“Ni tödekaka Jesubti [...] era metre abko Ngöbö Üai ye arabe tä mike gare”
“Ni tödekaka Jesubti abko Ngöbö ngäbriänkä era metre abko Ngöbö Üai ye arabe tä mike gare nie” (ROMANOS 8:16).
KANTIKO: 5, 14
1-3. a) ¿Ñobätä fiesta Pentecostés kä 33 yete ye namani ütiäte krubäte? b) ¿Kukwe meden niebare abokän namani bare köbö yete? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).
JERUSALÉN kä 33 yete domingo dekä. Köbö ye nämene ütiäte krubäte aune käi ngwan nämene juto jabätä, ñobätä ñan aune fiesta Pentecostés ye nuain nämene. Kä kwatire kwatire trigo öta nämene kite kena ye käi näire fiesta ye nuain nämene. Köbö ye ngwane dekä templo yete, Sacerdote bäri ütiäte ye käkwe jondron biani nuain nämene käre ye erere. Ye bitikäre, ora 9 dekä näre, trigo “gwä [...] kena” yebiti ban kubu sribebare ye biani kwe, ye abokän jondron gwä kena öta nämene kä ye näire meden gärätä. Ban ye mikakäre Jehová ngwärekri, sacerdote nämene ngrükete nekwäre sekwäre (Levítico 23:15-20).
2 Kä 100 biti bäri nikanina ta yete nitre nämene ban kubu ye bien Jehovai kä kwatire kwatire te. Jondron bian nämene yebiti kukwe ütiäte krubäte rabai bare ja känenkäre ye bämikani. Fiesta Pentecostés Hechos 1:13-15). Joel ni Ngöbö kukwei niekä käkwe kukwe niebare kä 800 nikanina ta känenkri ye abokän namani bare köbö yete (Joel 2:28-32; Hechos 2:16-21). ¿Dre namani bare?
kä 33 yete cuarto nämene Jerusalén abokän känti nitre ja tötikaka 120 Jesukwe nämene orare ye ngwane namani bare (3 (Ñäkädre Hechos 2:2-4 yebätä). Fiesta Pentecostés kä 33 yete, Ngöbökwe nitre ja tötikaka 120 Jesukwe ye dianinkä üai deme kwe yebiti (Hechos 1:8) (recuadro “¿Dre gärätä?” mikadre ñärärä). Köbö ye arabe te nitre kwati jatani nüke nitre ja tötikaka Jesukwe yekänti, aune nitre ja tötikaka käkwe jondron kwin krubäte tuani aune kukwe nuani ye namanintre kädriere nitre yebe. Dre namani bare ye apóstol Pedro mikani gare nitre jökrä yei aune ñobätä namani ütiäte krubäte ye mikani gare kwe ietre. Ye bitikäre niebare kwe ietre: “Munkwe kukwe nuenbare käme Ngöbö rüere, ye kite temen jökrä, bti munkwe tödeka Jesubti. Yebti mun jata ja mike ngökare ñöte Jesukristo käbti. Angwane munkwe ja mikani ngite, ye Ngöbökwe diandikä jökrä munbtä, käkwe ja Üai Deme mikadi [...] munbtä”. Köbö yete, nitre 3,000 ja ngökani ñöte aune üai deme namani niaratre yebätä arato (Hechos 2:37, 38, 41).
4. a) ¿Pentecostés kä 33 yete kukwe namani bare ye ñobätä ni törbadre mikai gare jai? b) ¿Kä kwati krubäte nikani ta ye känenkri dre namani bare mada köbö ye arabe te raba ruin nie? (Kukwe ja tötikara nekänti nota tä mikani mrä ngösöri ye mikadre ñärärä).
4 ¿Sacerdote bäri ütiäte aune ban bian nämene fiesta Pentecostés yete ye nämene dre bämike? Sacerdote bäri ütiäte ye abokän tä Jesús bämike. Aune ban kubu ye tä nitre ja tötika Jesukwe dianinkä ye bämike. Niaratre ye dianinkä nitre kä tibienbätä ngite ye ngätäite. Biblia tä niere niaratre ye “nura ngwä kena” kwrere, ye abokän nura ngwä ötata kena ye meden gärätä (Santiago 1:18). Ngöbö niaratre kani ngäbiti ja ngäbriänkäre aune niaratre dianinkä gobrankäre Jesube Gobran kä kwinbiti yete (1 Pedro 2:9). Gobran yebiti Jehovakwe jondron kwin krubäte nuaindi nitre jökrä kä tibienbätä niara mikaka täte ye kräke. Ye medenbätä, nüna Kä Bä Nuäre Kä tibienbätä yete o nüna kä kwinbiti Jesube ye nita ngübare angwane, Pentecostés kä 33 yete dre namani bare ye ni jökrä rabadre mike gare jai [1] (kukwe ja tötikara nekänti nota tä mikani mrä ngösöri ye mikadre ñärärä).
¿NGÖBÖTA NI KRISTIANO DENKÄ YE NGWANE DRETA NEMEN BARE?
5. Batire batire Ngöböta nitre ruäre denkä üai deme yebiti angwane, ¿ñobätä jondron ñan tuabare ye ñaka tä nemen bare käre?
5 Nitre ja tötikaka 120 Jesukwe nämene Jerusalén ye Ngöbökwe dianinkä üai deme yebiti köbö yete ye nämene gare metre ietre aune ye ñaka käi nikwitaninkä jire bititre. Niaratre ye jökrä dokwäbiti jondron ñukwä jutra ye kwrere namani. Ne madakäre, namanintre blite kukwe jene jenebiti (Hechos 2:6-12). Akwa batire batire Ngöböta nitre ruäre denkä üai deme kwe yebiti ye ngwane jondron ñan tuabare ye ñaka tä nemen bare käre. ¿Ñokänti gare nie? Ñodre, köbö ye arabe te Ngöbökwe nitre mil biti bäri dianinkä, akwa nitre ye dokwäbiti ñukwä jutra namani arato ye Biblia ñaka niere. Nitre ye ja ngökabare ñöte ye ngwane Ngöbökwe dianinkä (Hechos 2:38). Akwa nitre kristiano tä ja ngökö ñöte ye ngwane niara ñaka tä denkä jökrä. Nitre kristiano kä Samaria yekänti käkwe ja ngökabare ñöte ye bitikäre kä nikani ruäre ta ye ngwane dianinkä kwe (Hechos 8:14-17). Aune Cornelio bätä mräkätre kwe jämi ja ngökö ñöte ye känenkri dianinkä kwe (Hechos 10:44-48).
6. a) ¿Nitre jökrä dianinkä nänkäre kä kwinbiti yekwe dreta nemen? b) ¿Üai deme ye tä mate ño nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yebätä?
6 Ngöböta nitre kristiano denkä ye tä nemen Efesios 1:13, 14, TNM). Aisete Jehová tä üai deme kwe ye bien nitre jökrä dianinkä nänkäre kä kwinbiti yei. ¿Ye tä mate ño bätätre? Ye tä mike gare metre ietre niaratre abokän dianinkä nänkäre kä kwinbiti. Ye medenbätä Pablo niebare üai deme ye abokän ‘dänʼ ye kwrere o ja känenkäre niaratre nünain kä kwinbiti käbämikata ietre, aune ñaka Kä tibienbätä (ñäkädre 2 Corintios 1:21, 22; 5:5 yebätä).
gare jötrö niaratre ruäre ie. Mada abokän ie tä nemen gare bätärekä bätärekä. Niaratre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye jämi nemen gare ietre, akwa jondron keteiti abokän tä nemen niaratre ye jökrä kwe. Apóstol Pablo mikani gare: “Munkwe mikani era jai, ye bitikäre niara ye köböire üai deme käbämikani yebiti mun täräi mikaninkä arato, ye abokän dän bianta käne nie jondron nikwe ye kwrere” (Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye itire itire rabadre ja ngwen metre Jehovai ye tädre gare kwin ietre
7. ¿Nitre dianinkä ye itire itire rabadre dre nuainne nänkäre kä kwinbiti?
7 Ngöböta ni kristiano denkä ye ngwane, ¿ni ye näin metre kä kwibiti ye ai gärätä? Ñakare. Ngöböta ni ye nübaire nänkäre kä kwinbiti yebrä metre. Akwa Pedro mikani gare: “Ngöbökwe mun käräbarera jakrä amne mun dianinkära jenena jakrä kwe, ye rabadre era munkrä, aisete jändrän ye jiebti mun rankwa kisere janknu, ñobtä ñan angwane munkwe ye nuendre ne ngwane, munkwe ñan ni Dänkien gibiadrekäta jire chi amne ni Dänkien, ni Diantarikä Jesukristo tä gobrane kärekäre, ye känti Ngöbökwe mun kadi ngäbti” (2 Pedro 1:10, 11). Aisete nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye itire itire rabadre ja ngwen metre Jehovai. Ni ye nübaibare nänkäre kä kwinbiti, akwa ja ngwain metre kwe Jehovai angwane näin kä kwinbiti (Hebreos 3:1; Apocalipsis 2:10).
¿NIARATRE DIANINKÄ YE ÑOKÄNTI TÄ NEMEN GARE IETRE?
8, 9. a) Ni kristiano diankata Jehovakwe ye ngwane dreta nemen bare, ¿ye ni jökrä bäsi Ngöbö mikaka täte yei ñobätä ñaka tä nüke gare? b) ¿Ni kristiano diankata nänkäre kä kwinbiti ye ñokänti tä nemen gare ie?
8 Kä nengwane, ni kristiano diankata Jehovakwe üai deme kwe yebiti ye ngwane dreta nemen bare ye ni Ngöbö mikaka täte ye jökrä bäsi ie ñaka tä nüke gare. Ngöbökwe ñaka ni dianinkä nänkäre kä kwinbiti yebätä ñaka raba nüke gare nie. Ne madakäre, Ngöbökwe ni sribebare ne kwe nikwe nünandre Kä tibienbätä aune ñaka kä kwinbiti (Génesis 1:28; Salmo 37:29). Akwa Jehovakwe nitre ruäre dianinkä ne kwe rikadre kä kwinbiti aune rabadre reire bätä sacerdotere. Ngöböta niaratre denkä üai deme yebiti angwane, niaratre tä töbike ño aune ja ruin ño ietre ye erere ñaka nemena töbike. Yete ja känenkäre, nitre kristiano ye töita nünanbätä kä kwinbiti (ñäkädre Efesios 1:18 yebätä).
9 Akwa ¿ni kristiano diankata Ngöbökwe ye ñokänti tä nemen gare ie? Nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwibiti nämene Roma, “käräbare [...] nünakäre deme” yei Pablo kukwe niebare ye mike ñärärä. Niebare kwe ietre: “Ngöbö Üai tä mun itire itire btä, ye abko käkwe ñan Ngöbö käi mikadita tare mun okwäte, ni klabore ütiäte ñakare käta bkänkä jürä ngwen jabtä ye kwrere; akwa Ngöbö Üai käta mun mike Ngöbö ngäbriänkäre amne Ngöbö Üai ye mden köböire Ngöbö abko ni Rün nikwe käita nebe nuäre nibtä, käta ¡Abba! ¡Tata tikwe! niere Ngöböye. Romanos 1:7; 8:15, 16). Nibira gare nie ye erere, Ngöböta üai deme kwe yebiti mike gare metre ni kristiano ie niara dianinkä nänkäre kä kwinbiti gobrankäre Jesube (1 Tesalonicenses 2:11, 12).
Ye abko, ni tödekaka Jesubti abko Ngöbö ngäbriänkä era metre abko Ngöbö Üai ye arabe tä mike gare nie” (10. Nitre dianinkä yei ni madakwe diridre ye ñaka ribere jai nieta 1 Juan 2:27 yekänti, ¿ye dre gärätä?
10 Nitre kristiano nübaita nänkäre kä kwinbiti ye Ngöbökwe dianinkä niedre ni madakwe ietre ye ñaka ribere jai. Jehová tä mike gare metre ietre. Apóstol Juan tä niere nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yei: “Kristo Ni Deme käkwe Ngöbö Üai mikani nüne munbtä, aisete kukwe era metre nena gare mun jökräye”. Tä niere ietre arato: “Ngöbö Üai Deme mikani nüne munbtä, ye abko tä kukwe jökrä Ngöböbtä amne Kristobtä dirire munye [...]. Ye aisete, ni mdakwe diridre munye ye abko ñakare ütiäte munkrä” (1 Juan 2:20, 27). Erametre, ni jökrä Jehová mikaka täte tä ribere jai niarakwe diridre nie, aune nitre dianinkä ye tä ribere jai arato. Akwa nitre diankata Ngöbökwe ye nitre mada käkwe mikadre gare ietre ye ñaka ribere jai. Jehová tä üai deme yebiti mike gare ietre ne kwe niaratre dianinkä ye mikadre era kwetre jai.
NIARATRE TÄ DÄRERE BOBUTA
11, 12. a) ¿Ni dianinkä ye raba kukwe meden ngwentari jai? b) ¿Nitre kristiano jökrä dianinkä yei dre gare metre?
11 Nitre kristiano nübaita nänkäre kä kwibiti ye ngwane, niaratre töi ñaka tärä nemen käne ye erere. Yebätä Jesukwe niebare niaratre tä därere “bobukäre” (Juan 3:3, 5). Ye bitikäre mikani gare kwe: “Ni jökrä däredre bobuta [...]. Ne abko, Ngöbö Üai abko müreta mate ye kwrere, ñobtä ñan angwane müre töta neme matai mdente mdente, ye känti tä mate. Ye abko, müre ngö tä ruen nie, akwa müre tä kite mdenkri amne tä niken mdente, ye tä nüke gare ñakare nie. Ye kwrere arato, nita därere bobukäre [...] Ngöbö Üai tä sribire ño ño ni itire itire btä, ye tä nüke gare ñakare ni mda mdaye” (Juan 3:7, 8). Nibira gare nie ye erere, jata nemen ruin ño nitre dianinkä yei ye mikadre gare ni ñaka dianinkä yei ye ñaka nuäre [2] (kukwe ja tötikara nekänti nota tä mikani mrä ngösöri ye mikadre ñärärä).
Nitre dianinkä yei gare metre Jehovakwe niaratre dianinkä nünankäre kä kwinbiti
12 Ni kristiano dianinkä nünankäre kä kwinbiti ye raba ngwentari jai ñobätä Jehovakwe niara dianinkä aune ñaka ni kristiano mada. Sribi mikani kisete ye nuaindi kwe o ñakare yebätä tä töbike krubäte raba ruin nie. Jehovakwe niara dianinkä nünankäre kä kwinbiti yebrä gare metre ie. Yebätä kätä jutobätä aune tä debe bien krubäte. Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yei jata nemen ruin Pedro erere, niarakwe niebare: “Ari Ngöbö käikitekä. Niara abko ni Dänkien Jesukristo Rün. Jesukristo krütani, akwa Ngöbökwe mikaninta nire, ye köböire ni mikaninta därereta btin bobuta kwe, ñobtä ñan angwane niarakwe ni ngwiani ruentari tare kri jae. [...], yebti ni raba tödeke kwatibe era metre. Amne jändrän kuin niken ngwarbe ñakare, jübente ñakare amne bä nikwite ñakare tä ükani Ngöbökwe kä käinbti nikrä, ye abko biandi kwe munye” (1 Pedro 1:3, 4). Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye tä ñäke kukwe yebätä angwane, Jehová tä blite bentre ye tä nemen gare metre ietre.
13. a) Ngöböta ni kristiano denkä üai deme kwe yebiti angwane, ¿ni ye tä ja töi kwite ño? b) ¿Ñobätä ni kristiano dianinkä ye töita nikwite?
Isaías 65:21-23). Akwa Jehovakwe nübaibare nünankäre kä kwinbiti ye ngwane, ni kristiano ye ja töi kwitani. ¿Ñobätä? ¿Niara namani ulire o ja tare nikabare krubäte kwe yebätä? ¿Nüna Kä tibienbätä kärekäre ye abokän krein bä aune ñaka raba kä mike jutobätä ye medenbätä drekebe ja töi mikani kwe ye erere? ¿Nüna kä kwinbiti ye abokän ño ye tö namani mikai gare jai yebätä? Ñakare. Niara töi nikwitani ñobätä ñan aune Jehovakwe niara töi mikani kore. Jehová tä ni kristiano nübaire nänkäre kä kwinbiti ye ngwane, tä üai deme kwe yebiti töi kwite aune dre kwin tä niaratre kräke yebätä tä töi mike.
13 Nibira gare nie ye erere, Ngöböta ni kristiano denkä üai deme kwe yebiti angwane, ni kristiano tä töbike ño käne ye erere ñaka tärä nemen töbike. ¿Tä nuainne ño? Niara nübai jämi nänkäre kä kwinbiti ye känenkri, nämene töbike nünanbätä kärekäre Kä tibienbätä. Jehovakwe kä tibien kwitai Bä Nuäre aune kukwe käme jökrä diainkä köböi rükai ye niara tö nämene tuai raba ruin nie. Niara mräkä o ja ketamuko kwe krütani ye niara käkwe kai ngäbiti ye nämene bämike ja töite raba ruin nie. Aune ruäre ngwane ju sribedi jeñe ja kräke kwe aune nura nökai kwe ye ngwä kwetai kwe nämene nütüre (14. ¿Nitre dianinkä ye tä töbike ño nüna Kä tibienbätä yebätä?
14 ¿Nitre dianinkä ye tö krütai ne kwe rabadre niken kä kwinbiti köbö jämi nüke ietre ye känenkri ai gärätä? Ñakare. Jata nemen ruin ño ietre ye Pablo mikani gare. Niarakwe niebare: “Ju nuäre ngwiandre kwrere amne nita nüne te kä nebtä angwane, nita täkekäbe jabe kukwe taretare kisete. Akwa ni ñan tö ja tuai ni bütiere kwrere, aisete Ngöbökwe ni ngrabare mdara jire biandre btin nie abko ie ni tö. Ni ngrabare btin biandre nie Ngöbökwe, ye abko rabadre kärekäre, käkwe ni ngrabare tä krüte ye gadrekä jökrä” (2 Corintios 5:4). Nete Pablo nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ngrabare ye bämikani “ju”, o lona ye erere. Ye abokän niaratre ñaka tö krütai ye meden gärätä. Ñakare aune niaratre tö kä tuai juto jabätä aune mräkätre bätä ja ketamuko kwetre yebe tö Jehová mikai täte. Akwa tätre dre dre nuainne yebiti ta, Ngöbökwe dre käbämikani ietre ye tätre ngwen törö jai (1 Corintios 15:53; 2 Pedro 1:4; 1 Juan 3:2, 3; Apocalipsis 20:6).
¿JEHOVAKWE TI NÜBAIBARE?
15. ¿Dre dre tä bämike ni kristiano ye ñaka dianinkä?
15 Ngöbökwe mä nübaibare nänkäre kä kwinbiti o ñakare ye mä raba ngwentari jai. Jän raba ruin mäi angwane, töbike kukwe ngwantarita nebätä: ¿Mätä kukwe driere kä jutobiti raba ruin mäi? ¿Ja tötika Bibliabätä ye käita nemen juto mäbätä aune “kukwe kaibe tiebe Ngöbökwe” ye mä töta nemen mikai gare jai? (1 Corintios 2:10). ¿Jehovata mä dimike kukwe driere raba ruin mäi? ¿Ngöbö tö drei ye mä tö nuaindi ja di tätebiti? ¿Mätä ja mräkätre aune ja ngwaitre tarere krubäte aune mä tö niaratre dimikai Jehová mike täte? ¿Ngöbökwe mä dimikanina krubäte ye tuanina mäkwe? Kukwe ngwinintari yebätä mäkwe jän niedre angwane, ¿ye tä mike gare mä abokän dianinkä? Ñakare, ñobätä ñan aune ni ñaka dianinkä nänkäre kä kwinbiti akwa nitre jökrä Ngöbö mikaka täte yei ja raba nemen ruin ye erere. Ni näin nüne kä kwinbiti o nikwe nünain Kä tibienbätä akwa ni jökrä Jehová mikaka täte yei niara raba ja di bien üai deme kwe yebiti. Ñodre, mä dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye mätä ngwentari jai angwane, ye tä mike gare mä ñaka tä dianinkä. Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye ñaka kukwe ye ngwentari jai. Niaratre dianinkä ye gare metre ietre, aune ñaka tä nemen töbiketa ken kukwe yebätä.
16. ¿Nitre kwe üai deme tä nemen ye ñaka jökrä nübaita niken kä kwinbiti ye ñokänti gare nie?
16 Nitre kwati Jehová mikaka täte metre yekwe üai deme namani yebätä Biblia tä blite akwa niaratre ñaka nikani kä kwinbiti. Nitre ye iti abokän Juan Bautista. Juan ye abokän ni ütiäte krubäte niebare Jesukwe, akwa niara ñaka näin kä kwinbiti gobrane reire niebare kwe arato (Mateo 11:10, 11). Ni mada ye abokän David. Üai deme ye niara jie ngwani arato (1 Samuel 16:13). Ye köböire kukwe nguseta Jehovabätä ye nükani gare ie aune tärä ruäre Bibliabätä ye tikani kwe (Marcos 12:36). Akwa apóstol Pedro niebare “David [...] ñan nikani [...] kä käinbti” (Hechos 2:34). Jehovakwe üai deme kwe yebiti nitre ye mikani jondron ñan tuabare nuainne, akwa ñaka ye nuainbare kwe niaratre nübaikäre niken kä kwinbiti. ¿Ye tä mike gare niaratre ñaka nämene ja ngwen metre o nüna kä kwinbiti ye ñaka nämene niaratre kräke? Ñakare. Ye abokän Jehovakwe niaratre mikaita nire Kä Bä Nuäre Kä tibienbätä yete ye meden gärätä (Juan 5:28, 29, TNM; Hechos 24:15).
17, 18. a) ¿Ni jökrä bäsi tä Jehová mike täte kä nengwane ye töita nünanbätä medente? b) ¿Kukwe meden meden ngwantarita abokän nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara ja känenkäre yekänti?
17 Ni jökrä bäsi tä Jehová mike täte kä nengwane ye ñaka näin kä kwinbiti. Abrahán, David, Juan Bautista aune nitre brare bätä merire kirabe tö nämene nünain kä tibienbätä ye erere ni töita nünanbätä gobran Ngöbökwe rabai gobrane Kä tibienbätä ye ngwane (Hebreos 11:10). Kä kwinbiti nitre 144,000 rabai reire Kristo ben gobrankäre. Akwa Biblia tä niere kä krüte yete nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti “mda mda” ye aibe täi Kä tibienbätä (Apocalipsis 12:17). Aisete nitre 144,000 ye jökrä bäsi krütanina aune tätre kä kwinbiti.
18 Akwa ni iti niedre niara dianinkä ye ngwane, ¿ni kristiano töita nünanbätä Kä tibienbätä käkwe ja töi mikadre ño? Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai ye näire ja mräkätre o ja ngwaitre ruäre konkrekasion nikwe yete jatadre ban kwete aune vino ñain angwane, ¿nikwe ja töi mikadre ño kräketre? Aune nitre tä ja bien dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye täbe nirien jankunu angwane, ¿ni rabadre töbike krubäte kukwe yebätä? Kukwe ja tötikara mada ja känenkäre yekänti nikwe kukwe ngwantarita ye mikai gare jai.
^ [1] (párrafo 4): Jehovakwe Kukwe biani Moisés ie ngutuä Sinai yebiti ye köböi arabe te fiesta Pentecostés ye nuain nämene raba ruin nie (Éxodo 19:1). Aisete kä nikani kwati krubäte ta ye känenkri Jehovakwe Kukwe ükaninte Moisés yebiti juta Israel ben ye köböi arabe te kukwe ükaninte mrä kwe Jesús yebiti nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yebe raba ruin nie.
^ [2] (párrafo 11): Nita därere bobuta ye dre gärätä ye mä törba mikai gare bäri jai angwane, La Atalaya 1 abril 2009, página 3 nemen 11 ye mäkwe mika ñärärä.