Känändre nekänti

Indice yete känändre

KUKWE JA TÖTIKARA 5

Nun näin munbe

Nun näin munbe

“Nun tö näin munbe, ñobätä ñan aune Ngöböta munbe kukwe nuani nunkwe” (ZAC. 8:23).

KANTIKO 26 “Mäkwe nuainbare ti kräke”

KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI *

Oveja mada mada (“nitre brare ni jätä”) yei ja ruin kwin krubäte sribibätä nitre dianinkä (ni judío) yebe Jehová kräke (Párrafo 1 aune 2 mikadre ñärärä)

1. ¿Ni näire dre rabai bare niebare Jehovakwe?

KÄ NE näirebätä Jehovakwe blitabare ngwane kukwe ne niebare kwe: “Köbö ye näire nitre brare ni jätä blite kukwe jene jenebiti ye ja ketaite, jän, ja ketaite kwetre dän ni judiokwe yebätä, aune niedi kwetre: ‘Nun tö näin munbe, ñobätä ñan aune Ngöböta munbe kukwe nuani nunkwe’” (Zac. 8:23). Ni judío ye tä nitre dianinkä üai demebiti ye bämike. Nitre dianinkä yei “Israel Ngöbökwe” nieta arato (Gál. 6:16). “Nitre brare ni jätä” ye tä nitre käkwe nünain kärekäre kä tibienbätä ye bämike. Jehová tä nitre denkä üai demebiti ye gare niaratre ie aisete tätre sribire Ngöbö kräke nitre dianinkä yebe ye ütiäte krubäte kräketre.

2. ¿Nitre brare ni jätä ye raba näin ño nitre dianinkä yebe?

2 Bibliabätä nieta “nitre brare ni jätä” yekwe ja ketaite dime “dän ni judiokwe yebätä” aune nitre ni jätä yekwe niedi: “Nun tö näin munbe, ñobätä ñan aune Ngöböta munbe kukwe nuani nunkwe”. Bersikulo nekänti blitata ni judío itibebätä. Akwa, ¿ñobätä nitre ni jätä ye tä mun niere ni judío itibe yei? Ñobätä ñan aune ni judío ye ñan ni itibe, ñakare aune ni judío ye tä nitre jökrä dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye bämike. Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti tä kä tibienbätä ye itire itire kä ñaka gare jökrä * akwa nitre nünain kä tibienbätä ye raba “näin” siba nitre dianinkä yebe. ¿Raba “näin” ño bentre? Tätre sribire gwairebe Jehová kräke nitre dianinkä yebe yebiti raba näin siba bentre. Akwa ñaka nitre dianinkä ye mike tuin jai ni ji ngwanka bäri kri ye erere ñobätä ñan aune Jesús ye aibe ni ji ngwanka bäri kri gare ietre yebätä (Mat. 23:10).

3. ¿Kukwe ja tötikara ne käkwe kukwe meden mikai gare nie?

3 Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye nebera braibe kä tibienbätä. Ye medenbätä ni ruäre raba kukwe ne ngwentari jai: ¿Nitre dianinkä ye rabadre töbike ño? Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai yete, ¿ni iti konkrekasionte jatadre ban kwete aune vino ñain ngwane mikadre tuin ño jai? Kä kwatire kwatire nitre ja bianka nänkä kä kwinbiti jatadre nirien bäri ngwane, ¿nikwe töbikadre krubäte kukwe yebätä? Kukwe ja tötikara nekänti kukwe ngwantarita ne nibike mike gare jai.

¿NITRE DIANINKÄ YE RABADRE TÖBIKE ÑO AUNE JA NGWEN ÑO?

4. ¿Kukwe meden nieta 1 Corintios 11:27-29 nitre dianinkä mikakäre mokre abokän ngwandre törö kwetre jai aune ñobätä?

4 1 Corintios 11:27-29 yete kukwe nieta nitre dianinkä ye mikakäre mokre (ñäkädrebätä). Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai yete, ¿ni kristiano dianinkä üai demebiti ye raba ja mike ngite ño? Ni kristiano dianinkä üai demebiti ban kwetadre aune vino ñadre akwa ñaka nüne kukwe ükaninte Jehovakwe ye ererebätä ngwane, “ja mikadre ngite kwe” (Heb. 6:4-6; 10:26-29). Nitre dianinkä üai demebiti ye Ngöbökwe käräbare nüne kä kwinbiti “Kristo Jesu köböire”. Ye rabadre kwetre yekäre käre rabadre ja ngwen metre ye gare ietre (Filip. 3:13-16).

5. ¿Nitre dianinkä ye rabadre töbike ño?

5 Üai deme Jehovakwe ye tä ni mike bäri töi bobre aune ñan tä ni töi mike bike bäri kri (Efes. 4:1-3; Col. 3:10, 12). Ye medenbätä nitre dianinkä üai demebiti ye ie ja ñan ruin ütiäte ni madabätä. Niaratre ie Jehová tä üai deme bien bäri nitre sribikä mada ngwä ye nütü ñaka kwetre. Niaratre ie kukwe metre Bibliabätä ye gare bäri kwin nitre Jehová mikaka täte mada ye ngwä ye nütü ñaka kwetre arato. Aune ñaka niere jire ni madai, “mä dianinkä arato aisete mä rabadre ban kwete aune vino ñain siba Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai yete”, ñakare aune niaratre töi bobre aune Jehová ye aibe tä nitre denkä üai demebiti ye gare ietre.

6. 1 Corintios 4:7, 8 tä niere erere, ¿nitre dianinkä ye rabadre ja ngwen ño?

6 Niaratre diankata nänkäre kä kwinbiti ye kukwe ütiäte krubäte gare ietre, akwa yebätä ni madakwe niaratre mikadre ütiäte jai ye ngüba ñaka kwetre (Filip. 2:2, 3). Arato niaratre dianinkä ye ngwane Jehovakwe ñan mikani gare nitre jökrä ie ye gare ietre. Aisete, ja mräkä iti dianinkä Ngöbökwe ye ni mada ñan tä nemen mike era jai ngwane niara ye ñan töita nemen ñan krütare. Ngöbökwe sribi ütiäte krubäte mikani ni iti kisete niedre kwe ngwane ñan mikadre era drekebe jai drieta Bibliakwe (Apoc. 2:2). Ne madakäre, ni iti dianinkä ye tä ja tuin kena ja mräkä mada ben ngwane ñan tä niere ie “ti abokän dianinkä üai demebiti”. Niaratre ñaka ye erere nuainne ñobätä ñan aune ñan tö nitre töi mikai jabätä. Aune niaratre dianinkä yebätä ñan ja dikaire ni madabätä (ñäkädre 1 Corintios 4:7, 8 yebätä).

7. ¿Nitre dianinkä üai demebiti ye ñan dre nuainne aune ñobätä?

7 Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye ñaka ja kete nitre mada dianinkä ye aibe ben ni krikri ütiäte ütiäte tä ja ükökrö ye kwrere. Niaratre ye dianinkä ño yebätä ñaka blite jabe o niaratre ñan ja ükökrö braibe ja tötikakäre kaibe Bibliabätä (Gál. 1:15-17). Ye erere nuaindre kwetre ngwane konkrekasion ñäkädrebiti kwetre aune üai deme köböire käta jäme aune nita keteitibe juta Ngöbökwe yete ye rüere ja mikadre kwetre (Rom. 16:17, 18).

¿NITRE DIANINKÄ YE MIKADRE TUIN ÑO JAI?

Nitre dianinkä üai demebiti aune nitre tä ni jie ngwen ye nikwe ñan mikadre tuin jai nitre ütiäte kä nebätä ye kwrere (Párrafo 8 mikadre ñärärä) *

8. ¿Ñobätä ja ngübadrebiti nita nitre dianinkä mike tuin ño jai yebätä? (Nota mikadre ñärärä arato).

8 ¿Ja mräkätre aune ja ngwaitre dianinkä ye nikwe mikadre tuin ño jai? Nikwe ni mada mikadre ütiäte krubäte jai ye ñaka kwin, nitre dianinkä ye Kristo mräkä akwa nikwe ñaka mikadre tuin ni ütiäte kri ye kwrere jai (Mat. 23:8-12). Biblia tä blite nitre umbre ji ngwanka yebätä ngwane, niaratre tä tödeke ño ye erere nikwe tödekadre nieta. Akwa ye ñaka tä mike gare nikwe ja mikadre nänkä ni kä nebätä jiebiti (Heb. 13:7). Ebökänä, nitre kristiano ruäre ye nikwe mikadre ütiäte jai, akwa niaratre dianinkä ye ñan aibätä, ñakare aune tätre “ji ngwen kwin krubäte”, tätre “sribire krubäte blitakäre aune dirikäre” konkrekasionte yebätä rabadre ütiäte ni kräke (1 Tim. 5:17TNM). Ni dianinkä ye ni rabadre käikitekä krubäte ngwane, ja raba nemen ruin blo ie * o raba kite nütüre niara ye bäri ütiäte ni mada yebiti ta dianinkä yebätä (Rom. 12:3). Ni köböite ni dianinkä käkwe ja mikadre ngite krubäte ie ni ñaka tö, ¿ñan ererea? (Luc. 17:2).

9. ¿Nitre dianinkä ye nita mike ütiäte jai ye ni raba bämike ño ietre?

9 ¿Nitre dianinkä ye nita mike ütiäte jai ye ni raba bämike ño ietre? Kena, niaratre dianinkä ño ye nikwe ñaka ngwandretari ietre. Ye kukwe kwetre aune ñan kukwe nikwe (1 Tes. 4:11; 2 Tes. 3:11). Ja mräkätre dianinkä ye muko, rün, meye o mräkä mada ye dianinkä arato ye nikwe ñaka nütüdre. Ni iti diankata ye ñan aibätä mräkätre diankata arato, ñakare aune ni ño diainkä Ngöbökwe ye tä gare niara aibe ie (1 Tes. 2:11, 12). Ne madakäre, kukwe meden köböite ja raba nemen ruin blo ietre ye nikwe ñaka ngwandretari ietre. Ñodre, ja mräkä iti dianinkä ye muko ie ni ñan tö kukwe ne kwrere ngwaintari: “¿Mäkwe nünain kärekäre kä tibienbätä akwa kaibe yebätä ja ruin ño mäi?”. Kä bä nuäre yete ni jökrä käkwe dre ribedi jai ye Jehovakwe biain nie ye gare metre nie (Sal. 145:16).

10. ¿Ñobätä nikwe ñaka ni mada käikitadrekä o mikadre bäri ütiäte jai?

10 Ni ñaka nitre dianinkä ye mike bäri ütiäte jai ni mada yebiti ta ngwane, nita ja kriemike akwle arato. ¿Nita ja kriemike ño? Biblia tä niere erere, nitre dianinkä ye ruäre raba kite ja ngwen ñaka metre (Mat. 25:10-12; 2 Ped. 2:20, 21). Aisete ni ñaka ni mada käikitekä o mike bäri ütiäte jai ni mada kräke ngwane ni ñaka ja mikai nänkä ni kä nebätä jiebiti (Jud. 16). Ye köböire ja mräkätre dianinkä üai demebiti, tä sribire kä kwati krubäte te Jehová kräke o niaratre gare nitre kwati ie akwa nikwe ñaka ja mikai nänkä niaratre jiebiti. Ni ñaka nänkä nitre jiebiti ye köböire nane niaratre ja mikadre ngite o konkrekasion tuanemetre kwetre ngwane, tödeka nikwe ye ñan di riaikä aune nikwe ñaka Jehová tuainmetre.

NITRE JA BIANKA NÄNKÄ KÄ KWINBITI JATADRE NIRIEN BÄRI NGWANE, ¿NIKWE TÖBIKADRE KRUBÄTE KUKWE YEBÄTÄ?

11. Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai yete, ¿dre jatani nakainkä aune dreta nakainkä nengwane?

11 Kä nikani ruäre ta yete, ja mräkätre ban kwetaka aune vino ñaka Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai yete ye jatani nemen braibe. Akwa, bitinkä ja mräkätre ban kwetaka aune vino ñaka jatani nirien bäri. ¿Yekwe ni ngwandre töbike krubäte ya? Ñakare. Ñobätä nikwe ñaka kukwe ye töibikadre krubäte ye ani mike gare jai.

12. Ja mräkätre nibe tä ban kwete aune vino ñain, ¿ye ñobätä ñaka rabadre ni ngwen töbike krubäte?

12 “Ni jen Ngöbökwe erere gare jökrä” ie (2 Tim. 2:19). Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai yete nitre nibe tä ban kwete aune vino ñain ye jökrä täinta. Nire nire dianinkä ye ñaka gare metre ja mräkätre nitre täinkä yei, akwa Jehová abrä ie gare metre. Yebätä, nitre täinta ye ngätäite nitre ruäre dianinkä ruin ietre ye täinta. Ja mräkätre ruäre nämäne ban kwete aune vino ñain akwa nengwane ñaka niena nuainne. Nitre mada abokän gobrandi Kristobe kä kwinbiti ruin ietre, akwa tä bren aisete kä ñaka metre bititre yebätä tätre nemen töbike kore. Ye medenbätä nitre nänkä kä kwinbiti ye nibe tä kä tibienbätä ye ñaka gare metre ta nie.

13. Ja tare nika kri kömikai ngwane, ¿nitre dianinkä ye nibe täi kä tibienbätä nieta Bibliakwe?

13 Jesús näin nitre dianinkä ye ngwena kä kwinbiti ngwane nitre ye täi kä jene jene te käbiti tibien (Mat. 24:31). Kä krüte näire nitre dianinkä ye täi braibe kä tibienbätä mikata gare Bibliakwe aune kukwe ye metre (Apoc. 12:17). Akwa ja tare nika kri kömikai ngwane, nitre dianinkä ye nibe täi kä tibienbätä mika ñaka gare Bibliakwe.

Ja mräkä iti jatadre ban kwete aune vino ñain ngwane, ¿nikwe mikadre tuin ño jai? (Párrafo 14 mikadre ñärärä)

14. ¿2 Timoteo 1:9 ye tä dre driere nie nitre diankata Ngöbökwe yebätä?

14 Ñongwane Jehovakwe ni iti diainkä ye tä gare niara aibe ie (Rom. 8:28-30TNM). Jehovakwe Jesús ganinkröta yete ja känenkäre jatani nitre denkä nänkäre kä kwinbiti. Siklo kena yete nitre kristiano ye jökrä dianinkä. Akwa, siklo ja känenkäre yete, nitre kwati nämäne ja bien kristiano, akwa niaratre ñaka kristiano metre. Akwa yebiti ta, nitre braibe kristiano metre nämäne kä ye näire ye Jehovakwe dianinkä arato. Nitre ye Jesukwe bämikani trigo kwin ririai nura käme ngätäite ye erere (Mat. 13:24-30). Kä krüte näire Jehová tä nitre denkä üai demebiti ne kwe rabadre nitre 144,000 ye ngätäite. * Aisete kä ne jämi krüte känenkri Ngöbö tä nitre denkä üai demebiti, ¿se ni abokän nire ne kwe nikwe ñäkädre Jehovata kukwe nuainne ye rüere? (ñäkädre 2 Timoteo 1:9 yebätä). * Nitre sribikä namani ñäke ni sribi bökänkä ie nitre mikani sribire mrä dere yebätä, abokänbätä Jesukwe kukwe bämikani ye erere ni ñan tö ja ngwain (Mat. 20:8-15).

15. Nitre dianinkä ye ñan jökrä “ni klabore ie tö ngwan raba bätä töbätä” kädekateta Mateo 24:45-47 yete, ¿ye ñobätä gare nie?

15 Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye ñan jökrä “ni klabore ie tö ngwan raba bätä töbätä” (ñäkädre Mateo 24:45-47 yebätä). * Kä nengwane Jehová aune Jesús tä nitre braibe kädeke ni bukakäre o ni tötikakäre kukwe ja üairebiti namani bare siklo kena erere. Siklo kena yete nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye braibe käkwe tärä Escrituras Griegas Cristianas ye tikani. Kä nengwane nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye braibe tä juta Ngöbökwe ye buke “kätä nüke ye näre te”.

16. ¿Dre nibi gare mäi kukwe ja tötikara nekänti?

16 Kukwe nibi gare nie kukwe ja tötikara nekänti ye ani ngwenta törö jai. Nitre Ngöbö mikaka täte ye bäsi jökrä Jehovakwe mikai nüne kärekäre kä tibienbätä aune tä nitre braibe denkä nünankäre aune gobrankäre kä kwinbiti Jesube. Ni judío aune “nitre brare ni jätä” ye jökrä Jehová mikaka täte ye kräke kukwe kwin nuainta kwe. Kukwe nuain mananta kwe ja erebe ni jökrä ie aune ni jökrä käkwe ja ngwandre metre ribeta kwe. Ni jökrä rabadre ja töi mike bobre aune sribire keteitibe kräke. Aune ni jökrä rabadre ja di ngwen ne kwe kä tädre jäme konkrekasionte. Kä ne kitra krüte aisete sribidre jankunu Jehová kräke aune nändre Kristo jiebiti oveja keteitibe erere (Juan 10:16).

^ párr. 5 Kä nete Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai ye nuaindi martes 7 abril yete. ¿Gätä ütiäte yete ni iti konkrekasionte jatadre ban kwete aune vino ñain ngwane mikadre tuin ño jai? Kä kwatire kwatire nitre ja bianka nänkä kä kwinbiti jatadre nirien bäri ngwane, ¿nikwe töbikadre krubäte kukwe yebätä? Täräkwata Ni Mikaka Mokre enero 2016 ye arabebätä blitata kukwe ja tötikara nekänti. Ye käkwe kukwe ütiäte ngwantarita ne mikai gare nie.

^ párr. 2 Salmo 87:5, 6 tä niere erere, nire nire käkwe gobrandi siba Jesube kä kwinbiti ye itire itire kä mikai gare Ngöbökwe ja känenkäre raba ruin nie (Rom. 8:19).

^ párr. 8 Recuadro “Nita ni mada tarere angwane, ‘ñan nita ñäke diän diän ni mdaye’” tä täräkwata Ni Mikaka Mokre enero 2016 página 26 ye mikadre ñärärä.

^ párr. 14 Hechos 2:33 yete nieta Jesús tä üai deme ye mike ni diankata yebiti akwa nirebiti üai deme mikai ye tä gare Jehovai.

^ párr. 14 La Atalaya 1 mayo 2007 sección Preguntas de los lectoresyete kukwe raba kwen bäri mäi.

^ párr. 15 Mateo 24:45-47, (TNM): “‘¿Nire abokän erametre, ni klabore ie tö ngwan raba bätä töbätä abokän bökänkä käkwe kädekani nitre gwi bukakäre kätä nüke ye näre te? ¡Bökänkä rükadreta ye ngwane, kwandre ye erere nuainne ie angwane, kä rabai juto ni klabore yebätä! Erametre tita niere munye: Kädekai kwe jondron jökrä kwe ye ngübabitikäre’”.

KANTIKO 34 Ja ngwandre metre

^ párr. 57 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Central mundial käkwe ja mräkä aune muko kwe juani ye bäre ta ja mräkätre käkwe ja ükadrekrö ja üai diankakäre ben gätä krite ye bämike ja okwäte. Niaratre mika ñaka ütiäte jai ¿ñan ererea?