ja töibikaire krubäte ngwane, dre dre ribeta nikwe jai ye Jehovakwe biandi nie ye täi gare metre nie (ñäkädre Salmo 37:5 yebätä; * 1 Ped. 5:7). Kukwe ñaka nuäre ben ni raba ja tuin miri gare párrafo 5 yete yebätä ani töbike. Ni ji ngwanka mräkätre käne o jefe yebiti Jehovakwe ni ngübabarera raba ruin nie. Akwa ni ji ngwanka mräkätre käne ñan raba niken mrö ngwena o sribi ñaka rabadrera nikwe ngwane, kukwe ñokwäbiti Jehová raba ni dimike. Erametre nuaindi kwe. Kukwe mada ni ñaka nuaindre ye ni oveja ngübaka kwin krubäte tä niere nie ye ani mike gare jai.
MUNKWE ÑAN ÑÄKÄ NI MADA RÜERE
11. Mateo 7:1, 2, tä niere erere, ¿nikwe ñaka dre nuaindre niebare Jesukwe aune ñobätä ñan raba nemen nuäre nuainkäre ni kräke?
11 (Ñäkädre Mateo 7:1, 2 yebätä). Ni ngite aune kukwe ñaka kwin ni madabätä ye nierare nita mike ñärärä ye nämene gare Jesús ie. Yebätä niebare kwe: “Munkwe ñan […] ñäkä blo ni mda mda rüere”. Aune nita ja di ngwen ñaka ñäkäkäre blo ja mräkätre rüere, akwa ñaka käre nemen bare nie. Kukwe ye erere nemen bare nibätä ngwane, ¿ni raba dre nuainne? Nikwe Jesús kukwe nuadre aune ja di ngwandre ñaka ñäke blo jankunu ni mada rüere.
12, 13. ¿Jehovata ja ngwen ño ye tä ni dimike ño ñaka töbike blo nitre madabätä?
12 Jehovata ja ngwen ño yebätä nikwe töbikadretari ye kwin krubäte ni kräke, ñobätä ñan aune kukwe kwin ni madabätä ye niara tä mike ñärärä. Ye erere nuainbare kwe rei David yebätä. David ja mikani ngite krubäte. Ñodre, namani kämekäme Bat-Seba ben aune muko kwe kämika mananbare kwe (2 Sam. 11:2-4, 14, 15, 24). Ye köböite ñan kukwe tare mikani nemen bare ja aibebätä kwe, ñakare aune mräkätre kwe aune muko mada mada kwebätä arato (2 Sam. 12:10, 11). Köbö mada ngwane nitre rükä israelita ye tänmana kwe, yebiti niara ñan nämäne tö ngwen Jehovai ye bämikani kwe. Niara nämene bike kri yebätä nitre rükä kwati ye ie tö ngwani kwe raba ruin nie. ¿Ye köböite dre namani bare? Nitre israelita 70,000 murie neketani bren tare ye köböite (2 Sam. 24:1-4, 10-15).
13 Ni tädre nüne Israel yete köbö ye näire ngwane, ¿nikwe dre nütüdre Davidbätä? ¿Nikwe töbikadre blobätä aune Jehovakwe ñaka mikadre tuin bobre jai ye nikwe nütüdre? Jehovakwe ñaka töbikabare ye erere. Ñakare aune, David nämene ja ngwen metre aune ja töi kwitani bökän kwe yebätä ja töi mikani metrere kwe. Yebätä David ja mikani ngite krubäte ye juani tabiti kwe. David nämäne niara tarere krubäte aune tö nämäne kukwe kwin nuainbätä ye nämäne gare Jehová ie. Kukwe kwin nibätä ye Jehovata mike ñärärä yebätä nita debe bien krubäte, ¿ñan ererea? (1 Rey. 9:4; 1 Crón. 29:10, 17).
14. ¿Dre käkwe ja mräkätre ruäre dimikanina ñaka töbikakäre blo nitre madabätä?
14 Ni töi ngite akwa Jehovata ni töi mike nüke gare jai yebätä ni raba ja töi mike kore ni mada kräke aune töi kwin ye mike ñärärä. Kukwe ñaka kwin nitre madabätä ye nuäre mikakäre ñärärä aune ñäkäkärebätä. Akwa nire tä ja ngwen Jehová erere ngwane kukwe ñaka kwin nitre madabätä ye gare ie, akwa tä ja ngwen kwin ben. Diamante ñaka tä ükaninte ye raba nemen tuin käme nie, akwa nire tä ja ngwen töbätä ye dre tuin ie ye ñan ai mikata ñärärä käne kwe, ñakare aune diamante ye täi ükaninte kwin ye köböire raba nemen ütiä nuäi ye gare ie. Jehová aune Jesús erere kukwe meden tuin nie ye ñan ai nikwe mikadre ñärärä käne, ñakare aune nitre töi kwin ye nikwe mikadre ñärärä känebätä.
15. Nitre mada tä ja tuin kukwe meden ben yebätä nikwe töbikaitari ngwane, ¿ye raba ni dimike ño ñaka ñäke blobätä?
15 Nitre mada töi kwin ye nita ja töi mikebätä, ¿akwa dre mada käkwe ni dimikai ñaka töbikakäre blo krubäte ni madabätä? Tä ja Luc. 21:1-4).
tuin kukwe meden ben ye nikwe bämikadre ja okwäte. Kukwe keteiti bämikata yebätä ani töbike. Bati Jesús nämäne templote ngwane meri bobre kän muko krütani käkwe ngwian kitani kubukube kajate ye jutuabare ie. Akwa ñobätä ñan ngwian kitani bäri kwe ye ñan ngwanintari kwe ie. Ngwian kitani nuäi kwe yete ye ñan aibätä ja töi mikani kwe, ñakare aune töi ñöbiti meri ye käkwe ngwian ye kitani aune drebe nämäne ja tuin yebätä ja töi mikani metrere kwe aune raba dre nuainne ye erere nuainbare kwe yebätä käikitaninkä kwe (16. ¿Kukwe namani bare Veronicabätä ye tä dre driere mäi?
16 Nitre mada tä ja tuin kukwe meden ben ye nikwe mikadretari ñärärä ye ütiäte krubäte nemen gare nie kukwe namani bare Veronicabätä yebätä. Konkrekasion kwe yete meri testiko iti nämäne monsotre kwe ngübare kaibe. Verónica tä niere: “Niaratre ñaka nämä sribire krubäte konkrekasionte nämä nemen ruin tie, yebätä ti ñaka nämä töbike kwin niaratrebätä. Akwa bati ti mikaba kukwe driere ja eteba yebe aune monso kwebätä bren autista nämäne yebätä kukwe keta kabre ben nämäne ja tuin mikaba gare kwe tie. Niara nämäne ja di ngwen monso kwe nämä dre ribere jai ye biankäre ie aune ngübakäre kukwe ja üairebiti. Ruäre ngwane monso kwe nämäne bren krubäte yebätä nämäne niken gätäte konkrekasion madate”. Mräkäre, Verónica tä niere: “Niarata ja
tuin kukwe keta kabre ben ye ti ñan bämikabare ja okwäte. Nengwane tita niara tarere aune mike ütiäte jai tä dre dre nuainne sribikäre Jehová kräke yebätä”.17. ¿Santiago 2:8 tä ni töi mike dre nuainne aune ni raba mike ño täte?
17 Nita töbike blo ja mräkä itibätä rabadre gare jabätä nie ngwane, ¿ni rabadre dre nuainne? Nikwe ja mräkätre jökrä taredre ye nikwe ngwandre törö jai (ñäkädre Santiago 2:8 yebätä). Ne madakäre, ni ñan rabadre töbike blo ja mräkäbätä ye nikwe ribedre Jehovai orasionte. Aune nikwe ja töi mikadre blite ja mräkä yebe nikwe dre ribebare orasionte ye ererebätä. Ye köböire ni raba ja mräkä ye mike gare bäri kwin jai. Ni raba nübaire kukwe driere jabe o mröre jakänti. Jehová aune Jesús tä kukwe kwin mike ñärärä ja mräkä yebätä ye erere nikwe ja ngwandre. Nikwe ye erere nuaindi ngwane nikwe ñaka töbikadre blo ja mräkä madabätä nieta ni oveja ngübaka kwin krubäte yekwe nie ye nikwe mikai täte.
18. ¿Ni oveja ngübaka kwin krubäte ye nita kukwe nuin ye nita bämike ño?
18 Ni oveja ngübaka ye oveja kwe tä kukwe nuin, ye erere arato ni ja tötikaka Jesukwe tä niara kukwe nuin. Nikwe ñaka ja töibikadre dikaro aune nikwe ñaka töbikadre blo ni madabätä ngwane, Jehová aune Jesús käkwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke. Nita “oveja braibe” o “oveja mada mada” ye ngätäite, akwa ni jökrä rabadre ni oveja ngübaka kwin krubäte ye kukwe nuin aune kukwei mike täte (Luc. 12:32, TNM; Juan 10:11, 14, 16). Nitre ja tötikaka Jesukwe käkwe kukwe ketebu mada nuaindre niebare kwe ye nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara ja känenkärebätä.
KANTIKO 101 Sribidre gwairebe
^ párr. 5 Oveja käkwe Jesús kukwe nuadi niebare kwe ngwane, niarakwe dre driebare ye nitre ja tötikaka kwe käkwe kukwe nuai aune mikai täte kwe dre nuaindi kwetre yebiti ye meden gäräbare kwe. Kukwe ketebu ütiäte krubäte driebare Jesukwe yebätä ani blite kukwe ja tötikara nekänti, ye abokän nikwe ñaka ja töibikaidre krubäte kukwe ribeta nikwe jai yebätä aune ni ñaka töbikadre blo ni madabätä. Ne madakäre, ni raba kukwe ye mike ño täte ye nikwe mikai gare jai arato.
^ párr. 10 Salmo 37:5: “Mäkwe ji mäkwe ye mika Jehová kisete; tö ngwen ie aune niarakwe kukwe nuaindi mä dimikakäre”.
^ párr. 52 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ: Ja mräkä iti kwe sribi ñan nebera, ngwian ñaka kwe mräkätre kwe ngübakäre aune kä mada ribeta kwe jai nünankäre. Ja mräkä ye käkwe ñaka ja ngübaibiti ngwane kukwe keta kabre tä kisete yebätä rabai ja töibikaire krubäte aune ñaka sribi Jehovakwe ye mike nuaindre käne jai.
^ párr. 54 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ: Ja mräkä iti tä nüke kä rairebiti gätäbätä. Akwa niara töi kwin keta kabre tärä bämikata kwe tä kukwe driere kä jökrä ngwane, tä meri umbre dimike aune tä Ju Ja Ükarakrö ye ngübare siba yebiti.