KUKWE JA TÖTIKARA 5
“Kristota nun tarere, ye käta ti kite”
“Kristota nun tarere, ye käta ti kite […], aisete nikwe ñan nünandre jire chi mda jakrä” (2 COR. 5:14, 15).
KANTIKO 13 Jesús kukwe bämikaka ni käne
KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI a
1, 2. a) ¿Jesukwe kukwe driebare aune nünanbare ño yebätä nita töbiketari ngwane, ¿raba ni töi mike dre nuainne? b) ¿Dre rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti?
NI ITI tare nikwe krütani yebätä nita töbike ngwane jata nemen ruin ulire krubäte nie. Köbö te krütani ye käita nemen ja ken yebätä nita töbike ngwane, kenanbe tä nemen tare krubäte nie, ja tare nikabare krubäte kwe ngwane tä nemen bäri tare nie. Käta niken ta yete ni mräkä tare nikwe krütani nikän yebätä kukweta nüke törö nie ye raba kä mike juto nibätä, ñodre, kukwe ruäre driebare kwe nie aune kukwe nuainbare kwe o niebare kwe nie ni dimikakäre.
2 Ye erere nemen bare Jesukwe ja tare nikani aune krütani yebätä. Conmemoración käi näire nita kä denkä jai töbikakäre Jesukwe ja nire biani yebätä aune kukwe yebätä nita ñäke Bibliabätä ngwane, tä nemen tare krubäte nie (1 Cor. 11:24, 25). Ye erere arato, Jesús nämäne kä tibienbätä kukwe nuainbare kwe aune niebare kwe yebätä nita töbike ngwane, tä kä mike juto krubäte nibätä. Arato dre nuainta kwe gwäune aune dre nuaindi kwe ja känenkäre yebätä nita töbike ngwane, tä ni dimike krubäte. Kukwe jökrä ne aune ja tare bämikani Jesukwe nie yebätä nikwe töbikai ngwane, raba ni töi mike kukwe ketakabrebiti debe bien ie ye rabadi gare nie kukwe ja tötikara ne känti.
NITA DEBE BIEN YE TÄ NI TÖI MIKE NÄIN KWATIBE JESÚS JIEBITI
3. ¿Kukwe meden tärä nie debe biankäre ni kökanintari yebätä?
3 Jesús nünanbare ño bätä mürie ketani yebätä töbikatarita ye tä ni töi mike debe bien krubäte. Gobran Ngöbökwe kukwe kwin nuaindi ye Jesukwe driebare nitre ie. Kukwe metre Gobran Ngöbökwebätä ye ütiäte krubäte ni kräke. Ni kökanintari yebätä nita debe bien krubäte ñobätä ñan aune ye köböire ni raba nemen ja ketamuko kwin Jehovakwe aune Jesukwe. Nireta tödeke Jesús ie yekwe tödekara kwin tärä aune raba nüne kärekäre bätä mräkä tare kwe krütani kän ye tuaita kwe (Juan 5:28, 29, TNM; Rom. 6:23, TNM). Kukwe kwin ne rabadre nikwe yekäre nikwe ñaka kukwe nuainbare. Jehová aune Jesús kukwe nuainbare ni kräke ye ni ñan raba ütiä bienta jire ietre (Rom. 5:8, 20, 21). Akwa ¿nita debe bien ye ni raba bämike ño? Ani mike gare jai.
4. ¿Mariakwe dre nuainbare debe biankäre Jesukwe kukwe nuainbare kräke yebätä? (Üai mikadre ñärärä).
4 Meri iti judía kädeka nämäne María Magdalena yebätä ani töbike. Niara nämäne ja tare nike krubäte ñobätä ñan aune üai käme krä kükü nämäne niarabätä. Niara ñan rabaita kwin nämäne nütüre. Akwa Jesukwe niara mikani kwäre üai käme nebätä yebätä ja namani ruin ño ie ye bämike ja töite. Niara namani debe bien krubäte aune kä namani jutobätä raba ruin nie. Yebätä niarakwe ja mikani ja tötikaka Jesukwe, Jesús nämäne kukwe driere ye ngwane ja di ngwani kwe aune kä dianinkä kwe jai jondron kwin nuainkäre kräke (Luc. 8:1-3). Jesukwe kukwe nuainbare kräke ye namani ütiäte krubäte María kräke akwa Jesukwe regalo bäri kwin biandi ye ñan nämäne nüke gare kwin María ie. Jesukwe ja nire bian ni jökrä kä tibienbätä ütiäre, “ne kwe ni jökrä tä tödeke ie” yekwe ja nire käre rabadre (Juan 3:16, TNM). Kukwe jökrä yebiti ta María käkwe ja ngwani metre yebiti bämikani kwe nämäne debe bien krubäte. Jesús metani kribätä ye ngwane María nämäne yete niara ken ja di biankäre ie aune nitre mada nämäne ben yete ye ie (Juan 19:25, TNM). María aune meritre nibu mada namani Jesús ngwaka nämäne yekänti jondron rämane mikakäre ngrabare (Mar. 16:1, 2). María ja ngwani metre yebätä Jehovakwe kukwe kwin mikani nemen bare kräke. Jesús ganinkröta ye niarakwe tuani aune blitabare kwe ben ye käi namani juto krubätebätä. Kukwe ñan tuabare tuani kwe ye nitre ja tötikaka Jesukwe kwati käkwe ñaka tuani (Juan 20:11-18).
5. ¿Jehová aune Jesús kukwe nuainbare ni kräke yebätä nita debe bien ye nita bämike ño?
5 Ni raba debe bien Jehovai aune Jesús ie kukwe jökrä nuainbare kwe ni kräke yebätä. ¿Nuaindre ño? Kä nikwe, ni die aune jondron jökrä tä nikwe yebiti ni raba Gobran Ngöbökwe ye driere. Ñodre, ni tädre juto Ju Ja Ükarakrö sribeta ye nuainne aune ngübakäre kwin.
JESÚS AUNE JEHOVÁ TÄ NI TARERE YE TÄ NI TÖI MIKE NI MADA TARERE
6. ¿Ni kökanintari ye regalo ni itire itire kräke ye ñobätä nie raba?
6 Jehová aune Jesús tä ni tarere yebätä nita töbiketari ngwane tä ni töi mike niaratre tarere bäri (1 Juan 4:10, 19, TNM). Jesús ja nire biani ni itire itire kräke ye tä nüke gare nie ngwane nita debe bien aune nita niara tarere bäri. Apóstol Pablo nämäne debe bien krubäte regalo nebätä. Ye medenbätä kukwe ne tikabare kwe tärä Gálatas yebätä, niebare kwe: “Ngöbö Monsoi […] ti tarebare aune ja nire biani kwe ti kräke (Gál. 2:20, TNM). Jesús ja nire biani ye köböire Jehová jatani mä ngwena ja kokwäre aune mä namani ja ketamuko kwe (Juan 6:44). Kukwe kwin jutuabare mäbätä Jehová ie aune mä ütiä biani kri krubäte kwe rabakäre ja ketamuko mäkwe, ¿ye ñan tä mate mä brukwäte? ¿Ye ñan tä mä mike Jehová aune Jesús tarere bäri? Ye ni jökrä rabadre ngwentari jai: ¿Jesús aune Jehová tä ni tarere ye käkwe ti töi mikai dre nuainne?
7. ¿Nita Jehová aune Jesús tarere ye ni jökrä raba bämike ño tuin üaibätä nie ye erere? (2 Corintios 5:14, 15; 6:1, 2).
7 Nita Jehová aune Jesús tarere ye tä ni töi mike ni mada tarere (ñäkädre 2 Corintios 5:14, 15; 6:1, 2 yebätä). Kukwe keteitibiti nita bämike abokän kukwe drieta kä jutobiti ni jökrä ie. Nita kukwe driere ni kwata bä jene, ni kukwe jene, ngwian tärä kwe o ñakare, jondron bäkäne o ñakare. Nita ne erere nuainne ngwane nita sribire Jehová kräke, ñobätä ñan aune “niara tö ni jökrä diaintari amne, kukwe era metre Jesubtä rabadre gare ni jökräye, ie niara tö” (1 Tim. 2:4).
8. ¿Nita ja mräkätre tarere ye ni raba bämike ño?
8 Kukwe madabiti nita Ngöbö aune Kristo tarere ye abokän nita ja mräkätre tarere arato (1 Juan 4:21). Ñodre, ni töita niaratre itire itire yebätä aune tätre ja tuin kukwe tare ben ngwane nita juto biare dimikakäre. Mräkätre tare kwe tä krüte kän ngwane nita kukwe niere ie töi mikakäre jäme, tä bren ngwane nita tuinbiti aune tä ulire krubäte yebätä nita ja di ngwen kukwe nuainkäre niaratre dimikakäre (2 Cor. 1:3-7; 1 Tes. 5:11, 14). Arato nita orare niaratre kräke “ñobtä ñan angwane ni tödekaka kwatibe Ngöböbti käta blite Ngöböbe ja di käräkäre ie, ye köböire abko Ngöböta jändrän kri nuene” ye gare nie (Sant. 5:16).
9. ¿Kukwe mada medenbiti nita ja mräkätre tarere ni raba bämike?
9 Kukwe madabiti nita ja mräkätre tarere nita bämike ie ye abokän nita ja di ngwen ja ketakäre kwin bentre aune ngite kite ta bititre Jehová tä nuainne ye erere. Jehovakwe Ngobo tare kwe juani krüte ni ngite ütiäre aisete, ¿ja mräkä iti käkwe ja mikadre ngite ni rüere yebiti ta nikwe ñan ngite kitadre jötrö ngwarbe ya? Ni ñan tö ja ngwain ni klabore käkwe ja ngwanbare käme bämikani Jesukwe erere. Ni klabore nebiti rürübän ütiä nämäne erere akwa bäkänkäkwe ngite kitanibiti ta akwa rürübän ütiä nämäne chi ni klabore madabiti ye ni klabore ne käkwe ñaka kitanibiti ta (Mat. 18:23-35). Ye medenbätä, kukwe nakaninkä jabätä ja mräkä iti ben mäi ngwane, ¿ñobätä mä ñan ja töi mike kukwe ye ükete ja mräkä yebe Conmemoración känenkri? (Mat. 5:23, 24). Mäkwe ye erere nuaindi ngwane mäta Jehová aune Jesús tarere mäkwe bämikai.
10, 11. ¿Nitre umbre konkrekasionte tä Jehová aune Jesús tarere ye raba bämike ño? (1 Pedro 5:1, 2).
10 Nitre umbre konkrekasionte tä nitre ja tötikaka Jesube tä obeja kwrere Ngöbö ngwärekri ye ngübare yebiti, niaratre tä Jehová aune Jesús ye tarere bämikata kwetre (ñäkädre 1 Pedro 5:1, 2 yebätä). Ngöbö Monsoi tö namani kukwe ne mikai gare mrebe Pedro ie. Jesús ñan gare Pedro ie niebare kwe bämä jire yebätä Jesús ganinkröta ngwane, Jesús tare Pedrokwe ye tö namani mikabätä gare ie. Jesús ganinkröta ngwane ngwanintari kwe ie: “Simon Juan ngobo, ¿ti tare mäkwe?”. Jesús nämäne tare Pedrokwe ye bämikakäre nämäne juto kukwe keta kabre nuainkäre Jesús kräke ye gare nie. Yebätä Jesukwe kukwe ne niebare ie: “Nitre tödekaka tibiti tä obeja kwrere ye mäkwe ngibia” (Juan 21:15-17). Yete ja käne nitre Ngöbö mikaka täte nämäne obeja kwrere ye Pedrokwe ngübabare kwin Jesús nämäne tare kwe bämikakäre.
11 ¿Conmemoración käi näire kukwe niebare Jesukwe Pedro ie ye nitre umbre konkrekasionte tä mike tuin ütiäte krubäte jai ye raba bämike ño? Nitre Jehová mikaka täte obeja kwrere aune nitre tibo kukwe ja üairebiti dimikata kwetre yebiti tätre Jehová aune Jesús tarere yebiti bämika raba kwetre (Ezeq. 34:11, 12). Ne madakäre, nitre ja tötikaka Bibliabätä aune nitre tä nemen krire Conmemoracionbätä yebätä raba ja töi mike. Ja känenkäre niaratre ye rabadi ni ja tötikaka Jesukwe ye kwrere tätre mike tuin jai.
NITA JESÚS TARERE YE TÄ NI DIMIKE KÄ NGWEN NÜKE JAI
12. ¿Jesús murie ketadre känenkri deu kukwe niebare kwe ye ñobätä tä ni mike dite? (Juan 16:32, 33).
12 Jesús murie ketadre ye känenkri deu kukwe ne niebare kwe nitre ja tötikaka kwe ie: “Mun tädi nüne kä nebtä nitre nünanka Ngöbö rüere ngätäite angwane, munkwe ja tare nikadi kri tödekabtä tibti, akwa kukwe jökrä Ngöbö rüere kä nebtä tikwe ganaibarera kwäräbe, aisete munkwe nünanka dite jabtä amne munkwe ñan kä jürä ngwian jabtä” (ñäkädre Juan 16:32, 33 yebätä). ¿Dre Jesús dimikani kä ngwen nüke jai niara rä ötani tare yebiti ta aune ja ngwen metre nememe niara krütadre ye ngwane? Niara nämäne tö ngwen Jehovai. Nitre ja tötikaka Jesukwe ja tuai kukwe ye erere ben nämäne gare kwin Jesús ie yebätä Jehovakwe niaratre ngübadre ribebare kwe ie (Juan 17:11). ¿Ñobätä kukwe ne tä ni mike dite? Ñan ñobätä aune Jehová ye bäri dite ni rüe mada ye kräke gare nie (1 Juan 4:4). Aune kukwe ño ben nita ja tuin ye gare jökrä ie. Jehovakwe ni dimikai kä jürä ye ganainne aune ja ngwen dite ye gare erametre nie.
13. ¿José ni Arimateabo ie ja nükani törö ye bämikani ño kwe?
13 Ani töbike José ni Arimateabobätä, niara ye nämäne ni ütiäte kri nitre judío ye ngätäite. Nämäne sribire tribunal Sanedrín yete, akwa ja ñan nükani törö ie blitakäre Jesubätä. Juankwe niebare “José ye abko nämane dikekä siba Jesube, akwa nitre israelita ji dokwäte jürä rababa btä, aisete näma nekete tiebe Jesukri” (Juan 19:38). Kukwe kwin gobran Ngöbökwe yebätä ye nämäne ütiäte niara kräke, akwa nämäne tödeke Ngöbö Monsoibiti ye nämäne nuainne gore. Ñan ñobätä aune niara mika ñan jatadrera ütiäte jai kä yekänti ye jürä namanibätä. Biblia tä mike gare metre ta Jesús murie ketani ye bitikäre “José Arimateabo abko ie ja nükani töre, nikani Pilato känti, käkwe Jesu ngwäkä käräbare ie” (Mar. 15:42, 43). José nämäne tödeke ye ñan namanina nuainne gore.
14. ¿Dre niei nibätä jüräta nemen nibätä ngwane dre nuaindre?
14 ¿Nitrekwe dre niei ye jüräta nemen mäbätä, namani bare José ni Arimateabobätä ye erere? ¿Kwelate o sribi känti mä abokän testiko Jehovakwe mäkwe niedre ye mata nemen gaire? ¿Aune jerekäbe mäta kä kite ja käne ja ngökakare ñöte o rabakäre ni kukwe driekä erere? Nitrekwe dre niei mäbätä ye mäkwe ñaka tuanmetre ja ketebätä kukwe kwin nuainkäre. Jehovakwe mä dimikadre niara töi nuainkäre ye mäkwe ribe kisere ie. Jehovata orasion mäkwe kukwe nuin ye jutuai mäi ngwane mä rabai dite kä jürä ye ganainkäre (Is. 41:10, 13).
KÄ JUTO YE TÄ NI DIMIKE JEHOVÁ MIKE TÄTE JANKUNU
15. ¿Nitre ja tötikaka Jesukwe käkwe Jesús tuaninta nire käi namani jutobätä ye käkwe dimikani ño? (Lucas 24:52, 53).
15 Jesús krütani yebitikäre nitre ja tötikaka kwe ye namani ulire krubäte. ¿Kukwe ye erere rabadre bare mäbätä ngwane ja rabadre ruin ño mäi? Niaratrekän ja ketamuko iti tare kwe krütani yebätä tödekara nianinte kän namani ruin ie (Luc. 24:17-21 TNM). Yebitikäre Jesukwe ja mikaninta tuare ietre aune kä dianinkä kwe jai kräketre aune nämäne profecía Bibliabätä mike nemen bare mikani gare kwe ie. Biti sribi ütiäte krubäte mikani kwe kisete (Luc. 24:26, 27, 45-48). Jesús nikani kä kwinbiti köbö nikani 40 ta ye bitikäre, nitre nämäne ulire yebätä kä namaninta juto. ñobätä ñan aune Jesús nämäne nire aune niarakwe dimikadi sribi mikani kisete kwe ye mike nemen bare nämäne gare metre ietre. Kä juto ye käkwe niaratre töi mikani kwatibe Jehová käikitekä käre (ñäkädre Lucas 24:52, 53 yebätä; Hech. 5:42).
16. ¿Nitre ja tötikaka Jesukwe käkwe kukwe bämikani ye erere ni raba nuainne ño?
16 ¿Nitre ja tötikaka Jesukwe käkwe kukwe bämikani ye erere ni raba nuainne ño? Sribidre kä jutobiti köbö kwatire kwatire Jehová kräke akwa ñan Conmemoración käi näire aibe. Rabadre bare yekäre, nitre ruäre tä ora ükete jai sribibätä ne kwe kä rabadrete bäri ie kukwe driekäre, nänkäre gätäbätä aune ja tötikata ja mräkätrebe bämä kratire kratire ye nuainkäre. Ruäre abokän tä jondron tuin ütiäte nitre madai ye tuenmetre ne kwe tädre juto biarebe konkrekasion dimikakäre bäri o rikakäre nitre ribeta kukwe driekäre bäri yekänti. Bäkänä nikwe kä ngwandre nüke jai sribikäre jankunu Jehová kräke akwa, nikwe Gobran kwe mikadi käne ye ngwane niarakwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke tä käbämike nie (Prov. 10:22; Mat. 6:32, 33).
17. ¿Ni raba dre nuainne Conmemoración käi näire? (Üai mikadre ñärärä).
17 Köbö martes 4 abril ye nita ngübare ngäbiti Conmemoración nuainkäre. Jesukwe nünanbare ño, ja nire biani kwe ni ütiäre aune niara tä ni tarere bätä Jehová tä ni tarere yebätä nikwe ñaka töbikakäre köbö ye näire batibe. Conmemoración käi näire kä diandrekä jai töbikatarikäre kukwe yebätä. Ñodre, ni raba kä denkä jai ja kitakäre kukwe mikata gare täräkwata mwb19.04 recuadro página 4 yebätä. Kukwe ruäre Bibliabätä raba mä töi mike debe bien, ja tare bämike, ja ngwen dite aune kä ngwen juto jabätä ye mäkwe känä. Arato drebätä mä tö debe bien ja brukwä tätebiti yebätä mäkwe töbika. Conmemoración nuainta ye Jesús tä mike ütiäte jae ye tädre gare metre nie (Apoc. 2:19).
KANTIKO 17 “Ti tö nuain”
a Jesús nükani kä tibienbätä aune krütani, Jehová bätä Jesús ja tare bämikani nie yebätä ni jökrä nübaita töbiketari Conmemoración näire. Ne erere nikwe nuaindi ye käkwe ni töi mikai kukwe nuainne. Ni raba dre dre nuainne debe biankäre ni kökanintari bätä Jehová aune Jesús tä ja tare bämike nie yebätä, ye rabadi gare nie kukwe ja tötikara nekänti. Arato ni töi mikai kwe ja mräkätre tarere, ñan kä jurä ngwen jabätä aune sribire kä jutobiti Jehová kräke.