1-3. ¿Kukwe meden meden raba ni mike muen?

 ¿ÑONGWANE mäkwe muabare? Ruäre ngwane kukwe käita nemen juto nibätä yebätä nita muen, akwa bäsi käre kukwe tä ni mike ulire yebätä nita muen. Ñodre, ni mräkä tare nikwe krütani nikän yebätä nikwe muabare. Meri testiko nünanka Estados Unidos kädekata Lorilei * tä niere: “Ti ngängän krütani tikän yebätä kukwe ñaka raba ti töi mike jäme nämä nemen ruin tie ruäre ngwane. Ti brukwä nämä nötaninte krubäte, yebätä nämä bete ño jankunu ñan nämä nüke gare tie”.

² Kukwe mada raba ni mike muen raba ruin nie. Prekursora nünanka Japón kädekata Hiromi tä niere: “Nitre ie nunta kukwe driere ñan tä nun kukwe kain ngäbiti yebätä jata nemen ruin di nekä tie ruäre ngwane aune nire tö kukwe metre mikai gare jai ye Jehovakwe ti dimikadre känene ye tita ribere ie muare kwärä”.

³ Meritre testiko ye ie ja ruin ño ye erere ja tärä nämä ruin nie ruäre ngwane, ¿ñan ererea? (1 Ped. 5:9). Ni tö sribibätä kä jutobiti Jehová kräke, akwa ni mräkä tare nikwe tä krüte nikän, nita nemen di nekä o kukwe mada tare ben nita ja tuin ye köböite nita Jehová mike täte muare kwärä raba ruen nie (Sal. 6:6; 100:2). ¿Jata nemen ruen kore nie ngwane ni raba dre nuainne?

4. ¿Ni bike dre mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

⁴ Kukwe meden namani bare Jesubätä ye raba ni dimike. Kukwe ruäre ben ja tuani kwe ngwane “Jesukwe müaba arato” (Juan 11:35; Luc. 19:41; 22:44; Heb. 5:7). Ñongwane Jesukwe muabare yebätä ni bike blite kukwe ja tötikara nekänti. Jesukwe muabare ye tä dre driere niarabätä aune Jehovabätä nie bätä kukwe ben nita ja tuin ye tä ni mike muen ngwane ni raba dre nuainne yebätä ni bike blite arato.

5. ¿Kukwe nieta Juan 11:32-36 yekänti ye tä dre driere nie Jesubätä?

⁵ Kä 32 jatanina krüte ye ngwane, ja ketamuko kwin Jesukwe kädeka nämäne Lázaro näkäni bren aune krütani (Juan 11:3, 14). Jesús nämäne Lázaro aune ngwaitre nibu kwe María aune Marta tarere krubäte. Meritre nibu ye moto namani nötöte krubäte ngwai kwe krütani ye jiebiti. Lázaro krütani ye bitikäre Jesús nikani Betania María aune Marta nämäne nüne yekänti. Jesús nikani niaratre gwrie kokwäre namani gare Marta ie ngwane, nikani betekä Jesús ngäbiti. Moto därebiti kukwe ne niebare kwe ye bämike ja okwäte: “Ti Dänkien, ma tädre nete akräke ti ngwai ñan krütadre tikän” (Juan 11:21). Ye bätärabe María aune nitre mada nämäne muen jetabare Jesús ie ngwane “Jesukwe müaba arato” (ñäkädre Juan 11:32-36 yebätä).

6. ¿Ñobätä Jesukwe muabare ye ngwane?

⁶ ¿Ñobätä Jesús muabare ye ngwane? Tärä Perspicacia para comprender las Escrituras tä mike gare: “Ja ketamuko kwe Lázaro krütani yebätä ngwaitre nämene ja tare nike krubäte jetabare Jesús ie ngwane, ‘Jesu rababa ulire amne moto rababa däre krübäte’”. * Ja ketamuko tare kwe Lázaro nämene bren ngwane ja tare nikabare krubäte kwe aune kebera krüte namani gare ie ngwane, yebätä ja namani ruin ño ie yebätä töbikabare Jesukwe raba ruen nie. María aune Marta nämene ulire krubäte jetabare Jesús ie ngwane, Jesukwe muabare arato raba ruen nie. Ja ketamuko kwin mäkwe o mä mräkä ngidianinanka makän ngwane, ja namani ruen ño nitre yei ye erere ja ruin mäi arato raba ruen nunye. Kukwe namani bare ye tä kukwe ketamä driere nie ja töi kräke ye ani mike ñärärä.

7. ¿Jesukwe ja ketamukotre kwe muaibare ye tä dre driere nie Jehovabätä?

⁷ Ja ruin ño mäi ye nüke gare kwin Jehovai. Jesús ye “Ngöbö abko ño, ye abko tä bä mike metre ta nie” (Heb. 1:3). Jata nemen ruin ño Jehovai ye bämikani metre Jesukwe muabare kwe yebiti (Juan 14:9). Mä mräkä tare  mäkwe ngidianinanka mäkän yebätä mäta ja tare nike krubäte ngwane, mäta ulire ye ñan aibe Jehovata mike ñärärä, ñakare aune kukwe ye nemen tare ie arato ye tädre gare metre mäi. Mä brukwä nötaninte ye Jehová tö mikabätä kwinta (Sal. 34:18; 147:3).

8. ¿Ni mräkä tare nikwe krütani ye Jesukwe gaikröta ñobätä tädre gare metre nie?

⁸ Mä mräkä tare mäkwe krütani ye Jesús tö mikabätä nire. Jesukwe muadre ye känenkri niebare metre ta kwe Marta ie: “Ma ngwai rükadita nire”. Aune kukwe ye namani era Marta kräke (Juan 11:23-27). Marta nämene Jehová mike täte, aisete nitre Ngöbö kukwei niekä Elías aune Eliseo käkwe nitre ruäre känekäne ganinkröta ye nämäne gare ie (1 Rey. 17:17-24; 2 Rey. 4:32-37). Aune Jesukwe nitre ruäre ganinkröta ye kukwe jerabare ie raba ruen nie (Luc. 7:11-15; 8:41, 42, 49-56). Ye erere arato, mä mräkä tare mäkwe krütani makän ngwane Jesús raba gainkröta tädre gare metre mai. Nire nire krütanina ye Jesús tö gakröbätä ye nemen gare metre nie, Jesukwe muabare ja ketamukotre kwe töi mikakäre jäme.

9. ¿Nire kän mräkä tä krüte ye mä raba dimike ño Jesús erere? Mä raba bämike keteiti.

⁹ Nire kän mräkä tä krüte ye mä raba dimike. Marta aune María yebe Jesukwe ñan muabare aibe, ñakare aune meritre ye kukwe nuabare kwe aune kukwe niebare kwe ietre töi mikakäre jäme. Nire kän mräkä tä krüte ye kräke nikwe nuaindre erere arato. Ni umbre ji ngwanka kädekata Dan nünanka Australia, tä niere: “Ti muko krütaba ye bitikäre ti dimikadre ti nämä ribere jai. Ja mräkätre gure kwati nämä juto biare ti kukwe nuakäre ora meden erere te. Ti tuametreba kwetre ja driere ietre aune ti nämä muen yebätä ñan nämänentre nemen ja gaire. Aune ti di ñaka nämä nemen ngwane, nämäntre juto biare sribi ruäre nuainkäre tikrä, ñodre, karo bätete, niken super te jondron kökakäre aune ukwen riakäre tikrä. Aune käre nämä orare tibe. Niaratre ye abokän ja ketamuko metre aune ja eteba ‘kukwe tare tä nakainkä’ kräke bämikaba kwetre” (Prov. 17:17).

10. ¿Kukwe meden mikata gare Lucas 19:36-40 yebätä?

¹⁰ Köbö 9 nisán kä 33 ye ngwane Jesús nikani Jerusalén. Jatanina niken mate juta ken ye ngwane nitre kwati käkwe ja ükaninkrö aune namanintre dän ngutu metete ji ngrabare niara näin yekänti ta, nämenentre niara kai ngäbiti Reire ye bämikakäre. Erametre köbö yete kä nämäne juto krubäte (ñäkädre Lucas 19:36-40 yebätä). Ye bitikäre Jesukwe dre nuainbare ye käkwe nitre ja tötikaka töi mikani ñan krütare: “Nikani mate juta ye ken aune jetabare ie ngwane muaibare kwe”. Nitre nünanka Jerusalén yebätä dre rabai bare ja känenkäre mikani gare muare kwäre Jesukwe (Luc. 19:41-44, TNM).

11. ¿Ñobätä Jesukwe nitre nünanka Jerusalén ye muaibare?

¹¹ Nitrekwe Jesús kani ngäbiti kä jutobiti, akwa yebiti ta Jesús namani ulire krubäte ñobätä ñan aune nitre judío kwati käkwe ñaka kukwe Gobran Ngöbökwe yebätä kai ngäbiti nämäne gare Jesús ie yebätä. Ye medenbätä, Jerusalén gaite aune nitre judío rabaite kwäre ye jä näin ngite (Luc. 21:20-24). Jesukwe mikani gare erere nitre kwati käkwe ñan Jesús kani ngäbiti. ¿Nitre ie kukwe drieta mä käite yete tä kukwe Gobran Ngöbökwe ye kain ngäbiti ño? Mata ja di ngwen krubäte kukwe metre ye mikakäre gare nitre ie akwa braibe tä kukwe kai ngäbiti ngwane, ¿Jesukwe muabare yebätä dre raba nemen gare mäi? Kukwe ketamä ja töi kräke ye ani mike gare jai.

12. ¿Jesukwe nitre muaibare ye tä dre driere nie Jehovabätä?

¹² Jehová tä nitre tarere. Jehová töita krubäte nitrebätä ye nemen gare Jesukwe muabare yebiti. ‘Ñaka tö ni gaite jire iti, ñakare aune ni  jökrä käkwe ja töi kwitadre ie niara tö’ (2 Ped. 3:9, TNM). Nikwe ja di ngwandre töi kwinbiti kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä ye mikakäre nitre brukwäte, yebiti nita nitre tarere nikwe bämikai (Mat. 22:39). *

13, 14. a) ¿Jesús nämene nitre mike tuin bobre jai ye bämikani ño kwe? b) ¿Nita nitre mike tuin bobre jai ye ni raba bämike ño?

¹³ Jesús nämene ja di ngwen kukwe driekäre. Nämene nitre tarere yebätä kä jökrä ngwane ja töi mikani kwe dirire ietre (Luc. 19:47, 48). Nitre nämene nemen tuen bobre ie yebätä nämene nuainne. Jesús nämene dirire ye nitre kwati tö nämene kukwe nuabätä yebätä kä ñaka nämene nemente niarai aune nitre ja tötikaka kwe ie “mrökäre jire chi” (Mar. 3:20, TNM). Aune ni iti nikani Jesús känti deu ngwane Jesús namani juto biare blitakäre ben (Juan 3:1, 2). Bäkänä nitre kwati käkwe Jesús kukwe nuabare ye ñan namani ja tötikaka kwe, akwa Jesukwe kukwe diribare täte ietre. Kä nengwane ni tö kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä ye mike gare ni jökrä ie (Hech. 10:42). Yekäre ni rabadre kukwe ruäre ükete jai kukwe driekäre raba ruin nie.

¹⁴ Mä tädre juto biare kukwe jene jene ükatekäre jai. Ora arabe te nita käre kukwe driere ngwane, nire nire tö kukwe kwin kukwe nuabätä ye ñan raba kwen nie raba ruin nie. Prekursora kädekata Matilda tä niere: “Ti muko aune ti nunta ja di ngwen kukwe driekäre ora jene jene te. Dekä ngwarbe nunta niken kukwe driere jondron rürübäinta yekänti. Ñänä ruäre ngwane nunta kukwe driere karitobiti nitre kwati tä näin ji ngrabare ngwane. Aune derekri nitre bäri kwati tä kwen gwi nunye”. Ora meden te ni tö kukwe driebätä ye ñan ai ngwane nikwe nuaindre, ñakare aune ora meden te nitre kwati raba kwen nie ye ngwane nikwe nuaindre. Nikwe ye erere nuaindi ngwane, nikwe kä mikai juto krubäte Jehovabätä tädre gare metre nie.

15. ¿Lucas 22:39-44 tä niere erere deu Jesús murie ketadre ye känenkri dre nuainbare kwe?

¹⁵ Köbö 14 nisán kä 33 ye ngwane, kä rairebiti deu Jesús nikani jardín Getsemaní yekänti  aune ja driebare ja brukwä ngöibiti kwe Jehovai (ñäkädre Lucas 22:39-44 yebätä). Kukwe tare ye näire namani “namani ngrente krikri be, kä namani ja müaire amne, okwä ñöi namani näkäenkä kabre ie ja di käräbtä Ngöböye” (Heb. 5:7). ¿Deu Jesús murie ketadre ye känenkri dre ribebare kwe Jehovai? Jehovakwe ja di biandre ie ja ngwankäre metre Jehovai aune Jehová töi nuainkäre ye ribebare kwe. Jesukwe ja driebare ja brukwä ngöibiti Jehovai ye Jehovakwe kukwe nuabare aune ángel iti juani kwe dimikakäre.

16. ¿Jesús nämene orare jardín Getsemaní yekänti ngwane ñobätä namani töbike krubäte?

¹⁶ Erametre, Jesús nämäne jardín Getsemaní yekänti ngwane muabare kwe ñobätä ñan aune niara nämene Ngöbö kä ye mike ngwarbe jai nütü nämäne nitrekwebätä ye nämene mike töbike krubäte. Sribi kri nämene niara kötärä ye nämäne gare ie arato raba ruin nie: ye abokän rabadre ja mike Rün kwe kä yekri o mike ütiäte jai. Mata ja ngwen metre Jehovai akwa kukwe keteiti ben mata ja tuen ye raba mä nuente ja käne ngwane, ¿Jesukwe muabare yebätä dre raba nemen gare mäi? Kukwe ketamä ja töi kräke ye ani mike ñärärä.

17. Jesukwe orabare muare kwärä Jehovai ngwane, ¿Jehovakwe dimikani ye tä dre driere Jehovabätä nie?

¹⁷ Mata dre kärere ye Jehovata kukwe nuen. Jesukwe kukwe käräbare muare kwäre Jehovai ngwane Jehovakwe kukwe nuabare. ¿Ñobätä? Ñan ñobätä aune Jesús tö nämene ja ngwain metre Jehovai aune tö namani kä kwe mikai ütiäte jai yebätä. Ja ngwandre metre Jehovai aune kä kwe mikadre ütiäte jai ye täi bäri ütiäte ni kräke ngwane, Jehovakwe ni dimikai nita ja di kärere ie ngwane (Sal. 145:18, 19).

18. ¿Jesús ye abokän ja ketamuko ie ni töi nüke gare kwin ye ñobätä ni raba niere?

¹⁸ Ja ruen ño mäi ye nüke gare kwin Jesús ie. Nita ja töibikaire krubäte ngwane, ja ketamuko ie ni töi nüke gare kwin, metrere kukwe ben nita ja tuin ye erere ben ja tuanina kwetre ye rabadre ja ketamuko nikwe ye tä nemen kwin ni kräke. Jesús ye abokän ja ketamuko ye erere. Ni di ñakare aune ni dimikadre ye ngwane jata nemen ruin ño nie ye nüke gare kwin ie. Ni sribebare ño ye gare ie aune drebätä ni dimikadre nita ribere jai yebätä ni dimikadre kä debe näre te, ye mikai nemen bare kwe ni kräke (Heb. 4:15, 16). Jesukwe ja tuanimetre dimikadre ángel iti ie jardín Getsemaní yekänti erere, ye erere  arato täräkwata, video, kukwe kädrieta, ni umbre ji ngwanka o ja ketamuko ünä kukwe ja üairebiti tä ni tuinbiti, yebiti Jehovata ni dimike ye ni tädre juto biare ka ngäbitikäre.

19. ¿Mäta ja tuen kukwe tare ben ngwane dre raba mä dimike? Mä raba bämike keteiti.

¹⁹ Jehovakwe kä jäme kwe ye biandi mäi. ¿Jehovakwe ni dimikai ño? Nita orare ngwane “kä jäme Ngöbökwe abko ñan rükadre gare jire ni kä nebtäye” ye bianta kwe nie (Filip. 4:6, 7). Jehovata kä jäme bien nie ye tä ni brukwä miketa jäme. Ye erere ja namani ruen meri testiko kädekata Luz ye ie. Niara tä niere: “Jata nemen ruin kaibe tie ruäre ngwane, ye köböite Jehová ñan tä ti tarere tä nemen ruen tie. Akwa ye ngwane jata nemen ruen ño tie ye tita niere bengwairebe Jehovai. Orasion ye tä ti dimike ja töi gobraine”. Kukwe namani bare Luzbätä erere, orasion ye tä ni dimike töi nementa jäme.

20. ¿Jesukwe muabare yebätä kukwe meden meden ja töi kräke nibi gare nie?

²⁰ Jesukwe muabare yebätä kukwe nemen gare ja töi kräke nie ye tä ni töi mike jäme aune tä ni dimike krubäte. Ja ketamuko nikwe kän mräkä tä krüte ngwane nikwe dimikadre aune ni mräkä tare nikwe tä krüte ngwane Jehová aune Jesús raba ni dimike ye ie nikwe tö ngwandre ye ngwanta törö nie Jesukwe muabare yebiti. Jehová aune Jesús tä ni mike tuen bobre jai, ye tä ni töi mike nitre mike tuin bobre jai arato, nita kukwe driere aune nitre tötike yebiti. Jesukwe muabare ye tä ni töi mike jäme ñobätä ñan aune ni töi, ni di ñakare ye nüke gare kwin Jehovai aune Jesús ie nemen gare metre nie kukwe yebiti aune niaratre tö ni dimikai kä ngwen nüke jai. “Niaratre okwä ñöi sökadite jökrä” kukwe kwin käbämikata ne Jehovakwe mikadre nemen bare ye känenkri, kukwe nibi gare nie ne nikwe mikadre täte jankunu (Apoc. 21:4).