1, 2. a) ¿Ngöbökwe jondron biani nie ye abokän dre dre gärätä? b) ¿Kukwe meden meden ngwantarita abokän nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

JEHOVÁ tä ni tarere krubäte yebätä Ngobo kwe Jesukristo juani kwe Kä tibienbätä ja nire bien murie ketadre ni ütiäre (Juan 3:16; 1 Juan 4:9, 10). Ye jondron bäri ütiäte biani ni kä tibienbätä ie. Yebätä apóstol Pablo niebare, ye abokän “jondron bäri ütiäte krubäte nuainbare” ni kräke (2 Corintios 9:15, TNM). ¿Pablo kukwe niebare yebiti nämene drebätä blite?

² Ngöbökwe kukwe käbämikani ye jökrä rabai bare metre Jesús ja nire biani ni ütiäre ye köböire nämene gare Pablo ie (ñäkädre 2 Corintios 1:20 yebätä). “Jondron bäri ütiäte krubäte nuainbare” Ngöbökwe ni kräke ye abokän Jesukwe ja nire biani ni ütiäre aune ni tare Ngöbökwe bätä jondron jökrä kwin bianta kwe nie ye meden gärätä. Jondron biani nie ye kwin krubäte abokänbätä kukwe ñaka nemen kwen niedre nie. ¿Jondron ütiäte krubäte biani nie yebätä ja rabadre ruin ño nie? ¿Aune Kristo Ja Nire Biani Ngwainta Törö Jai ye köböi nibira ja ken yebätä nikwe dre  nuaindre? Kä nete nikwe ngwainta törö jai miércoles 23 marzo yete.

3, 4. a) ¿Ni iti tä jondron bien nie ye ngwane jata nemen ruin ño nie? b) ¿Jondron bianta nie ye raba ni mike nüne ño?

³ Jondron jökrä bianta nie ye tä kä mike juto nibätä. Akwa ruäre abokän nemen bäri ütiäte ni kräke yebätä raba ni mike nüne ñaka käne ye erere. Ani bämike. Mäkwe kukwe blo nuaindre aune gata ñäkädre mä kräke ye bämike ja töite. Akwa batibe ni ñaka gare mäi käkwe ja biandre murie ketadre mä ütiäre. ¿Ja rabadre ruin ño mäi?

⁴ Mäkwe ja töi mikadre kukwe ruäre nuainne raba ruin nunye. Aune mä raba nitre tarere bäri aune ja ngwen mantiame nitre mada kräke, o nire ja mikani ngite mä rüere yebiti mä raba ngite juen ta ye mäkwe bämikadre. Ni ñaka gare mäi käkwe kukwe nuainbare mä kräke yebätä ja nire tätebiti mätä debe bien ye mäkwe bämikai.

5. ¿Ñobätä ni raba niere Ngöbökwe jondron bäri ütiäte biani nie?

⁵ Ngöbökwe jondron biani nie ye bäri ütiäte kukwe bämiri kena ye kräke (1 Pedro 3:18). Ni abokän jökrä ngite, yebätä ni jökrä kräke gata ye tä (Romanos 5:12). Akwa Ngöbökwe ni tare krubäte yebätä Ngobo juani kwe ja bien murie ketadre ni ütiäre (Hebreos 2:9). Akwa, Kristo ja nire biani ni ütiäre ye köböire kukwe mada nuaindi ni kräke ja känenkäre. Gata diainkä täte (Isaías 25:7, 8; 1 Corintios 15:22, 25, 26). Ni jökrä tä tödeke Jesús ie yekwe nünain kä jutobiti aune töi jäme kärekäre, nitre ruäre nünain kä kwinbiti Kristobe aune nitre mada abokän käkwe nünain Kä tibienbätä (Romanos 6:23; Apocalipsis 5:9, 10). Akwa Ngöbökwe jondron biani nie ye köböire kukwe mada mada kwin nuaindi ni kräke.

6. a) ¿Kä ja känenkäre yete mä tö kukwe meden meden kwin käi ngwain juto jabätä? b) ¿Ngöbökwe ni tare yebätä nita debe bien ye ni raba bämike ño?

⁶ ¿Ngöbökwe jondron biani nie ye ngätäite dre dre kwin tä? Ye abokän Kä tibien rabai kwitani bä nuäre, nitre bren rabaita räre aune nitre krütanina ye rükaita nire (Isaías 33:24; 35:5, 6; Juan 5:28, 29, TNM). Jehová aune Jesús jondron ütiäte krubäte biani nie yebätä nita tarere krubäte. ¿Nita debe bien jondron yebätä ye ni raba bämike ño? Kena, nikwe ja ngwandre Kristo ye erere. Ketebukäre, nikwe ja mräkätre aune ja ngwaitre taredre. Aune ketamäkäre, nikwe ja brukwä tätebiti ngite juandre ta nitre madabiti.

7, 8. a) Jesukwe ni tare yebätä nita debe bien ie angwane, ¿ni törbai dre nuain? b) Jesukwe ni tare yebätä nita debe bien ie angwane, ¿nikwe dre nuaindre?

⁷ Kena, Ngöbökwe ni tare ye rabadre ni töi mike ja nire nikwe yebiti Jesús mike ütiäte jai. Apóstol Pablo niebare: “Kristota nun tarere, ye käta ti kite nüne Kristo kräke ja di ngöi jökrä” (ñäkädre 2 Corintios 5:14, 15 yebätä). Jesukwe ni tare yebätä nikwe debe biandre angwane, ni töi rabai tarebätä aune mikabätä ütiäte jai ye nämene gare Pablo ie. Jehovakwe jondron nuainbare ni kräke ye tä nüke gare kwin nie angwane, ni töita nemen Jesús mikabätä ütiäte jai. ¿Ni raba nuainne ño?

⁸ Nikwe ja ngwandre Kristo erere “nändre deme jiebiti aune erametre” (1 Pedro 2:21, TNM; 1 Juan 2:5, 6). Nita Ngöbö aune Kristo kukwei mike täte ye ngwane, nita bämike niaratre tare nikwe. Jesús niebare: “Tita kukwe bien nuendre, ye nire nire tä kaen ngäbti abko erere tä mike täte, ni ye tä ti tarere era metre [...]. Nire nire käta ti tarere kore, ni ye abko ti Rün tikwe käkwe taredi amne ti ara jire käkwe taredi arato, käkwe ja mikadi gare metre ie” (Juan 14:21; 1 Juan 5:3).

9. ¿Kukwe medenbe ni jökrä tä ja tuin?

 ⁹ Jesús Ja Nire Biani Ngwainta Törö Jai köböi näire nita kä nengwane, aisete ja nire nikwe yebiti nita dre nuainne yebätä ni rabadre töbike (recuadro “¿Dre gärätä?” mikadre ñärärä). Nikwe ngwandretari jai: “¿Kukwe meden medenbätä ti niena ja ngwen Jesús erere? ¿Kukwe medenbätä täbe ja töi kwitadre bäri tie?”. Nikwe kukwe ye ngwandretari jai ye ütiäte krubäte, ñobätä ñan aune nitre tä jondron nuainne ye erere nitre kä nebätä tä ni töi mike nuainne ja dibiti (Romanos 12:2). Nikwe ñaka ja ngwain mokre angwane, nitre bikaka töbätä, nitre gare ni jökrä ie aune nitre jadakaka kwin krubäte ye erere ni raba kite ja ngwen (Colosenses 2:8; 1 Juan 2:15-17). ¿Ni raba ja tuin ño kukwe yebe?

10. a) ¿Jesús Ja Nire Biani Ngwainta Törö Jai ye käi näire ni raba kukwe meden meden ngwentari jai? b) ¿Kukwe meden medenbätä ni rabadre ja töi kwite raba ruin nie? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

¹⁰ Jesús Ja Nire Biani Ngwainta Törö Jai ye käi näire ni raba dän nikwe, música, película, teléfono celular, computadora o tableta nikwe ye tuinte. Nikwe ngwandretari jai: “¿Tita ja ngwäkite ño ye Jesukwe tuadre angwane ti rabadre ja gaire?” (Ñäkädre 1 Timoteo 2:9, 10 yebätä). “¿Tita ja ngwäkite yebiti tita bämike tita ja ngwen Kristo erere? ¿Película tuata tikwe aune música kukwe nuata tikwe ye rabadre tuin kwin Jesús ie? ¿Celular o tableta tikwe ye ti raba bretaire Jesús ie? ¿Videojuego tikwe ye ti raba mike tuare Jesús ie aune ñobätä tuin kwin tie ye ti raba mike gare ie?”. Jehová tare nikwe angwane, jondron meden ñaka kwin ni kristiano kräke ye ni rabadre kitekä o juen ngwarbe, ñaka rabadre nuäre ni kräke akwa nikwe nuaindre (Hechos 19:19, 20). Nikwe ja dianinkä Jehová kräke ye ngwane, nikwe ja nire yebiti Kristo mikai ütiäte jai ye nikwe käbämikani ie. Aisete jondron meden ñaka raba ni mike ja ngwen Jesús erere ye ñaka tädre jire nikwe (Mateo 5:29, 30; Filipenses 4:8).

11. a) ¿Jehová aune Jesús tare nikwe angwane, nikwe dre dre mada nuaindi? b) ¿Nitre mada konkrekasionte ye kräke ni raba dre nuainne?

¹¹ Jehová aune Jesús tare nikwe angwane, ni raba kukwe mada nuainne ye abokän nikwe kukwe driedre aune diridre nitre mada ie kä jutobiti (Mateo 28:19, 20; Lucas 4:43). Jesús Ja Nire Biani Ngwainta Törö Jai ye käi näire, ¿ni raba kukwe ükete jai prekursor ausiliar ye nuainkäre ora 30 o 50? Ni brare Testiko kä 84 biti kän muko krütani yebätä töbike. Niara namanina umbre aune nämene bren yebätä ñaka raba prekursor ausiliar nuainne nütübare kwe. Akwa nitre prekursor nämene nüne niara ken ye käkwe ja töi mikani ngwen karote dimikakäre aune kä bäri kwin kukwe driekäre ye känänbare kwetre kukwe driekäre ie. Ye köböire sö krati te kukwe driebare kwe ora 30. ¿Ni raba nitre ruäre konkrekasionte dimike prekursor ausiliar nuainne sö marzo o abril yete? Erametre, ni jökrä ñaka raba sribi prekursor nuainne. Akwa ni raba kä aune ni die yebiti sribire bäri Jehová kräke. Nikwe nuaindi angwane, Kristo ni tarebare yebätä nita debe bien ye nikwe bämikai, apóstol Pablo nuainbare ye erere. ¿Ni tare Ngöbökwe yebätä nita debe bien ye bämikakäre ni raba dre nuainne mada?

12. Ngöbökwe ni taredre ie ni tö angwane, ¿nikwe dre nuaindre?

¹² Ketebukäre, ni tare Ngöbökwe ye rabadre ni töi mike ja mräkätre aune ja ngwaitre tarere. Apóstol Juan tikabare: “Ngöbökwe ni tarebare kore, ye kwrere nikwe ja taredre kwärikwäri arato” (1 Juan 4:7-11, TNM). Ngöbökwe ni taredre ie ni tö angwane, nikwe ja mräkätre aune ja ngwaitre ye taredre (1 Juan 3:16). ¿Niaratre tare nikwe ye ni raba bämike ño ietre?

13. ¿Jesukwe kukwe meden kwin bämikani ni kräke?

 ¹³ Ni raba nitre mada tarere ño ye Jesukwe bämikani dirikäre nie. Niara nämene Kä tibienbätä ye ngwane, metrere nitre töi bobre ye dimikani kwe. Ni bren, ni nakwente o ngüre otore, kä drüne ni okwäte, ni olo ngidianinte aune ni kukwe ñaka ngitiekä ye mikaninta räre kwe (Mateo 11:4, 5). Jesús töi ñaka nämene nitre ji ngwanka kukwebätä ye erere, ñobätä ñan aune nitre tö nämene Ngöbö kukwei mikai gare jai yei niara tö nämene kukwe driei krubäte (Juan 7:49). Nämene nitre töi bobre ye tarere aune nämene ja di ngwen dimikakäre (Mateo 20:28).

14. ¿Ja mräkätre aune ja ngwaitre tare nikwe ye bämikakäre ietre nikwe dre nuaindre?

¹⁴ Jesús Ja Nire Biani Ngwainta Törö Jai ye näire ni raba ja mräkätre, ja ngwaitre aune metrere nitre niena umbre konkrekasionte ye dimike ño yebätä nikwe töbikadre. ¿Ni raba niken niaratre tuin känti, jondron kwetadre ngwena ietre, dimike dre tä nuaindre gwi ietre yebätä, niken ngwena gätäbätä o nübaire kukwe driere jabe? (Ñäkädre Lucas 14:12-14 yebätä). Ni tare Ngöbökwe ye rabadre ni töi mike ja mräkätre aune ja ngwaitre tare nikwe ye bämike ietre.

15. ¿Kukwe meden rabadre gare ni jökrä ie?

¹⁵ Ketamäkäre, ni tare Ngöbökwe ye rabadre ni töi mike ngite juen ta ja mräkätre aune ja ngwaitre yebiti. Adán köböite ni jökrä ngite aune nita krüte, aisete ni ñaka raba niere jire Jesukwe ja nire biani ni ütiäte ye ni ñaka ribere jai. Ni ja ngwanka bäri metre Ngöböi akwa tä ribere jai. Ngöbökwe ngite kri krubäte juani ta nibiti ye rabadre gare ni jökrä ie. ¿Rabadre gare nie ye ñobätä ütiäte? Kukwe bämikani keteiti Jesukwe yebiti nibike mike gare jai.

16, 17. Ni itibiti rürübän ütiä kri krubäte nämene ye reikwe juani tabiti bämikani Jesukwe, ¿yebiti tö namani dre mikai gare nie?

¹⁶ Ni klabore iti ie ngwian mününe 60 millón biti bäri nämene biandreta rei iti ie ye Jesukwe niebare. Akwa ni yebiti rürübän ütiä kri krubäte nämene ye reikwe juani tabiti. Ye bitikäre, ni klabore ye arabe ie ni klabore mada ie ngwian 100 mününe aibe nämene biandreta akwa ñaka ngite juani ta kwebiti. Ni klabore yebiti rei ngite juani ta yebätä debe biani kwe, akräke ngite juandre ta kwe sribi muko kwe yebiti. Ni klabore töi blo yekwe dre nuainbare ye namani gare rei ie angwane, namani rubun krubäte. Ye medenbätä rei käkwe käräbare aune niebare kwe ie: “Rürümon ütiä kabre krübäte mabti abko tikwe diandre mabti ta abko ma rababa ribere kisere tie, erere tikwe nuenba makrä. [...] ye kwrere makwe sribi muko makwe ye ngwiandre ruentari tare jae arato bä amarebti makwe kitani ngite rürümon ütiä chi dokwäre se, niebare jreikwe ie” (Mateo 18:23-35). ¿Jesukwe kukwe bämikani yebiti nämene dre driere? Yebiti mikani gare kwe Jehová tä ngite juen ta nibiti ye ngwane, ngite kri krubäte tä juen ta nibiti. Nita debe bien Jehovai angwane, ¿nikwe dre nuaindre?

 ¹⁷ Jesús Ja Nire Biani Ngwainta Törö Jai ye kräke ni täi ja mike juto ye ngwane, ni raba töbike: “¿Ja eteba o ja ngwai ruäre ja mikani ngite ti rüere? ¿Ñaka nemen nuäre ti kräke ngite juankäre tabiti?”. Ye erere ngwane nikwe ja töi mikadre Jehová erere, niara tä “juto biare ja mika ngite ye juankäre ta” (Salmo 86:5; Nehemías 9:17). Jehová tä ngite juen ta nibiti yebätä nita debe bien angwane, nikwe ja brukwä tätebiti ngite juain ta nitre madabiti. Jehovakwe ni taredre aune ngite juandre ta nibiti ie ni tö angwane, nikwe ja mräkätre aune ja ngwaitre taredre aune ngite juandre ta bititre (Mateo 6:14, 15). Erametre ngite juanta ta ni madabiti ye ñaka tä kukwe namani bare ye käi kwitekä nibiti, akwa ye käkwe ni dimikai nüne bäri kä jutobiti ja känenkäre.

18. ¿Dre käkwe meri Testiko iti dimikani kä ngwen nüke jai meri mada Testiko ñaka nämene kukwe ruäre ñaka kwin nuainne yebe?

¹⁸ Ja mräkätre aune ja ngwaitre tä kukwe ruäre ñaka kwin nuainne ye ngwane ñaka tä nemen nuäre ni kräke kä ngwankäre nüke jai kukwe yebätä (ñäkädre Efesios 4:32 aune Colosenses 3:13, 14 yebätä). Ani blite meri Testiko kädekata Lily yebätä. ^[1] Niarakwe ja töi mikani meri Testiko kädeka nämene Carol kän muko krütani ye dimike. Lily nämene niken niara ngwena kä jökrä känti, nämene dimike jondron kökö aune jondron madabätä nämene dimike arato. Lily nämene Carol dimike krubäte, akwa Carol kräke kukwe jökrä ñaka nämene nemen kwin. Ruäre ngwane ñaka nämene nemen nuäre ja ketakäre kwin ben. Akwa Carol töi meden meden kwin yebätä Lily nämene ja di ngwen töbike. Ye köböire, Lily käkwe Carol dimikani kä kwati te, nememe niara namani bren aune krütani ye ngwane. Lily töita krubäte Carol tuabätä nüketa nire mikakäre gare jai töi rabai metre ye ngwane nieta kwe. Ni tare Ngöbökwe yebätä nita debe bien angwane, ja mräkätre aune ja ngwaitre tä kukwe ruäre ñaka kwin nuainne yebätä nikwe kä ngwain nüke jai arato. Ne madakäre, ni rabai töi metre aune ni ñaka rabaira ja mike ngite köböi rükai ye ni tare Ngöbökwe tä ni dimike ngübare bätärekä.

19. ¿Ngöbökwe jondron nuainbare ni kräke yebätä nita debe bien angwane nikwe dre nuaindi?

¹⁹ Erametre, Jehovakwe jondron ütiäte krubäte biani nie. Jesús Ja Nire Biani Ngwainta Törö Jai ye käi näire nikwe kä diandrekä jai töbikakäre Jehová aune Jesús jondron jökrä nuainbare ni kräke yebätä. Nita debe bien ye nikwe bämikadre mantre jetebe. Nikwe ja ngwandre Kristo erere, nikwe ja mräkätre aune ja ngwaitre taredre bätä nikwe ja brukwä tätebiti ngite juandre ta.