1, 2. ¿Ni Ngöbö mikaka täte ye raba ja tuin kukwe tare meden ben?

 KÖBÖ matare aune jetebe se kwrere kukwe tare raba nemen bare jötrö ngwarbe yebätä kukwe kwita raba drekebe aune kärekäre. Ñodre, Luis a yebätä cáncer tare krubäte nämäne niebare doctorkwe ie. Monika ye muko nämäne sribire ni umbre ji ngwanka konkrekasionte erere aune nämänentre sribire metre Jehová kräke. Akwa batibe nämäne kukwe blo nuainne aune nämäne ja bämike jerekäbe kukwe driebätä ye namani gare ie. Olivia, nämäne nüne yekänti ñü muriebe minimini matai niebare yebätä niarakwe kämikaninkä. Nükaninta ja täte ye ngwane, ju kwe namani juani ngwarbe jökrä. Kukwe ngüba ñan nämäne kwe namani barebätä. ¿Kukwe namani bare ne erere ben mä tärä ja tuin?

² Nitre Jehová mikaka täte tä ja tuin kukwe tare ben aune nemen bren ni jökrä erere. Juta Jehovakwe rüere ja mikata aune nänta jiebiti ye kukwe tare krubäte. Bäkänä, Jehovakwe ni kriemikai kukwe tare yebätä ye ñan käbämike, akwa ni dimikai kwe ye mikata gare kwe (Is. 41:10). Jehová tä nibe yebätä ni raba niara mike täte kä jutobiti aune kukwe kwin den nuaindre jai, arato ja ngwen metre ie kukwe bäri tare ye näire. Kukwe ja tötikara nekänti kukwe ketabäkä rabai gare nie yekwe ni dimike ja tuin kukwe tare rabadre bare nibätä ye ngwane. Ni raba dre nuainne ne kwe Jehová tä ni dimike, ye käkwe ni dimikadre kukwe tare näire ye rabai gare nie.

JEHOVÁ NI KRIEMIKAI

3. ¿Nita ja tuin kukwe tare ben ye ngwane dre ñan raba nemen nuäre ni kräke nuainkäre?

³ Nita ja tuin kukwe tare ben ye ngwane, ñan tä nemen nuäre ni kräke töbikakäre kwin aune kukwe kwin diankäre nuaindre  jai. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune kukwe tare ye aibe tä nemen ni töibätä tä nemen ni mike töbike aune nita nemen ja töibikaire krubäte tä kä mike ngwarbe ni dokwäbiti yebätä nikwe dre nuaindre ye ñan tä nemen nüke gare nie. Ye namani bare meritre nibu bätä blitani párrafo käne yebätä ye erere. Olivia yekän ju juani ngwarbe jökrä murie ñübe minimini matani yekwe, yebätä niarakwe dre nuaindre ñan namani gare ie. Monika tä blite mukokwe niara ngökani yebätä tä kukwe ne niere: “Ti muko ti mikaba ulire krubäte tikwe niedre, akwa ye ñan metre ñobätä ñan aune ye bäri tare krubäte ye käkwe ti brukwä ötateba. Ye medenbätä, ti nämä sribire o kukwe nuainne köbö kwatire kwatire kärera niera ye ñan rababa nuaindre ti kräke”. ¿Kukwe tare ben nita ja tuin aune kukwe yebe ni ñan raba ja tuin kaibe tä nemen tuin nie ngwane Jehová raba ni dimike ño?

4. ¿Filipenses 4:​6, 7 yete Jehovata dre käbämike nie?

⁴ Kukwe nuainta Jehovakwe.“Kä jäme Ngöbökwe” nieta Bibliabätä ye meden bianta Ngöbökwe nie” (Ñäkädre Filipenses 4:​6, 7 yebätä). Kä jäme Ngöbökwe ye meden köböire jata nemen ruin kwin aune töi jäme nie, ye tä nemen bare ñobätä ñan aune nita ja kete kwin Jehovabe. Kä jäme ye kukwe kwin krubäte abokän “ni kä tibienbätä ñan raba bämike ja töite o ñan raba nüke gare ie”. ¿Ruäre ngwane mä tärä orare Ngöböi biti ja ta nemen ruin kwin mäi ye mä tärä tuin? Ye meden gärätä “kä jäme Ngöbökwe bianta kwe nie”.

5. ¿“Kä jäme Ngöbökwe” ye tä ni brukwä aune ni töi kriemike ño?

⁵ “Kä jäme” bätä blitata Filipenses 4:7 yekänti arato “tä ni brukwä aune ni töi kriemike” mikata gare. Tä ni töi kriemike. “Kriemike” nie nämäne ye abokän blita nämäne nitre rükä yebätä, niaratre nämene juta ngübarebiti nitre rüe yebätä. Aisete nitre nämäne nüne juta yete ye nämäne jadüke jäme aune nguseta. Ye erere arato, “kä jäme Ngöbökwe” ye tä ni brukwä aune ni töi ye kriemike aisete ja ta nemen ruin kwin nie aune jäme (Sal. 4:8). Kukwe tare ye ngwane ja raba nemen ruinta kwin nie, ñaka täte akwa ja raba ruin jäme nie, namani bare Anabätä ye erere (1 Sam. 1:​16-18). Ye köböire rabai bäri nuäre ni kräke töbikakäre kwin aune kukwe kwin diankäre nuaindre jai.

6. ¿Kä jäme Ngöbökwe rabadre nikwe yekäre dre nuaindre? (Üai mikadre ñärärä).

⁶ Ni raba dre nuainne. Nitre nämene nüne juta keteiti känti nämene ja kriemikamana nitre juta ngübabitikä ie, ye erere ni raba ja kriemikamana Jehovai. Akwa nikwe oradre ie ne kwe ni töi mikadre “jäme” kwe (Luc. 11:9; 1 Tes. 5:17). Ye erere Luis aune muko kwe käkwe nuainbare, kä namanina braibe ne kwe Luis krütadre niebare ie ye ngwane. Luis tä mike gare: “Nikwe dre dian jai o kukwe meden  nuaindi ni rikadre doctor känti ye ngwane ye ñan tä nemen gare nie, ye abokän kukwe tare krubäte ñan tä nemen gare nie nita ja tuin kukwe yebe batibe ye ngwane. Akwa orasionkwe nun dimikani ja tuin kukwe nebe kä jökrä ngwane”. Niaratre nibu käkwe niebare nun nämä orare ja brukwä tätebiti Jehovai aune bä kabre ne kwe nun töi mikadre jäme kwe nun brukwä kriemikadre kwe aune nun mikadre töbätä kwe kukwe kwin diankäre nuaindre jai. Ye erere Jehovakwe biani ietre. ¿Mäta ja tuin kukwe tare ye erere ben? Ye erere ngwane mäkwe ñaka orasion ye tuanmetre. Mäkwe orasion nuain jankunu mäkwe ye erere nuaindi ngwane Jehovata mä töi mike jäme, mä brukwä kriemike aune mä töi kriemike ye jutuadi mäi (Rom. 12:12).

JEHOVÁ TÄI NIBE YEBÄTÄ NI ÑAN NGWAIN NGRENKÄ

7. ¿Nita ja tuin kukwe tare ben ye ngwane ja raba nemen ruin ño nie?

⁷ Nita ja tuin kukwe tare ben ngwane, ñan raba nemen nuäre ni kräke töbikakäre debe näre o töbikakäre kwin aune ja ngwankäre kwin ni tädre nuainne nierare ye kwrere. Ye abokän ru tä mrente aune mren tä nemen rubun tä nemen nikwitekä jabitibe tä mate ru te ye kwrere nita ja tuin kukwe tare ben ye ngwane, ja raba nemen ruin nianinte nie. Kukwe ye kwrere namani bare Anabätä muko kwe Luis krütani ye ngwane. “Kä namani ulire Luis täbätä yebätä ja rababa ruin bobre tie. Ruäre ngwane ti nämä nemen rubun aune töbike krubäte ti muko ñaka nämä tibe yebätä”. Ruäre ngwane ja nämäne nemen ruin kaibe ie ñobätä ñan aune, kukwe keta kabre Luis nämäne nuainne aune nämäne nuainne kwin krubäte ye namani niara kisete mada. Kukwe ye jökrä namani ni tädre mren te ruäre aune ñü muriebe minimini tädre mate dite krubäte ye kwrere. ¿Nita ja tuin kukwe tare ben ye ngwane kukwe jökrä yekwe ñaka ni ganaindre yekäre Jehovata ni dimike ño?

8. ¿Salmos 16:8 yete Jehovata dre käbämike nie?

⁸ Kukwe nuainta Jehovakwe. Niara tä ni kise ruinkri ñaka ni ngwain ngrenkä jire chi käbämikata kwe nie (ñäkädre Salmos 16:8 yebätä). b Ru tä mren te ruäre aune ñü muriebe minimini tä nemen mate dite ye ngwane raba nemen nibren jötrö kwäräkwärä. Ñaka rikwitadrekä tibien yekäre, ru yebätä jondron tä mikani kwärikwäri, ye köböire ru tä nemen nikwitekä kwäräkwärä ye tä nemen kwekebe. Aune nitre tä nemen rute ye ie jata nemen ruin bäri kwin aune kriemikani. Ne madakäre, nitre ruäre tä niere jondron keta kabre ru ketabätäkäre ye sribidre bäri kwin yekäre ru tädre nibren nieta. Ye erere arato Jehovakwe ni dimikadre  ni ñaka ngwandre ngrenkä yekäre ni tädre näin jankunu ja käne kukwe tare yebiti ta, ye abokän niara mikadre täte metre meden gärätä.

9. ¿Kukwe keta kabre bianta juta Ngöbökwe nie ye raba ni dimike ño ne kwe ñaka ni ngwandre ngrenkä? (Üai mikadre ñärärä).

⁹ Ni raba dre nuainne. Kukwe keta kabre tä nemen ni mike töbike ye ngwane nikwe kukwe ükadrete kwin jai ja tötikakäre kukwe ja üairebiti. Bäkänä, ni ñan raba kukwe nuainne ni nämä nuainne käne ye erere, akwa Jehová ie ni töi nüke gare (Lucas 21:​1-4 mikadre ñärärä). Nikwe ja tötikadre kaibe aune töbikadretari kukwebätä nita ja kite yebätä. Juta Ngöbökwe tä kukwe aune video kwin krubäte bien nie ne kwe ni ñaka ngwandre ngrenkä jire chi. Kukwe känänkäre ni raba niken JW Library^®, Índice de las publicaciones Watch Tower o Tärä ni testiko Jehovakwe jie ngwankäre ja tötike yebätä kukwe känene. Kukwe känänkäre ja tötikakäre yekänti Monika bätä blitani nämäne kukwe känene kukwe tare ben ja tuai kwe nämäne nemen gare ie ye ngwane. Ñodre, nämäne kukwe ne kwrere känene, rubun, ni ngökata aune ja ngwandre metre, niara nämäne ñäke kukwe yebätä angwane, niara moto nämä kiteta jäme. Niara tä mike gare: “Ti brukwä nämäne nemen bete jötrö krubäte akwa ti nämä ñäke kukwe yebätä ye köböire Jehová nämä kise kite ti ngärä ye kwrere ja nämä nemen ruin tie. Aune ja namani ruin ño tie aune ti töi nämä ño ye nämä nüke gare ie nemen gare tie”. Niara erere mä tä ja tuin kukwe tare ben aune mä ñaka ganaindre kwe yekäre Jehová raba mä dimike ne kwe ñaka mä ngwandre ngrenkä jire chi, mren tä nemen rubun tä nikenta jäme ye kwrere ja raba nemen ruin mäi (Sal. 119:​143, 144).

JEHOVAKWE NI KETAIBÄTÄ

10. ¿Ja raba nemen ruin ño nie ni ta ja tuin kukwe tare ben ye ngwane?

¹⁰ Nita ja tuin kukwe tare ben, aisete köbö ruäre te ni raba nemen di nekä ja ngrabarebiti o ja töibiti. Nitre niaka ye kwrere ja raba nemen ruin nie, nitre niaka ye tä nen jötrö krubäte akwa juruaindre yebätä raba nemen näin nankwente. Ye erere kukwe ruäre nuain nämäne nikwe aune nämäne nemen nuäre ni kräke, ye raba nemen sribi kri ye kwrere ni kräke o kukwe ruäre ni tä nämä nuainne kä jutobiti ye ni ñan tö raba kite nuainbätä. Elías erere, ni tö raba nemen kwekebe aune kibiabätä jankunu (1 Rey. 19:​5-7). ¿Ja rabai ruin di nekä nie ngwane Jehovakwe ni dimikai ño käbämikata kwe?

11. ¿Dre mada nuainta Jehovakwe ni dimikakäre? (Salmo 94:18).

¹¹ Kukwe nuainta Jehovakwe. Niarakwe ni ketaibätä  käbämikata kwe (ñäkädre Salmo 94:18 yebätä). c Ni niaka tä juruaine ye ngwane dimikadre tätre ribere jai ye erere arato sribikäre jankunu Jehová kräke ruäre ngwane nita nemen ja di ribere. Aune Jehová ta kukwe ne käbämike nie: “Ti, Jehová Ngöbö mäkwe tita mä kani küde ruinkri yebiti; tita niere mäi: ‘Mäkwe ñaka kä jürä ngwan jabätä. Tikwe mä dimikai’” (Is. 41:13). Rei David ja tuani kukwe tare aune rüe ben ye ngwane, niebare kwe: “Jehová mä kise ruinkri ye tä ti dimike” (Sal. 18:35). Akwa ¿Jehovata ni dimike ño?

12. Jata nemen ruin blo krubäte nie ye ngwane, ¿nirebiti Jehová raba ni dimike?

¹² Jehovata ni ketebätä tä nitre mada töi mike ni dimike yebiti. Ñodre bati David namani nainte krubäte angwane, ja ketamuko kwe Jonatán nikani basare ie niara dimikani kwe aune kukwe kwin niebare kwe ie (1 Sam. 23:​16, 17). Elías dimikakäre abokän Jehovakwe Eliseo juani (1 Rey. 19:​16, 21; 2 Rey. 2:2). Ja ketamuko nikwe, ni mräkätre o nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte yebiti Jehová raba ni dimike o ni ketebätä. Bokänä ruäre ngwane ja ta nemen ruin blo krubäte nie ye medenbätä ni töta nemen rabai kaibe. Kukwe ye nüke gare. Akwa, ¿ni raba dre nuainne ne kwe kukwe biti Jehová tä ni dimike ye ni dimikadre?

13. ¿Jehovata ni dimike ye nikwe kadre ngäbiti yekäre nikwe dre nuaindre? (Üai mikadre ñärärä).

¹³ Ni raba dre nuainne. Nikwe ja di ngwain ñaka kämikekä nitrebätä. Nita kämikekä nitrebätä ngwane, nita nemen töbike bäri jai aibebätä aune kukwe tä nemen ni kisete yebätä. Ye köböite ni raba kukwe blo den nuaindre jai (Prov. 18:1). Metrere ni jökrä töta nemen kä denkä jai rabakäre kaibe aune bärira jire kukwe tare tä nemen bare nibätä ye ngwane. Akwa, nikwe kä diandrekä krubäte jai rabakäre kaibe ye ngwane Jehová tö kukwe ruärebiti ni dimikai ye ni raba ketebätä. Yebätä kukwe tare tä nemen bare nibätä ngwane, ja mräkätre, ja ketamuko nikwe, nitre umbre tö ni dimikai ye kadre ngäbiti. Niaratrebiti Jehovata ni dimike ye erere nikwe mikadre tuin jai (Prov. 17:17; Is. 32:​1, 2).

JEHOVÁ NI TÖI MIKAI JÄME

14. ¿Kukwe meden raba ni ngwen nikenkä?

¹⁴ Ruäre ngwane ni raba nekwetekä ja jiebiti. Nitre Jehová mikaka täte nämäne nemen grükekä, ñobätä ñan aune rüe o kukwe tare ben nämene ja tuin ye jürä nämäne nemen bätä mikata gare Bibliabätä (Sal. 18:4; 55:​1, 5). ¿Aune ni? ¿Nitre nänkä kwelate nibe, sribikä nibe, ni mräkätre  o nitre sribikä gobranbe ye tä ja mike ni rüere? ¿O bren tare krubäte tä nibätä yebätä ni raba krüte gare nie? Kukwe ye kwrere känti ni ñaka raba kukwe nuainne jire chi tä nemen ruin nie yebätä monso chi ye kwrere nita nemen. ¿Akwa Jehová tä dre nuainne ni dimikakäre?

15. Salmo 94:​19, ¿Dre nuaindi Jehovakwe tä käbämike?

¹⁵ Kukwe nuainta Jehovakwe. Tä ni töi mike jäme ne kwe ja rabadre ruin kwin nie (ñäkädre Salmo 94:19 yebätä). d Monso chi merire ñaka tä nemen jadüke ñobätä ñan aune ñö muriebe minimini aune unsuli ngö tä nemen krikribe yebätä. Ni rüne tä niken niara känti aune tä ketete kisete köböire niara tä niken jadüke yebätä ani töbike. Bokänä unsuli ngö täbe jankunu akwa monso chi merire ye ie jata nemen ruin kriemikani rün kisete. Ye erere arato, nita nemen grükekä, kä jürä tä nemen nibätä ngwane ni Rün kri kä kwinbiti Jehová tä ni ketete kisete ne kwe ja rabadre ruin kwin nie ye nita ribere jai. ¿Akwa nikwe dre nuaindre ne kwe Jehovakwe ni töi mikadre jäme?

16. Jehová ni töi mikadre jäme yei ni tö ngwane, ¿nikwe dre nuaindre? (Üai mikadre ñärärä).

¹⁶ Ni raba dre nuainne. Nikwe kä diandrekä Jehovakrä jai, nikwe oradre ie aune ñäkädre niara kukwei Biblia yebätä ye ütiäte krubäte (Sal. 77:​1, 12-14). Nikwe ye erere nuaindi ye köböire ni töi rabai käne blitabätä ni Rün kri kä kwinbiti Jehová yebe, ni täi ja tuin kukwe tare ben ye ngwane. Nikwe blitadre Jehovabe kukwe tä nemen ni mike töbike, tä nemen ni ngwen nikenkä yebätä, ye köböire nita orare ie ye käre niarakwe kukwe nuai aune niarakwe ñäkäi ni käre niara Biblia yebiti (Sal. 119:28). Tärä ruäre Bibliabätä ye tä ni dimike krubäte kä ye kwrere ngwane. Ñodre, tärä Job, Salmos aune Proverbios, arato Jesukwe blitabare Mateo capítulo 6 känti ye tä ni dimike. Mäkwe orai Jehovai aune ñäkäi niara kukweibätä ngwane niara täi mä töi mike ño jäme ye jutuai mäi.

17. ¿Nikwe dre ngwandre törö käre jai?

¹⁷ Kukwe ne ngwandre törö käre jai: kukwe bäri tare ben ni täi ja tuin ye ngwane Jehová täi juto biare ni dimikakäre. Ñaka ni tuainmetre jire kaibe kwe (Sal. 23:4; 94:14). Jehovakwe ni dimikai ne kwe ñaka ni ngwandre ngrenkä, ni ketaibätä kwe aune ni töi mike jäme kwe käbämikata kwe nie. Isaías kukwe ne niebare Jehovai: “Nire nire tä ja ketete ja di tätebiti mäbätä ye mäkwe kriemikai; mäkwe niaratre töi mikai jäme jankunu, ñobätä ñan aune niaratre tä tö ngwen mäi” (Is. 26:3). Aisete mäkwe tö ngwen kwatibe jankunu Jehovabiti aune niara tä mä dimike kukwe keta kabrebiti ye mäkwe ka ngäbiti. Mäkwe ye erere nuaindi ngwane mä rabai dite ja tuakäre kukwe bäri tare rabai bare mäbätä ye ngwane.