1, 2. ¿Ñobätä Pablo tärä tikani nitre kristiano Hebreo ie?

KÄ 61 yete, nitre kristiano Israel nämene nüne jäme. Apóstol Pablo nämene ngite Roma, akwa niara mikai kwäre gwäune ye nämene ngübare. Aune Timoteo, ja ketamuko nänkä ben, abokän gwä mikaninta kwäre. Niaratre nibu töi nämene nänbätä gwairebe ja mräkätre Judea tuabitikäre (Hebreos 13:23). Akwa kä kwärike nikani ta ye bitikäre, nitre romano rükä käkwe Jerusalén ketaninkä bäre ta. Nitre rükä jutuadre juta ye bäre ta ietre angwane, nitre kristiano Judea aune Jerusalén ye gitiadre niebare Jesukwe (Lucas 21:20-24).

² Kä nikanina 28 ta ye ngwane Jesukwe kukwe ye niebare nitre mikakäre mokre. Kä ye ngwane, nitre kristiano Israel rüe nakaninkä aune kukwe kri ben ja tuani kwetre, akwa ja ngwani metre kwetre (Hebreos 10:32-34). Akwa tödeka kwetre nuadrete bäri ye köböi jatani nökrö ja ken (Mateo 24:20, 21; Hebreos 12:4). Niaratre tö namani Jesús kukwei mikai täte aune rabaite kwäre angwane, rabadre tödeke aune kä ngwen nüke jai (ñäkädre Hebreos 10:36-39 yebätä). Ye medenbätä, Jehovakwe Pablo mikani tärä tike ja mräkätre kukwebätä ben yei, kä nengwane tärä tikani ye kädekata tärä Hebreos. Tärä tikani ye niaratre mikani juto aune dimikani ja tuakäre kukwe rabadre bare yebe.

3. ¿Ñobätä ni kristiano rabadre kukwe tikani nitre Hebreo ie ye mike tuin ütiäte krubäte jai?

 ³ Kä nengwane, ni kristiano rabadre kukwe tikani nitre Hebreo ie ye mike tuin ütiäte krubäte jai. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune nitre kristiano Judea nämene kukwe ño ben ja tuin ye erere ben nita ja tuin. Akwa ni jökrä bäsi tä nüne jäme aune ja mika ñaka ni rüere. “Kukwe tare krubäte jatai nakainkä, ye ñaka rabai nuäre ükatekäre” niebare ye käi näire nita nüne yete ja mräkätre aune ja ngwaitre kwati rüe nakaninanka aune kukwe kri ben ja tuanina kwetre, akwa yebiti ta ja ngwanina metre kwetre (2 Timoteo 3:1, 12, TNM). Akwa nitre kristiano Pablo näire ye erere, ni jökrä tädre mokre ñobätä ñan aune tödeka nikwe nuadrete bäri ye köböi tä nökrö ja ken (ñäkädre Lucas 21:34-36 yebätä).

4. a) ¿Texto meden dianinkä kä 2016 kräke? b) ¿Ñobätä bersikulo ye ütiäte ni kräke?

⁴ ¿Dre käkwe ni dimikai ja mike juto kukwe rabai bare ye kräke? Hebreos 13:1 yekänti kukwe niebare mäträkäre nibätä abokänbätä nita ñäke ye ni dimikai krubäte. Yete nieta: “Munkwe ja tare jankunu ni ja mräkäre ye kwrere”. Pablo kukwe keta kabre niebare mäträkäre nitre hebreo yebätä ye ngätäite kukwe ye niebare kwe niaratre dimikakäre ne kwe tödeka kwetre ye rabadre bäri dite. Texto ye dianinkä kä 2016 kräke. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ye raba ni dimike tödeka nikwe mike bäri dite arato.

5. ¿Ja taredre ni ja mräkäre kwrere ye dre gärätä?

⁵ ¿Ja taredre ni ja mräkäre kwrere ye dre gärätä? Ye abokän ni mräkätre o ja ketamuko nikwe tareta ye meden gärätä (Juan 11:36) (recuadro “¿Dre gärätä?” mikadre ñärärä). Aisete ni kristiano metre rabadre ja etebantre aune ja ngwaitre tarere ni ja mräkäre kwrere ye ñan ai gärätä. Ñakare aune ni abokän ja eteba metre ye erere (Mateo 23:8). Pablo niebare: “Ni ja etbare käta ja tarere, ye kwrere munkwe ja taredre kwärikwäri [...] munkwe ja mikadre bäri ütiäte jae kwärikwäri. Yebtä munkwe ja kitadre bäri” (Romanos 12:10). Kukwe ye tä mike gare ni rabadre ja mräkätre aune ja ngwaitre tarere krubäte. Nita ja tarere ni ja mräkäre kwrere aune ni kristiano tä ja tarere ye erere angwane, nikwe ja ketai kwin bätä ni täi keteitibe jabe.

6. ¿Ni kristiano metre ye tä nire nire tarere ni ja etebare aune ja ngwaire ye erere?

⁶ Ni ie kukwe gare krubäte tä niere ye erere, “ja taredre kwärikwäri” ye nitre kristiano aibe tätre niere tärä kwetre yebätä. Kirabe, nitre judío nämene mräkätre kwe o nitre ja ketamuko kwetre ye ruäre aibe kädeke “ja eteba”. Nitre ñaka judío ye niaratre ñaka nämene kädeke jire “ja eteba”. Ni tä nüne juta jene jene te akwa nitre kristiano metre ye kräke, ni jökrä Jehová mikaka täte ye tuin ja eteba aune ja ngwaitre ye erere ietre (Romanos 10:12). Ye medenbätä, ni jökrä tä ja tarere kwärikwäri ni ja etebare aune ja ngwaire metre ye erere, ñobätä ñan aune Jehová tä ye erere driere nie (1 Tesalonicenses 4:9). Akwa ¿ñobätä ütiäte nikwe ja taredre jankunu ni ja etebare aune ja ngwaire ye erere?

7. a) ¿Ni rabadre ja tarere ni ja etebare aune ja ngwaire erere ye ñobätä bäri ütiäte? b) ¿Kukwe medenbätä mada ni rabadre ja tarere bäri?

⁷ Ni ja taredre ni ja etebare aune ja ngwaire erere ye Jehová tä nuainmana nie yebätä bäri ütiäte. Ni ñaka ja mräkätre aune ja ngwaitre tarere angwane, ni ñaka raba Jehová tarere (1 Juan 4:7, 20, 21). Kukwe madabätä ni rabadre ja mräkätre aune ja ngwaitre tarere, ye abokän nita ja di ribere kwärikwäri yebätä, metrere kukwe kri tä nemen bare nibätä ye ngwane. Pablo kukwe tikani nitre hebreo ie ye ngwane, kä ñaka rikai raire ta ye bitikäre nitre kwati ye gitiadi  aune jondron jökrä mikaite kwetre ye nämene gare ie. Köbö ye näire kukwe kri rabai bare Jesús niebare nitre mikakäre mokre (Marcos 13:14-18; Lucas 21:21-23). Köbö ye jämi nüke känenkri, nitre kristiano yei namani ja taredre bäri (Romanos 12:9).

8. ¿Kukwe tare krubäte kömika jämi ye känenkri, nikwe dre nuaindre kä nengwane?

⁸ Kukwe tare krubäte ye nibira ja ken (Marcos 13:19; Apocalipsis 7:1-3). Kukwe tare krubäte ye kömikai angwane, kukwe nieta ne nikwe nuaindi: “Mun rika cuarto munkwe ye teri, aune munkwe jukwe dika jabiti. Munkwe ja üka ken yete nememe ti töita rubun näin ta ye ngwane” (Isaías 26:20). “Cuarto [...] teri” ye abokän konkrekasion jene jene gärätä raba ruin nie. Kä yekänti nita Jehová mike täte gwairebe ja mräkätre aune ja ngwaitre yebe. Akwa yete nikwe ja ükarekrö bämän kratire kratire ye ñan aibe nikwe nuaindre. Nitre kristiano hebreo yekwe ja dimikadre kwärikwäri ja tare ye bämikakäre aune jondron kwin nuaindre ni mada kräke ye Pablo ngwani törö ietre (Hebreos 10:24, 25). Kä nengwane nikwe ja taredre bäri, ñobätä ñan aune ja tare ye käkwe ni dimikai kä ngwen nüke jai kukwe kri jatai nemen bare yebe.

9. a) ¿Ñongwane ja mräkätre aune ja ngwaitre tare nikwe ye ni raba bämike ietre? b) Mätä nüne yekänti o kä madakänti ja mräkätre aune ja ngwaitre tätre ja tarere ni ja mräkäre kwrere ye bämikanina ño kwetre ye mä raba mike gare ruäre.

⁹ Kä nengwane ja mräkätre aune ja ngwaitre tare nikwe ye ni raba bämike kukwe keta kabrebiti, kukwe tare krubäte kömika jämi ye känenkri. Dobo kri, kätä niken ñöte, murie kri, mren kri tä nen jate aune kukwe mada mada tare tä nemen bare ye kisete niaratre kwati tä ja tare nike. Niaratre mada abokän rüeta nakainkä (Mateo 24:6-9). Aune nitre kukwe blo nuainkä tä gore yebätä ja mräkätre aune ja ngwaitre kwati ie ngwian ñaka (Apocalipsis 6:5, 6). Akwa ja mräkätre aune ja ngwaitre tä ja tuin kukwe kri ben ye ngwane, bäri nita niaratre tarere ye nikwe bämikadre ietre. Nitre kä nebätä ñaka nitre mada tarere, akwa ni abokän käkwe ja taredre jankunu ni ja etebare aune ja ngwaire ye erere (Mateo 24:12) ^[1] (kukwe ja tötikara nekänti nota tä mikani mrä ngösöri ye mikadre ñärärä).

10. ¿Nibike dre dre mike gare jai ja känenkäre?

¹⁰ ¿Kukwe kri tä nemen bare näire nita nüne akwa ni raba dre nuainne ja tarekäre jankunu ni ja etebare aune ja ngwaire ye erere? ¿Aune nita ja tarere ni ja mräkäre kwrere ye ni raba bämike ño? “Munkwe ja tare jankunu ni ja mräkäre ye kwrere” niebare apóstol Pablokwe, ye bitikäre ni raba nuainne ño ye kädekaninte ruäre kwe Hebreos kapitulo 13 yekänti. Kukwe keta tibiti ni raba bämike ye ani mike gare jai.

11, 12. ¿Ni menteni kadre ngäbiti ye dre gärätä? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

¹¹ “Ni menteni rüka mun känti angwane, munkwe ka ngäbti” (ñäkädre Hebreos 13:2 yebätä). ¿Ni menteni kadre ngäbiti ye dre gärätä? Ye abokän ja töi mikadre kwin ni ñaka gare nie ye kräke meden gärätä. Kukwe ye tä Abrahán aune Lot kukwe nuainbare ye ngwen törö nie. Nitre ñaka gare ietre ye kräke niaratre  ja töi mikani kwin, aune ye bitikäre namanintre gare ietre metrere nitre ye abokän angeletre (Génesis 18:2-5; 19:1-3). Pablo kukwe ne kädekaninte nitre kristiano hebreo ie ne kwe niaratre nitre kadre ngäbiti yebiti rabadre ja tare ye bämike.

¹² ¿Nita ni mada kain ngäbiti ye ni raba bämike ño? Ni raba ja mräkätre aune ja ngwaitre nübaire ja gwirete mröre o kä denkä chi jai rabakäre keteitibe niaratre ben. Aune ni ni tuabitikä konkrekasionte bätä muko kwe rükadre konkrekasion nikwe tuinbiti ye ngwane, niaratre ñaka gare nie akwa nikwe nübaidre jakänti (3 Juan 5-8). Ni ñan rabadre mrö sribere krubäte aune ngwian kitekä krubäte. Ñakare aune ni tö ja mräkätre aune ja ngwaitre ye dimikai, aune ni ñaka tö niaratre töi mikai ñan krütare. Ne madakäre, nitre raba jondron bienta nie ye ñan aibe nübaidre nikwe (Lucas 10:42; 14:12-14). Sribi tä nuaindre krubäte nie, akwa nitre kadre ngäbiti ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti.

13, 14. ¿Ja mräkätre aune ja ngwaitre tä kitani ngite ye ni raba dimike ño?

¹³ “Ni ruäre tä ngite kä teri, ye munkwe ngwian [...] töre jae” (ñäkädre Hebreos 13:3 yebätä). Ja mräkätre aune ja ngwaitre nämene ngite ja ngwanbätä metre Jehovai yebätä Pablo nämene töbike ye ngwane kukwe ne tikani kwe. Pablo kwin niebare nitre kristiano hebreo yei ñobätä ñan aune “nitre [...] kitani ngite kä teri” ye mikani tuin bobre kwetre jai (Hebreos 10:34). Kä kobokä te Pablo nämene ngite ye ngwane, ja mräkätre aune ja ngwaitre ruäre nämene nüne känime niara bäre ye käkwe dimikani. Akwa niaratre mada abokän nämene nüne mente. ¿Dimikani ño kwetre? Niaratre nämene orare krubäte niara kräke (Filipenses 1:12-14; Hebreos 13:18, 19).

¹⁴ Kä nengwane, ja mräkätre aune ja ngwaitre kwati tä kitani ngite ja ngwanbätä metre Jehovai. Ja mräkätre aune ja ngwaitre tä nüne känime niaratre bäre ye tä dimike kukwe jene jenebiti. Akwa ni abokän tä nüne mente niaratre yebätä. ¿Ni raba niaratre dimike ño aune ni ñaka niaratre käi kwitekä jabiti ye ni raba bämike ño? Nita niaratre tarere ni eteba aune ni ngwai ye kwrere angwane, käre nikwe orai niaratre kräke. Ñodre, ni raba orare ja etebatre, ja ngwaitre aune monsotre kia tä kitani ngite juta Eritrea yete ye kräke. Nitre ye ngätäite Paulos Eyassu, Isaac Mogos aune Negede Teklemariam ye tä. Ja mräkätre yebiti kä niena 20 biti bäri kitani ngite.

15. ¿Ja mika gure ye nita mike ütiäte jai ye ni raba bämike ño?

¹⁵ “Mun merire brare gure gure käkwe ja mika ütiäte jae kwärikwäri” (ñäkädre Hebreos 13:4 yebätä). Kukwe madabiti ni raba bämike nita ja mräkätre aune ja ngwaitre nikwe tarere ye abokän ja mika gure ye nikwe mikadre ütiäte jai aune ni nemen kämekäme jabe ye ñaka nuaindre (1 Timoteo 5:1, 2). Ñodre, ni rabadre nemen kämekäme ja mräkä o ja ngwai ben ye ngwane, nikwe kukwe tare mikadre nemen bare niara aune mräkätre kwe yebätä. Ne madakäre, tö ngwanta jai kwärikwäri ja mräkätre aune ja ngwaitre ben ye nikwe juain ngwarbe (1 Tesalonicenses 4:3-8). Meri Testiko iti ye muko tä ni üai butiere tuin rabadre gare ie ye ngwane ja rabadre ruin ño ie yebätä nikwe töbikadre arato. ¿Muko kwe tä niara tarere aune ja mikani gure kwetre ye tä mike ütiäte jai  rabadre ruin ie? Ñakare raba ruin nie (Mateo 5:28).

16. ¿Dre dre tä nikwe käi tädre juto nibätä ye raba ni dimike ño ja mräkätre aune ja ngwaitre tarere?

¹⁶ “Jändrän ño ño tä munkwe, ye abko käi ngwian nuäre jabtä munkwe” (ñäkädre Hebreos 13:5 yebätä). Nita tö ngwen Jehovai angwane, dre dre tä nikwe ye käi rabai juto nibätä. Akwa ¿dre dre tä nikwe käi tädre juto nibätä ye raba ni dimike ño ja mräkätre aune ja ngwaitre tarere? Dre dre tä nikwe ye käita juto nibätä angwane, ja mräkätre aune ja ngwaitre ye bäri ütiäte ni kräke jondron o ngwian yebiti ta rabai gare nie (1 Timoteo 6:6-8). Nikwe ñaka ja mräkätre aune ja ngwaitre kädriei blo aune nita nüne ño yebätä ni ñaka rabai ñäke. Arato nikwe ñaka bätä ngwain nitre kwe jondron tärä yebätä aune ni ñaka tö rabai jondron tuai bäri jakwe. Ñakare aune, nikwe ja ngwain mantiame (1 Timoteo 6:17-19).

17. ¿Ni tä dite aune kä jürä ñan nibätä ye tä ni dimike ño ja mräkätre aune ja ngwaitre tare nikwe ye bämike?

¹⁷ “Nikwe tödekadre kwatibe” (ñäkädre Hebreos 13:6 yebätä). Nita tö ngwen Jehovai angwane, ni täi dite aune kä jürä ñan täi nibätä kä ngwankäre nüke jai kukwe kri yebätä aune töbike kwin. Nikwe töbikai ye erere angwane ye köböire nikwe ja mräkätre aune ja ngwaitre dimikai bätä töi mikai jäme. Yebiti nikwe bämikai niaratre tare nikwe (1 Tesalonicenses 5:14, 15). Nita tö ngwen Jehovai angwane, kukwe tare krubäte köböi rükai ye ngwane ni täi dite aune kä jürä ñaka rabai nibätä arato, ñobätä ñan aune gwäune niarakwe ni mikai kwäre ye rabai gare nie (Lucas 21:25-28).

18. ¿Dre käkwe ni dimikai nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte ye tarere bäri?

¹⁸ “Nire nire käkwe ji ngwiani mun käne, [...] ye abko munkwe ngwianta töre jae” (ñäkädre Hebreos 13:7, 17 yebätä). Nitre  umbre ji ngwanka tä sribire krubäte konkrekasion kräke aune tätre kä denkä jai dimikakäre. Ye medenbätä “sribi nuenta kwe[tre], yebtä raba[dre] tare kri munkwe amne munkwe mika bäri ütiäte jae” (1 Tesalonicenses 5:13). Niaratre tä jondron jökrä nuainne ni dimikakäre yebätä nikwe töbikadre. Nikwe nuaindi angwane, niaratre tä ni dimike yebätä nikwe debe biain krubäte ietre aune rabaitre bäri tare nikwe. Ni tö niaratre tuai sribire kä jutobiti aune ni ñaka tö tuai ulire kukwe meden nuaindre nikwe yebätä. Ñakare aune, ni tö niaratre dimikai aune kukwei mikai täte.

19, 20. ¿Dre käkwe ni dimikai ja mräkätre aune ja ngwaitre tarere bäri mantre jetebe?

¹⁹ Ni Jehová mikaka täte tä ja tarere kwärikwäri yebiti ni nüke gare. Ye erere nämene nemen bare apóstol Pablo näire. Akwa yebiti ta, Pablo niebare nitre kristiano yei niaratre rabadre ja tarere bäri mantre jetebe. Niarakwe niebare ietre: “Munkwe ja taredre bäri mda” (1 Tesalonicenses 4:9, 10). ¿Ye tä kukwe meden mike gare ja töi kräke nie? Tä mike gare nie ni jökrä raba ja mräkätre aune ja ngwaitre ye tarere bäri mantre jetebe.

²⁰ Ye medenbätä, texto kä 2016 kräke mikani Ju Ja Ükarakrö yete ye batire batire nikwe mikai ñärärä angwane, nikwe kukwe ne ngwandretari jai: “¿Ti raba ja töi mike nitre kain ngäbiti bäri? ¿Ja mräkätre aune ja ngwaitre tä kitani ngite ye ti raba dimike ño? ¿Ja mika gure ye tita mike ütiäte jai? ¿Dre dre tä tikwe ye käita juto tibätä? ¿Dre käkwe ti dimikai tö ngwen bäri Jehovai? ¿Ñokänti ti raba nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte ye kukwei mike täte bäri?”. Kukwe keta ti kädrieni ye ani ja di ngwen nuainne bäri kwin. Ye köböire, texto dianinkä ne rabai tuin bäri ütiäte nie aune ñaka mikai tuin jai jerekäbe tärä okwä ketaninkä kibätä Ju Ja Ükarakrö yete ye erere. Ni dimikai kwe kukwe niebare Pablokwe mäträkäre nibätä ne mike täte: “Munkwe ja tare jankunu ni ja mräkäre ye kwrere” (Hebreos 13:1, TNM).