1, 2. a) ¿Dre rabai bare ni näire niebare Jehovakwe? b) ¿Kukwe meden meden ngwantarita abokän nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

JEHOVAKWE niebare, ni näire “nitre brare ni jätä” blite kukwe jene jenebiti käkwe ja ketaite dän ni “judiokwe” yebätä aune niedi kwetre: “Nun tö näin munbe, ñobätä ñan aune Ngöböta munbe kukwe nuani nunkwe” (Zacarías 8:23). Ni “judío” ye abokän Ngöbökwe üai deme kwe yebiti nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti meden bämikata. Biblia tä niaratre kädeke “Israel Ngöbökwe” arato (Gálatas 6:16, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte). Aune “nitre brare ni jätä” ye abokän nitre käkwe nünain kärekäre Kä tibienbätä meden bämikata. ¿Ñobätä niaratre tö näin nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yebe? Ñobätä ñan aune Jehová tä nitre ye kain ngäbiti gare ietre aune niaratre Ngöbö mikadre täte gwairebe nitre yebe ye ütiäte krubäte ruin ietre.

² Ni Ngöbö mikaka täte täi keteitibe driebare Jesukwe, Zacarías ye erere. Nitre tö nünain kä kwinbiti ye Jesukwe kädekani “obeja kiakia”. Aune nitre tö nünain Kä tibienbätä abokän kädekani kwe “obeja mda mda”. Jesukwe niebare niaratre ye jökrä rabai “ki kwatibe  teri” aune rabai näin niara jiebiti ni niaratre “ngibiaka [...] itibe” ye kwrere (Lucas 12:32; Juan 10:16). Akwa ni raba ngwentari jai: ¿Kä nengwane nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye jökrä kädekata ño rabadre gare nie ye nita ribere jai? ¿Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye rabadre ja ngwen ño? Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai ye näire ja mräkätre aune ja ngwaitre ruäre konkrekasion nikwe yete jatadre ban kwete aune vino ñain angwane, ¿nikwe ja töi mikadre ño kräketre? Aune nitre tä ja bien ni dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye täbe nirien angwane, ¿ni rabadre töbike krubäte kukwe yebätä? Kukwe ngwantarita ketabokä ne nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti.

3. ¿Nire nire näin kä kwinbiti aune rabai nitre 144,000 ye ñobätä ñaka raba nemen gare metre nie?

³ ¿Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti täbe Kä tibienbätä ye abokän kädekata ño rabadre gare nie ye nita ribere jai? Ñakare. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune niaratre näin metrere kä kwinbiti o ñakare ye ñaka raba nemen gare metre nie ^[1] (kukwe ja tötikara nekänti nota tä mikani mrä ngösöri ye mikadre ñärärä). Erametre Ngöbökwe niaratre nübaibare nänkäre kä kwinbiti, akwa ja ngwain metre kwetre nememe mrä ye aibe ngwane näin kä kwinbiti. Satana ie gare aune “ni[tre] [...] ja bä mike ni Ngöbö kukwei niekä kwrere” yebiti tä niaratre töi mike ñaka ja ngwen metre Ngöböi (Mateo 24:24). Nitre dianinkä ye Jehovakwe kädekai metrere nänkäre kä kwinbiti ye aibe ngwane rabai gare metre ietre niaratre näin kä kwinbiti. Niaratre krütai ye känenkri o “ja tare nika[d]i kri” kömikai ye känenkri Jehovakwe kai ngäbiti mrä (Apocalipsis 2:10; 7:3, 14).

4. Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti täbe Kä tibienbätä ye jökrä kä ñaka gare oveja mada mada ie, ¿se ñobätä mada rabadre niere ietre: “Nun tö näin munbe”?

⁴ Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti täbe Kä tibienbätä ye jökrä kä ñaka gare oveja mada mada ie, ¿se ñobätä mada rabadre niere ietre: “Nun tö näin munbe”? Biblia tä niere “nitre brare ni jätä” ye käkwe ja ketaite dän ni “judiokwe” yebätä aune niedi kwetre: “Nun tö näin munbe, ñobätä ñan aune Ngöböta munbe kukwe nuani nunkwe”. Nibira gare nie ye erere, bersikulo ye tä blite ni “judío” yebätä, akwa ye bitikäre tä “mun” niere. Aisete ni “judío” ye abokän ñaka tä ni itibe bämike, ñakare aune tä nitre braibe dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye jökrä bämike. Oveja mada mada yei kukwe ye gare, yebätä raba niere niaratre “näin” nitre braibe dianinkä nänkäre kä kwinbiti yebe, ye abokän tätre gwairebe nitre braibe yebe Jehová mike täte meden gärätä. Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye jökrä kädekata ño rabadre gare nie ne kwe ni rikadre itire itire jiebiti ye ni ñaka ribere jai. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune Biblia tä niere ni rabadre näin Jesús aibe jiebiti (Mateo 23:10).

5. a) ¿Kukwe meden nieta abokän nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti rabadre mike ütiäte krubäte jai? b) ¿Kukwebiti niaratre mikata mokre ye ñobätä ütiäte krubäte?

⁵ Kukwe nieta 1 Corintios 11:27-29 yekänti ye nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti rabadre mike ütiäte krubäte jai (ñäkädrebätä). Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye iti ñaka tädre  ja kete kwin Jehovabe akwa yebiti ta Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai ye näire ban kwetadre kwe aune vino ñadre kwe ye ngwane, tädre “mike ngwarbe jae”. Ye abokän köbö ye ñaka mikadre ütiäte kwe jai meden gärätä (Hebreos 6:4-6; 10:26-29). Niara mikata mokre ye ütiäte krubäte, ñobätä ñan aune nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye iti ñaka tädre ja ngwen metre Jehovai angwane, “jändrän kuin kä käinbti biandre [...] Ngöbökwe Kristo Jesu köböire” ie ye ñaka rabadre kwe (Filipenses 3:13-16).

6. ¿Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye ja töi mikadre ño?

⁶ Pablo niebare nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yei: “Ti tö ribei krörö munye: Ngöbökwe mun käräbare jakrä ye abko [...] käkwe nünandre ño Ngöbö mikakäre bäri ütiäte, ye kwrere munkwe nüna”. ¿Niaratre rabadre ja töi mike ño? Pablo mikani gare ietre: “Munkwe bika tidrä era metre ni mda mdabtä amne munkwe nüna jäme jabe kwärikwäri. Erere arato, [...] munkwe ja ngibia bätärekä kwärikwäri amne, [...] munkwe ja ka ngäbti kwärikwäri amne munkwe ja tare kwärikwäri”. Ngwani törö kwe ietre arato niaratre rabadre ja di ngwen nüne keteitibe aune jäme jabe (Efesios 4:1-3). Üai deme tä ni Ngöbö mikaka täte dimike ja töi mike bobre aune ñaka bike kri (Colosenses 3:12). Ye medenbätä, nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yei ja ñaka ruin bäri ütiäte ni madabätä. Niaratre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yebätä üai deme tä bäri bätätre ni kristiano mada ngwä ye ñaka nütüre. Niaratre ie kukwe Bibliabätä nüke gare bäri kwin nitre mada ngwä ye ñaka nütüre arato. Aune ni dianinkä nänkäre kä kwinbiti yei ni iti ye dianinkä arato nütüta kwe ye ñaka niere ni yei aune rabadre ban kwete aune vino ñain ye ñaka niere ie. Ñakare aune, niaratre töi bobre yebätä Jehová aibe raba ni ruäre nübaire niken kä kwinbiti ye nüke gare ietre.

7, 8. a) ¿Kukwe meden meden abokän nitre kristiano dianinkä ye ñaka nuainne? b) ¿Ñobätä nitre dianinkä ñaka kukwe ye nuainne jire?

⁷ Nitre dianinkä nübaibare nänkäre kä kwinbiti ye ütiäte krubäte gare ietre, akwa ni kristiano mada käkwe niaratre mikadre tuin ütiäte jai ye ñaka ribere (Efesios 1:18, 19; ñäkädre Filipenses 2:2, 3 yebätä). Jehovakwe niaratre dianinkä ye ngwane, ñaka mikani gare kwe nitre jökrä ie ye gare ietre. Ye medenbätä ni iti dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye ñaka tä nemen era ni mada kräke ye ngwane, niara töi ñaka tä nemen ñan krütare. Biblia tä niere nie ni iti kisete Jehovakwe sribi ütiäte krubäte mikani niedre kwe ye ngwane nikwe ñaka mikadre era bengwairebe jai ye gare ie (Apocalipsis 2:2). Ne madakäre, ja mräkätre o ja ngwaitre mada nemen gare kena ni dianinkä ie ye ngwane, niara dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye ñaka tä niere ietre. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ni madakwe niara mikadre ütiäte jai yei ñaka tö. Erametre, ñaka tä mike gare jire ni madai raba ruin nie. Niara rabai kä kwinbiti ye ngwane jondron keta kabre kwin nuaindi kwe ye ñaka niere ni madai arato (1 Corintios 1:28, 29; ñäkädre 1 Corintios 4:6-8 yebätä).

⁸ Nitre bäri ütiäte ye erere, nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye rabadre kä denkä jai rabakäre ja ngätäite nitre mada dianinkä yebe ye ñaka nütüre. Ñaka tätre nitre dianinkä mada ye känene blitakäre o ja tötikakäre Bibliabätä bentre (Gálatas 1:15-17). Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye käkwe kukwe jökrä nuaindre angwane, nitre ñäkädrebiti kwetre konkrekasionte. Üai deme tä juta Ngöbökwe dimike nüne jäme aune keteitibe ye rüere ja mikadre kwetre (ñäkädre Romanos 16:17, 18 yebätä).

9. ¿Ñobätä ni rabadre ja ngübarebiti nita nitre dianinkä mike tuin ño jai yebätä? (Recuadro “ Nita ni mada tarere angwane, ‘ñan nita ñäke diän diän ni mdaye’” mikadre ñärärä).

⁹ Jesukwe niebare nitre ja tötikaka kwe yei: “Mun abko ja etbare jökrä”. Aune ye bitikäre niebare kwe ietre: “Nire nire tö ja mikai kri au, ni ye abko Ngöbökwe mikadi bobre ja ngwärekri, akwa nire nire käkwe ja mikadre bobre, ye abokän Ngöbökwe mikadi ütiäte kri” (Mateo 23:8-12). Aisete ni iti dianinkä yebätä käi kitadrekä, o mikadre tuin bäri ütiäte jai ye ñaka kwin. Nitre umbre ji ngwanka tä tödeke ye erere nikwe ja ngwandre nieta Bibliakwe, akwa nikwe nändre ni kä nebätä jiebiti ye ñaka niere (Hebreos 13:7). Erametre Biblia tä niere ni rabadre niaratre ye ruäre “mik[e] bäri ütiäte” jai, akwa niaratre ye nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye ñan aibätä, ñakare aune niaratre tä sribire krubäte kukwe driekäre aune dirikäre yebätä (1 Timoteo 5:17). Nikwe ja töi mikadre krubäte nitre dianinkä yebätä o mikadre tuin bäri ütiäte jai angwane, ni raba niaratre mike ja gaire. Aune bäri käme, ni köböite ja raba nemen ruin bäri ütiäte ietre (Romanos 12:3). ¡Dre dre raba nitre dianinkä töi mike ja mike ngite ye ni ñaka tö nuaindi jire! (Lucas 17:2).

10. ¿Nitre dianinkä ye nita mike ütiäte jai ye nita bämike ño?

¹⁰ ¿Ja mräkätre aune ja ngwaitre dianinkä Ngöbökwe nänkäre kä kwinbiti ye nita mike ütiäte jai ye ni raba bämike ño? Ni raba bämike kukwe keta kabrebiti. Kena, niaratre dianinkä ño nänkäre kä kwinbiti ye ni ñaka ngwentari ietre, ñobätä ñan aune kukwe ye tä gare ietre. Ye ñaka kukwe nikwe (1 Tesalonicenses 4:11; 2 Tesalonicenses 3:11). Ne madakäre, niaratre muko, rün aune meye bätä mräkätre mada ye diandrekä nänkäre kä kwinbiti arato ye ni ñaka nütüre. Ni mräkätre dianinkä ye ñan aibätä ni diankata arato (1 Tesalonicenses 2:12). Kukwe meden raba ni mada mike ulire ye ni ñaka ngwentari arato. Ñodre, ni ñaka ngwentari ni dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye muko ie, muko kwe ñaka täi ben Kä Bä Nuäre yete yebätä tä töbike angwane, ¿jata nemen ruin ño ie? Ni tö dre dre ie ye Jehovakwe biain jökrä nie Kä Bä Nuäre yete yei nita tö ngwen (Salmo 145:16).

11. Nitre “ja käikitekä krübäte” yebätä ni ñan rabadre ja töi mike ñan krütare nieta mäträkäre nibätä, ¿ye ñobätä nikwe mikadre täte?

¹¹ Nita ja mräkätre aune ja ngwaitre mike tuin ño jai ye erere nikwe nitre dianinkä mikadre tuin jai ye raba ni kriemike. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune Biblia tä niere konkrekasionte “ja mräkätre ruäre [...] bike tödekaka Kristo Jesubti kwrere” ye tärä, abokän raba ja bien nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti (Gálatas 2:4, 5; 1 Juan 2:19). Ne madakäre, nitre dianinkä ye ruäre ñaka raba ja ngwen metre (Mateo 25:10-12; 2 Pedro 2:20, 21). Judas ni ja tötikaka Jesube käkwe niebare nitre “ja käikitekä krübäte” yebätä ni ñan rabadre ja töi mike ñan krütare. Ye abokän, nikwe ñaka nändre ja mräkätre mada konkrekasionte ye jiebiti, niaratre dianinkä o gare kwin nie o tä Jehová mike täte kä kwati te rabadre ruin nie yebätä. Kukwe nieta mäträkäre nibätä ye nikwe mikadre täte ye ütiäte krubäte. Ye köböire, niaratre Jehová tuainmetre ye ngwane, nikwe tödekai jankunu Jehovai aune mikai täte jankunu (Judas 16).

12, 13. ¿Nitre kristiano nibe tä ban kwete aune vino ñain ye ñobätä ñaka rabadre ni mike töbike krubäte?

¹² Mekerabe, Jesús Ja Nire Biani Ngwan nämene Törö Jai käi näire nitre kristiano nämene ban kwete aune vino ñain ye jatani nemen  bäri braibe. Akwa bitinkä, tä nirien bäri kwati krubäte. ¿Ni rabadre töbike krubäte kukwe yebätä? Ñakare. Kukwe ketabokä tä mike gare ye ani ja tötikebätä.

¹³ “Ni jen Ngöbökwe erere gare jökrä Ngöböye” (2 Timoteo 2:19). Nire dianinkä aune nire abokän ñaka dianinkä ye gare Ngöböi. Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai ye näire nitre nibe tä ban kwete aune vino ñain ye ja mräkätre tä ni täine yei ñaka raba nemen gare. Aisete nitre dianinkä ye ngätäite nitre ie ja ruin ni dianinkä ye tä akwa metrere nitre ye ñaka dianinkä. Ñodre, niaratre ye ruäre nämene ban kwete aune vino ñain akwa ye bitikäre ñaka namanina nuainne. Aune niaratre mada ye abokän bren töite o ja ruin ño ietre yebätä näin kä kwinbiti ruin ietre. Kukwe ye jökrä tä mike gare, nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye nibe kite nemenkä Kä tibienbätä ye ñaka gare metre nie.

14. ¿Kukwe tare krubäte kömikai ye ngwane nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye täi nibe Kä tibienbätä yebätä Biblia tä dre niere?

¹⁴ Jesús jatai nitre dianinkä ye tuin ngwankäre kä kwinbiti ye ngwane, niaratre ye täi Kä keta kabre känti. Biblia tä niere Jesukwe “angeletre [...] juandi drü jüke krikri käkwe ni dianinkä jen jakrä ükadikrö jökrä ketetibe. Ni dianinkä jen jakrä nünanka nindrini, kä driri, sekri, nekri abko ükadikrö jökrä kwe” (Mateo 24:31). Biblia tä driere kä krüte nete nitre dianinkä ye braibe jatai nemenkä Kä tibienbätä (Apocalipsis 12:17). Akwa kukwe tare krubäte kömikai ye ngwane nitre dianinkä ye täi nibe ye ñaka tä niere.

15, 16. ¿Nitre dianinkä yebätä kukwe meden ketebu ni rabadre mike nüke gare jai?

¹⁵ Ñongwane Jehovakwe nitre diandrekä ye tä gare ie (Romanos 8:28-30). Jesús ganinkröta ye bitikäre Ngöbö jatani ni kä tibienbätä  ruäre denkä üai kwe yebiti. Kä ye näire nitre kristiano ye jökrä nämene dianinkä raba ruin nie. Ye bitikäre, kä nikani kwati krubäte ta ye ngwane nitre nämene ja bien kristiano ye metrere ñaka ni kristiano. Akwa yebiti ta, kä ye näire nitre kristiano metre ye braibe dianinkä Jehovakwe üai kwe yebiti. Nitre ye trigo kwrere abokän ririai nura käme ngätäite niebare Jesukwe (Mateo 13:24-30). Kä krüte nete, Jehová tä nitre denkä jankunu ne kwe rabadre siba nitre 144,000 arato ^[2] (kukwe ja tötikara nekänti nota tä mikani mrä ngösöri ye mikadre ñärärä). Jehová tä ja töi mike nitre denkä kä krütai känenkri angwane, niara tä kukwe kwin nuainne ie nita tö ngwen (Isaías 45:9; Daniel 4:35; ñäkädre Romanos 9:11, 16 yebätä) ^[3] (kukwe ja tötikara nekänti nota tä mikani mrä ngösöri ye mikadre ñärärä). Nitre sribikä bämikani Jesukwe ye erere nikwe ñaka ja ngwandre. Nitre mada namani köre sribire ye kräke sribi bökänkä käkwe ja töi mikani ño ye rüere niaratre namani ñäke (ñäkädre Mateo 20:8-15 yebätä).

¹⁶ Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye jökrä ñaka tä “ni klabore ie tö ngwan raba bätä töbätä” ye ngätäite (Mateo 24:45-47, TNM). Nitre kristiano kena näire ye erere, kä nengwane Jehová aune Jesús tä nitre braibe yebiti kukwe metre driere nitre kwati krubäte ie. Nitre kristiano kena ye näire, nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye braibe käkwe Escrituras Griegas Cristianas ye tikani. Aune kä nengwane, nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye braibe tä kädekani juta Ngöbökwe “bukakäre kätä nüke ye näre te”.

17. ¿Kukwe ja tötikara nekänti dre nibi gare nie?

¹⁷ ¿Kukwe ja tötikara nekänti dre nibi gare nie? Nibi gare nie, ni jökrä bäsi Jehová mikaka täte ye nünain kärekäre Kä tibienbätä aune nitre gobrandi Jesube abokän käkwe nünain kä kwinbiti ye Jehovakwe ükaninte. Jehová tä nitre niara mikaka täte, “nitre brare ni jätä” aune ni “judío” ye jökrä ie jondron bien. Aune nitre ketebu ye kukwe keta kabre ja erebe mikadre täte aune ja ngwandre metre ie niara tö. Nitre ketebu ye rabadre ja töi mike bobre. Nitre ketebu ye rabadre Jehová mike täte gwairebe aune tädre keteitibe. Aune nitre ketebu ye rabadre ja di ngwen ne kwe niaratre tädre jäme jabe konkrekasionte. Kä krütai rükadre nita ngübare ye ngwane, nikwe Jehová mikadre täte jankunu aune nändre gwaire Jesús jiebiti oveja tä “ki kwatibe teri” ye kwrere.