KUKWE JA TÖTIKARA 3
Jehovata kukwe kwin mike nemen bare ni kräke
“Dänkin Ngöbö nämane Josebe […], Jándrän jökrä namani nebe bare kuin Joseye yebtä” (GÉN. 39:3, JK).
KANTIKO 30 Ti Rün, Ja Ketamuko tikwe aune Ngöbö tikwe
KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI a
1, 2. a) ¿Kukwe tare tä nakainkä nibätä ngwane ñobätä ñan tä ni töi mike niä? b) ¿Drebätä blitai kukwe ja tötikara nekänti?
NI JEHOVÁ mikaka täte tä ja tuin kukwe tare ben ngwane ye ñan tä ni töi mike niä. Biblia tä kukwe niere ye gare nie: “Ngöbö ngämi gobrane nibti […] känenkri nikwe ja tare nikadi kri kä nebtä” (Hech. 14:22). Kukwe tare ruäre ben nita ja tuin ye diainkä täte kä bä nuäre yete gare nie. Yete, “ni ñan krütadre jire iti mda amne ñan ja müaidre jire chi mda amne ñan ja müaidre ja tare nikabtä” (Apoc. 21:4).
2 Nita ja tuin kukwe tare ben ngwane, Jehová ñan tä kukwe ye denkä nibätä. Akwa niara tä ja di bien nie ja tuakäre kukwe yebe. Apóstol Pablo kukwe niebare nitre kristiano nünanka Roma ie yebätä töbike. Nitre ye aune niara nämäne ja tuin kukwe tare ben ye kädekaninte kwe ietre, biti kukwe ne tikani kwe ietre: “Ngöbö ni tarekä kri, ye köböire nita kukwe bätäkä ngwarbe ye ganaine kwäräbe jökrä” (Rom. 8:35-37). Kukwe ne tä bämike metre, nita ja tuin kukwe tare ben ngwane Jehová raba kukwe kwin mike nemen bare ni kräke. Kukwe jökrä rabadre bare kwin Joseye yekäre dimikani ño kwe ye ani mike gare jai aune ye raba ni dimike ño.
KUKWE NGÜBA ÑAKA TÄ NEMEN BARE NGWANE
3. ¿Dre namani bare drekebe ngwarbe Josebätä?
3 Jacob nämäne José tarere ye nämäne gare nitre jökrä ie (Gén. 37:3, 4). Ye medenbätä, José etebatre umbre jatani bätä ngwen Josebätä. Yebätä, nitre jondron kökaka madianita nükani ngwane, José rürübäinbare kwe ietre. Nitre ye nikani José ngwena Egipto, ye nemenkä kilómetro kabre te mentokwäre. Nitre ye Jos José rürübäinbareta Potifar, ni jefe guardiatre faraonkwe yei. Drekebe ngwarbe José ñan namanina nüne käne erere. Niara rün nämäne tarere krubäte, akwa jetebe se kwrere namanina ni klabore Egipto (Gén. 39:1).
4. ¿José erere kukwe ño tare ben ni raba ja tuin?
4 Biblia tä mike gare “kukwe ngüba ñaka jire ye tä nakainkä ni jökräbätä” (Ecl. 9:11). Ruäre ngwane, ni jökräbätä kukwe tare tä nemen bare, ye erere kukwe tare raba nemen bare nibätä arato (1 Cor. 10:13). O ruäre ngwane ni kötaita, ja mikata ni rüere aune ni nuain raba tare tödekabätä Jesubiti (2 Tim. 3:12). Kukwe jökrä yebiti ta, Jehová raba kukwe kwin mike nemen bare ni kräke. José dimikani ño kwe ye ani mike gare jai.
José rürübäinbare ni klabore erere Potifar ie yebiti ta Jehovakwe kukwe kwin mikani nemen bare niara kräke (Párrafo 5 mikadre ñärärä)
5. ¿Dre nükani gare Potifar ie? (Génesis 39:2-6).
5 (Ñäkädre Génesis 39:2-6 yebätä). b José ye dite aune sribikä balente jutuabare Potifar ie. Aune ñobätä nämäne ja ngwen kore nükani gare ie Potifar ie. “Jehová nämäne Josebe amne jondron jökrä nuain nämäne Josekwe ye nämäne nemen bare kwin ie Jehová köböire” nükani gare ie. c Ja känenkäre mada, Potifarkwe José kädekani sribikä jakwe aune mikani ju jökrä kwe ngübabitikä. Ye köböire, kukwe kwin keta kabre namani bare ni yekwe.
6. ¿Ja namani ruin ño José ie?
6 Ani ja bämike José täte. ¿Dre ie niara tö namani metrere? ¿Tö namani matai kwin Potifarbätä ne kwe jondron biandre ie? Metrere, niara tö namani rabai kwäre rikakäreta nüne rün kwe ben. Kukwe keta kabre kwin nämäne nemen bare Jose, akwa niara nämäne jankunu klabore ni ngöbö ngwarbe mikaka täte ye kisete. Jehová ñaka Potifar töi mikani José mike kwäre. Aune kukwe bäri tare namani rakadrekä ja känenkäre.
KUKWETA KITE NAKAINKÄ BÄRI TARE NGWANE
7. ¿Ñobätä kukwe bäri tare jatani nemen bare Josebätä nie raba? (Génesis 39:14, 15).
7 Génesis 39 tä mike gare erere, bä kabre Potifar muko tö namani rabai José ben. Akwa Josekwe ñaka töibikabare jire. Yebätä niara namani rubun krubäte aune José tö namani niara mikai ja dibiti jabe niebare kwe, yebätä kitani ngise kwe (Ñäkädre Génesis 39:14, 15 yebätä). d Kukwe ye namani gare Potifar ie ngwane José kitani ngite kwe, yete José nuabare kä ruäre te (Gén. 39:19, 20). ¿Nitre kita nämäne ngite yekänti kä nämäne ño? Kukwe hebreorebiti ni ngite käi yebätä Josekwe blitabare ngwane, kwita raba ne kwrere “kä mäkä kri”, “kä mäkäte nguse”. Yebiti nüke gare nie, yete kä nämäne iko aune ja nämäne nemen ruin kaibe ie (Gén. 40:15, nota). Ne madakäre, kä ruäre te José ngoto mäkäninte hierro okwä ribi yebiti aune rörö mäkäninte cadenabiti mikata gare Bibliakwe (Sal. 105:17, 18). José nämäne ja tuin kukwe tare ben, akwa kukwe bäri tare namani barebätä ja känenkäre. Nämäne ngite ye ngwane tö ngwan nämäne ie ye bitikäre namani ni klabore bobre mada ye erere.
8. ¿Kukwe bäri tare rabadre bare nibätä, akwa dre tädre gare metre nie?
8 ¿Kukwe ben nita ja tuin yebätä nita orare krubäte, akwa yebitita kukwe bäri tare kite nakainkä nibätä? Ye raba nemen bare. Ñobätä ñan aune kä gobrainta Satanakwe nete kukwe tare ben nita ja tuin ye Jehová ñan raba ketebätä (1 Juan 5:19). Akwa, kukwe jökrä taretare ben nita ja tuin ye tuin ni Rün Jehová ie aune niara töita nibätä tädre gare metre nie (Mat. 10:29-31; 1 Ped. 5:6, 7). Ye medenbätä, niara tä kukwe ne käbämike nie: “Tikwe ñan ma mikadrete jire chi kaibe amne, tikwe ñan kämikadrekä jire chi mabtä” (Heb. 13:5). Kukwe tare ben nita ja tuin ngwane, Jehovakwe ni dimikai ja tuakäre kukwe yebe. Namani bare Josebätä ye erere.
José nämäne ngite akwa yebiti ta Jehová nämäne niarabe yebätä mikani nitre ngite jökrä ye ngübabitikä (Párrafo 9 mikadre ñärärä)
9. ¿José nämäne kitani ngite ngwane, Jehová nämäne dimike ye dreta bämike? (Génesis 39:21-23).
9 (Ñäkädre Génesis 39:21-23 yebätä). e José nämäne ja tuin kukwe tare ben akwa kä jökrä ngwane, kukwe jökrä rabadre bare kwin ie yekäre Jehovakwe dimikani. ¿Ye namani bare ño? Nuainbare Potifarbätä kwe erere, ni nitre ngite ngubabitika ye jatadre tö ngwen José ie ye ganaibare kwe . Aune bengwairebe José mikani kwe nitre ngite jökrä ye ngübabitikä. Arato Biblia tä mike gare, ni nitre ngite ngubabitika nämene sribi mike José kisete ngwane, ñan nämäne töbike krubäte, ye medenbätä käre kukwe nämäne töibikadre kukwe kwin nuainkäre José ie. Ni iti tö namani ni ütiäte muko mikai ja dibiti jabe aune kitani ngise ¿se ño mada tö ngwani ie aune sribi ütiäte mikani kisete? Ye tä ni töi mike ñan krütare ñan ererea. Yekäre kukwe keteitibiti mika raba gare. Mikata gare Génesis 39:23 erere, “Ngöbö nämäne José die mike, aisete namani jondron nuainne erere namani nebe bare kwin ie”.
10. ¿Kukwe jökrä ñaka nämäne nemen bare kwin Joseye namani ruin ie ye ñobätä ni raba niere?
10 Ani ja miketa mada bati José täte. Ani töbike ¿Kukwe ngwarbebätä niara kitani ngite yebätä jondron jökrä namani bare kwin ie namani nuture, raba ruin nie? ¿Dre ie niara tö namani metrere?, ¿niara matadre kwin, ni nitre ngite ngubabitika yebätä ie tö namani? Mikadre kwäre ie tö namani metrere, yebätä ni iti nämäne ngite mika jababare kwäre yekwe blitadre faraonbe niara kräke mikakäre kwäre ribebare kwe ie (Gén. 40:14). Ni iti nämäne ngite mikani kwäre yekwe ñaka blitabare jötrö faraonbe, yebätä Josekwe nuabareta kä kubu jire ngite (Gén. 40:23; 41:1, 14). Jehová nämäne José dimike jankunu yebätä kukwe kwin namani nemen bare José kräke. ¿Kukwe ye namani bare ño?
11. ¿Jehovakwe kukwe kwin meden biani José ie aune ye köböire Jehová töi namani bare ño?
11 José nämäne ngite Egipto ye ngwane, Jehovakwe faraón rei Egipto ye mikani köböre bobu jire. Aune köböbare faraonkwe ye dre gärä nämäne tö namani mikai gare jai. Köböbare kwe ye José raba mike gare ie namani gare ie ngwane, José kärä mananbare kwe. Jehová diebiti Josekwe ñan köbö ye aibe mikani gare faraón ie, ñakare aune rabadre dre nuainne niebare kwe ie. Kukwe ne käkwe faraón töi mikani niä. Aune nükani gare ie, Jehová ara nämäne José dimike. Yebätä José kädekani kwe mrö jökrä ükakrö nämäne Egipto ye ngübabitikä (Gén. 41:38, 41-44). Kä nikani ta yete mrö nikabare krubäte Egipto. Akwa ñan yete aibe, Canaán arato kä yekänti José mräkätre nämäne nüne. Akwa, José ye nämäne ni ütiäte Egipto ye köböire mräkätre nämäne dre ribere jai yebätä dimikani kwe aune ja känenkäre mada niara mräkätre yekri Mesías jatani.
12. ¿Jehovakwe dre nuainbare ne kwe kukwe kwin rabadre bare José kräke?
12 Kukwe namani bare jötrö ngwarbe Josebätä yebätä ani töbike. ¿Niara nämäne jerekäbe ni klabore ye ngwane ñokänti Potifarkwe ja töi mikanibätä? ¿Nirekwe jefe nitre ngite ngübabitikä ye töi mikani José mike bäri ütiäte nitre ngite mada yebiti ta? ¿Nirekwe faraón mikani köböire aune nirekwe José mikani köbö ye mike gare? ¿Nire köböire niara kädekani ni ütiäte Egipto aune mrö ye ngübabitikä? (Gén. 45:5). Kukwe rabadre bare kwin José kräke ye Jehová ara nämäne mike nemen bare. José mräkätre ja töi mikani kukwe käme nuainnebätä ye köböire Jehovakwe ja töi mikani nemen bare.
KUKWE KWIN RABADRE BARE NI KRÄKE YEKÄRE JEHOVATA DRE NUAINNE
13. ¿Kukwe jökrä tare ben nita ja tuin ye ngwane Jehovata ni dimike?
13 Kukwe namani bare Josebätä ye tä kukwe ütiäte driere nie. ¿Kukwe jökrä ben nita ja tuin ye ngwane Jehovata ni dimike? ¿Kukwe tare tä nemen bare nibätä ye Jehovata jie ngwen kukwe kwin rabadre nikwe yekäre? Biblia ñan tä kukwe ye erere niere (Ecl. 8:9; 9:11). Akwa nebrä gare metre nie: drebe nita ja tuin ye gare ie aune nita ja di kärere ie ye ngwane tä juto biare ni dimikakäre (Sal. 34:15; 55:22; Is. 59:1). Ye ñan ngörabe. Niara tä ja di bien nie kä ngwankäre nüke jai nita ja tuin kukwe tare ben ye ngwane. ¿Nuainta ño kwe?
14. ¿Nita ja tuin kukwe tare ben ngwane Jehovata ni dimike ño?
14 Jehovata ni töi mike jäme aune tä ja di bien nie aune bä kabre tä nuainne nita ribere jai ye ngwane (2 Cor. 1:3, 4). Kukwe ne erere namani bare ja mräkä Eziz, nünanka Turkmenistán yebätä. Niara kitani ngite kä kubu te nämäne kukwe mike täte yebätä. Niara tä mike gare: “Köbö te kukwe ükate jababa tibe yete dekä ja eteba iti käkwe ñäkäba Isaías 30:15 yebätä tie, känti nieta: ‘Munkwe kukwe ngübadi bätärekä aune munkwe tö ngwandre yebiti mun rabadi dite’. Kukwe nieba tie nebätä ti nämä töbike ngwane, käre ti töi nämä nemen jäme aune ti nämä tö ngwen kwatibe Jehovai. Ti nämä ngite ye ngwane ti nämä töbike bersikulo nebätä ye käkwe ti dimikaba krubäte”. Kukwe ruärebätä ni nämäne ja di aune ni töi mikadre jäme ribere jai ngwane, Jehovakwe ni töi mikani jäme aune ja di biani kwe nie ¿ye nita ngwen törö jai?
15, 16. ¿Kukwe namani bare Toribätä ye tä dre driere nie?
15 Nita ja tuin kukwe tare ben ye ngwane, Jehovata ni dimike ye ni ñan tä gain. Tärä niken ta ngwane batibe nita gain. Meri testiko iti kädekata Tori yebätä kukwe ne erere namani bare. Ngobo kwe Mason krütani, Masonkwe ja tare nikabare kä kwäti te cáncer ye kisete. Tä nemen bare ni jökräbätä erere, Tori brukwä nötaninte. Niara tä niere: “Ni meyere ñaka raba ja tuin kukwe bäri tari ben monso nikwe tuadre ja tare nike ye kräke”. Aune tä niere arato: “Nitre rüne jökrä kräke monso kwe tuadre ja tare nike kwe ye bäri tare nita ja tare nike ye kräke ruin tie”.
16 Kukwe tare krubäte namani bare Toribätä, akwa ja känenkäre Jehovakwe kukwe kwin keta kabre nuainbare niara dimikakäre yebätä töbikataribare kwe. Niara tä niere : “Kukwe tare nämäne nemen bare tibätä yebätä tita töbiketari ngwane, Jehovakwe ja tare bämikani tie Mason nämä bren ye ngwane nüke gare tie., Ja mräkätre nämä näin mente krubäte ora krobu näre rabakäre hospitalte nun dimikakäre ti ngobo rababara bren tidrä ngwane. Ora ni bren tuabitikäre hospitalte ye ngwane käre ja mräkrätre nämä yete nun tuinbiti aune nun dimike, arato nun dimike ngwianbiti. Yebätä kukwe bäri tare näire käre jondron nämä nunkwe ye törö tie”. Mason aune Tori nämäne dre ribere jai ye käre Jehovakwe biani ie kä ngwankäre nüke jai (recuadro “ Nun nämä dre ribere jai ye erere Jehovakwe biani nunye” ye mikadre ñärärä).
JEHOVATA KUKWE KWIN MIKE NEMEN BARE NI KRÄKE YEBÄTÄ TÖBIKADRE
17, 18. ¿Nita ja tuin kukwe tare ben ngwane Jehovata ni dimike jutuadre nie aune debe biandrebätä yekäre dre raba ni dimike? (Salmo 40:5).
17 (Ñäkädre Salmo 40:5 yebätä). f Ni iti tä ju sribere ye ngwane tö tuai nemen bare täte nünankäre te. Akwa, ju jämi käte ye ngwane ruäre ngwane tä nünenkä aune sribita nemenkä ño ie ye tä mike ñärärä. Ye erere arato, Jehovata ni dimike ño ja tuakäre kukwe tare ben yebätä kä diandrekä jai töbikakärebätä kärekäre. Käre dere dere nikwe ngwandretari jai: “¿Jehovakwe kukwe kwin meden miri nemen bare ti kräke matare? Kukwe tare keta kabre ben nita ja tuin köbö kwatire kwatire akwa ni raba ngwentari jai, ¿kä ngwankäre nüke jai Jehovata dre nuainne ti dimikakäre?”. Jehovata kukwe kwin mike nemen bare ni kräke ye nikwe ja di ngwandre mike gare jai köbö kwatire kwatire.
18 Nita ja tuin kukwe tare ben ye Jehovakwe mikadre krüte ye ni raba kärere ie (Filip. 4:6). Jehovata kukwe kwin mike nemen bare ni kräke gwäune ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti. Ñobätä ñan aune niarakwe ja di biain nie aune ni dimikai kwe kä ngwen nüke jai kukwe tare yebätä tä käbämike nie. Aisete Jehová tä ni dimike yebätä nikwe debe biandre käre ie. Nikwe ye erere nuaindi ngwane, Jehová tä ni dimike aune kukwe kwin mike nemen bare ni kräke nita ja tuin kukwe tare ben nuainbare kwe José kräke erere rükadi gare nie (Gén. 41:51, 52).
KANTIKO 32 ¡Ja mikadre Jehovakri!
a Nita ja tuin kukwe tare ben ngwane ni raba kite nütüre: “Kukwe ñan kwin tä nemen bare tibätä” o “ti tö dre ie ye erere ñan tä nemen bare”. Ni ñan rabaira ja tuin kukwe tare ben ngwane, kukwe jökrä tädre kwin nikwe niedre ye ni raba nemen nütüre. Akwa, kukwe namani bare Josebätä ye tä kukwe ütiäte driere nie. Ni tädre ja tuin kukwe tare ben, akwa yebiti ta Jehová raba kukwe kwin mike nemen bare ni kräke. ¿Kukwe ye raba nemen bare ño? Rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti.
b Génesis 39:2-6, (JK): “Jose namani nüne bäkänkä Botibar gwiriete angwane, Dänkin Ngöbö nämane die mike, aisete jändrän nuen nämane kwe, namani bare kuin ie Ngöbö diebti. Nebtä abko, Dänkin Ngöbö nämane Josebe gani bäkänkäkwe btä, Jándrän jökrä namani nebe bare kuin Joseye yebtä. Nebtä bako, jötrö ngwarbe Botibar jatani tödeke Josebti, käkwe niara mikani ja die mikaka jen. Erere arato, jändrän jakwe mikani ngare jire jökrä kwe ie ngibiadre. Botibarkwe Jose mikani jändrän jakwe ngibiabtikä. Ye näire mentokwäre, jändrän nämane gwita btä tirete Botibarkwe, yebtä Dänkin Ngöbökwe die mikani, aisete nikani nirien bäri kabre mda Jose köbóire. Botibar namani tödeke Josebti, käkwe mikani jändrän jakwe ngibiabtikä, ye ngwane mentokwäre namani tödeke Josebti. Aisete jändrän kwekwe btä nämane töbike ñakare mda amne, tö nämane mrö ño kwetai köbö kwatirekwatire aibe namani riamna. Jose abko ni bökän amne bä nuäre”.
c Kukwe namani bare kenanbe Josebätä ye Biblia tä mike gare bersikulo ruäre känti kukwe braibebiti, akwa kukwe jökrä ye namani bare kä raire te metrere.
d Génesis 39:14, 15 (JK): “Käkwe sribikä mda mda nämane känime käräbare bti, niebare krörö kwe ietre: Ti nän mukokwe ni jebreo kökani sribikä jakrä. Ni ye abko, ie ni nete tuen ngwarbe jökrä abko, nü ti känti gwi nete. Ti rabadre ben, nibi niere tie, akwa ti abko ñan tö nibi rabai ben, kä nibi ngrente krikribe ja dibti niara okwäbti. Abtä jötrö ngwarbe ngiti, niki betekä angwane, dän ngutu kwe abko nebete ie, mike ñäräre munkwe, niebare Botibar nän mukokwe sribikä mda mdaye kore”.
e Génesis 39:21-23 (JK): “Akwa Dänkin Ngöbö nämane ben jangunu, aisete nämane die mike, abko köböire ni nämane ni ngite ngibiabtikä abko, nikani tödeke Josebti mda, käkwe sribi jakwe biani mda Joseye amne, Jose namani ni ngite ngite ngibiabtikä mda. Mden kisete dre nuendre, erere Jose namani niere ie. Dänkin Ngöbö namani Jose die mike, aisete namani jändrän nuene, erere namani nebe bare kuin ie. Mden kisete ni ni ngite ngibiabtikä käkwe Jose mikani sribire ja täte. Yebti namani jäme tödeke Josebti, ñobtä ñan angwane jändrän jökrä namani nebe bare kuin Joseye aisete”.
f Salmo 40:5: “¡Jehová Ngöbö tikwe, mäkwe jondron keta kabre nuainbarera! Jondron sribebare keta kabre mäkwe aune mä töi kwin nun kräke; ni ñaka tärä jire mä erere. Ti törbadre mikai gare aune blitaibätä ngwane, rabadre ere krubäte yebätä ñaka raba nemen niebare jökrä tie”.
