1. ¿Mäta Jehová bämike ño ja töite?

 ¿MÄ TÄRÄ Ngöbö bämike ja töite? Mäta orare ie ngwane, ¿mätä bämike ño ja töite? Niara Ngöbö üaire, ñan tuin nie akwa Biblia tä kukwe keta kabrebiti bämike. Ñodre, “ñänä, escudo” bätä “ñukwä jutra krubäte” kwrere (Sal. 84:11; Heb. 12:29). Kukwe mikani tuare Ezequiel ie ye ngwane, Jehová ye abokän jä zafiro ye kwrere aune jondron trä ngitiekä bätä mrüträ ye kwrere bä tuani kwe (Ezeq. 1:​26-28). Jehová kore yebätä nikwe töbikadre ngwane, ni töi rabadre niä aune ja rabadre ruin ngwarbe nie.

2. ¿Ñobätä tä nemen tare nitre ruäre kräke rökrakäre Ngöbö ken?

² Jehová ñan tuin nie yebätä, niara tä ni tarere ye ñan raba nemen nuäre ni kräke mikakäre era jai. O kukwe namani bare nibätä ñodre, ni rün ñaka ni tarere ye raba ni töi mike Jehová ñaka ni tarere ye bämike ja töite. Akwa metrere ni töita ño ye nüke gare Jehovai aune dre namani bare nibätä köböite nita ja ngwen kore ye nüke gare kwin ie. Ni tare krubäte Jehovakwe ye tä mike gare nie niara Kukwei yebätä.

3. ¿Ñobätä nikwe ja kitai bäri nguseta Jehovabätä aune ni tare kwe yebätä?

³ Ja tare yebiti Jehová tä nüke gare bäri kwin (1 Juan 4:8). Töi kwin ne, tä mike gare Jehová ye ño, ñobätä ñan aune kukwe jökrä nuainta kwe ja tare yebiti. Jehovakwe ni tare krubäte ye medenbätä, nitre ñan mike täte akwa yebiti ta tä tarere (Mat. 5:​44, 45). Jehová ño aune ni tare krubäte kwe yebätä nikwe ja kitai bäri nguseta kukwe ja tötikara nebätä.

 JEHOVAKWE NI TARE KRUBÄTE

4. ¿Jehovata mä tarere yebätä mäta töbike ngwane, jata nemen ruin ño mäi? (Üai mikadre ñärärä).

⁴ “Ngöbö abokän moto kwin nikrä” (Sant. 5:11). Ni meye kwe monso tare ye kwrere Jehová nieta kwe Bibliabätä (Is. 66:​12, 13). Monso chi tare meyekwe ye bämike ja töite. Tä den kisete aune tä kukwe nuäre niere ie. Monso chi tä muen aune tä juruaine ye ngwane, meye kwe tä niken betekä kokwäre, dre tä nemen barebätä ye mikakäre gare jai aune dimikakäre. Ye erere arato, nita ulire ye ngwane Jehová tä ni ken ni dimikakäre. Ye arabätä ni salmo tikaka käkwe niebare: “Töbika nämä nemen ti nike krubäte ngwane, mä nämä ti töi mike jäme aune ti mike kwekebe” (Sal. 94:19).

5. ¿Jehová ni tarere metre ye nüke gare ño mäi?

⁵ Jehová ja ngwen metre (Sal. 103:8). Jehovakwe ni tare krubäte, ye medenbätä kukwe tä nainte nie akwa tä ni tarere jankunu. Bä kabre, nitre israelita ñaka Jehová mikani täte; akwa nämänentre ja töi kwite ngwane, Jehová nämäne tarere jankunu ye nämäne bämike ie. Bati, Jehovakwe niebare juta kwe ie: “Mä namani tuin bä nuäre tie, mä mikani tuin ütiäte jai aune tita mä tarere” (Is. 43:​4, 5). Jehová ñan ja töi kwite jire chi. Nitre israelita tarebare kwe ye erere tä ni tarere jankunu ye tädre gare metre nie. Nita ja mike ngite ye ngwane, tä ni tarere jankunu. Aune nita ja töi kwite aune niara känene ye ngwane, ni täi tare kwekebe kwe känime ye gare nie. Niarakwe “ngite juain tabiti töi kwinbiti” käbämikata kwe (Is. 55:7). Jehovata ngite kite ta nibiti ngwane, ni moto tä nemen “jäme Ngöbö ngwärekri” mikata gare Bibliakwe (Hech. 3:19).

6. ¿Zacarías 2:8 ye tä dre driere mäi Jehovabätä?

⁶ (Ñäkädre Zacarías 2:8 yebätä). a Jehovakwe ni tare ye medenbätä, jata nemen ruin ño nie ye nüke gare kwin ie aune tö ni kriemikai. Nita ja tuin kukwe tare ben ngwane, niara brukwä tä nötöte. Ye medenbätä, ni raba orare krörö ie: “Mäkwe ti kriemika mä okwä ye kwrere” (Sal. 17:8). Ni okwä ye abokän ñaka nuain raba tare jire chi aune ütiäte krubäte ni kräke. Ye medenbätä Jehovata ni kete ni okwä yebätä ngwane, ta kukwe ne kwrere niere : ‘Kukwe tare nuainta mäbätä juta tikwe, ye ngwane jondron ütiäte tikwe nuainta tare’.

7. ¿Jehovakwe ni tare krubäte ye rabadre gare metre nie ye ñobätä ütiäte krubäte?

 ⁷ Jehovakwe mä tare ye tädre gare metre mäi yei tö. Metrere, kukwe namani bare mäbätä o kukwe tä mä kisete yebätä, mä tare Jehovakwe ye ñan raba nemen era mä kräke, ye nüke gare kwin ie. Ye medenbätä Jehovakwe mä tare ye rabadre gare metre mäi yekäre, ¿dre raba mä dimike? Jesús, nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti aune Jehovakwe ni tare ye tä bämike ño ye mikadre gare jai. Ye arabätä ani ja kite.

JEHOVATA NI TARERE YE TÄ BÄMIKE

8. ¿Jehová nämäne Jesús tarere ye ñobätä nämäne gare metre ie?

⁸ Jehová aune monso tare kwe Jesús ye tä nüne keteitibe jabe kä kwati te. Ye medenbätä, tätre ja kete kwin aune ja tarere kwärikwäri. Niaratre ja ketaka bäri kwin kirabebätä blitata. Jehová tä Jesús tarere ye mikani gare metre ta kwe Mateo 17: 5 yekänti, yete niarakwe kukwe ne niebare metre ta “Ni ne abko ti Odei tare kri tikwe, tita kai ngäbiti”. Jesús nämäne tare Jehovakwe aune käi nämäne nuärebätä, arato kukwe nuaindi kwe yebätä kukwe ne niebare kwe: “Ne abko Monso tare tikwe” (Efes. 1:​7, NGT). Jehová nämäne Jesús tarere ye nämäne gare metre Jesús ie yebätä, rün nämäne tarere ye mikani gare bä kabre kwe (Juan 3:35; 10:17; 17:24).

9. ¿Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye tare Jehovakwe tä mike gare kukwe ñobiti? (Romanos 5:5).

⁹ Jehová tä nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye tarere ye tä bämike ie arato (ñäkädre Romanos 5:5 yebätä). Diccionario keteiti bibliabätä bätä kukwe ne tä tikani “jondron ianinte” (derramado) ye abokän ñö kri tä nen, tä kite nibiti ye tä nüke ni töite. Kukwe ñan tuabare ye tä ni töi mike niä, ¿ñan ererea? Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye Jehovata tarere ye gare metre ietre (Jud. 1). Niaratre ie ja ruin kukwe niebare apóstol Juankwe ne erere: “¡Ngöbö ni Rün nikwe käta ni tarere kri krübäte tuen munkwe abko krörö: ni abko Ngöbö ngäbriänkätre ara niarata niere nie!” (1 Juan 3:1). ¿Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye aibe Ngöböta tarere? Ñakare jire, metrere ni jökrä niara mikaka täte ye tare kwe ye rabai gare nie.

10. ¿Jehovakwe ni tare krubäte ye bämikani kwe ño?

¹⁰ ¿Jehovakwe ni tare krubäte ye bämikani kukwe meden ütiätebiti kwe nie? Ye abokän ni kökanintari kwe yebiti. Niarakwe ni tare bäri nitre mada kräke (Juan 3:​16, TNM; Rom. 5:8). Jehová monso tare kwe ye biani ni ütiäre, tuanimetre kwe murie ketadre ye köböire ngite kita raba ta nibiti aune ni raba nemen ja ketamuko ben (1 Juan 4:10 NGT). Jehová aune Jesús ni ütiä biani kri krubäte yebätä nikwe töbikaitari bäri ngwane, ni itire itire tare kri krubäte kwe ye rükai gare nie (Gál. 2:​20, NGT). Jehovakwe ni kökanintari akwa ye ñan nuainbare kwe nämäne ükaninte kore leibätä yebätä, ñakare aune ni tare kwe yebätä. Monso tare kwe juani kwe ni kökötari aune ngwandre ja tare nike bätä murie ketadre yebiti, ni tare kwe bämikani kwe.

11. ¿Jeremías 31:3 yebätä dre nemen gare nie?

¹¹ Nibi gare nie erere, Jehová ñan tä ni tarere kukwere aibe, ñakare aune tä bämike (ñäkädre Jeremías 31:3 yebätä). b Ni tare kwe ye medenbätä, tä niken ni ngwena ja kokwäre (Deuteronomio 7:​7, 8 ye mikadre ñärärä). Kukwe o jondron ñaka jire raba niara ketebätä ni tarekäre (Rom. 8:​38, 39). Mäta töbike kukwe nebätä ngwane, ¿jata nemen ruin ño mäi? Ja käne mada, nikwe ñäkäi Salmo 23 yebätä, ni täi ñäkebätä ngwane, Jehovakwe David tarebare ye matani ño bätä aune ye erere arato matai ño mäbätä ye mäkwe mika ñärärä.

 ¿MÄ TARE JEHOVAKWE YEBÄTÄ MÄTA TÖBIKE NGWANE JATA NEMEN RUIN ÑO MÄI?

12. ¿Kukwe tä Salmo 23 ye mä raba mike gare ño kukwe braibebiti?

¹² (Ñäkädre Salmo 23:​1-6 yebätä). c Jehová nämäne David tarere aune ngübare yei nämäne tö ngwen kwatibe mikani gare kwe Salmo 23 yekänti. Jehová ye abokän niara Ngübaka mikani gare kwe aune niara nämäne ja kete kwin krubäte Jehovabe mikani gare kwe arato. Jehovakwe David kriemikai yei nämäne tö ngwen kwatibe aune käre nämäne ja di ribere ie. Ne madakäre, niara täi nire ye ngwane, käre Jehovakwe taredi yei nämäne tö ngwen kwatibe. Ñobätä Davidkwe blitabare kore ye ani mike gare jai.

13. ¿Jehová nämäne David ngübare ye ñobätä nämäne gare metre ie?

¹³ “Jondron jökrä täi tikwe”. David nämäne dre ribere jai ye jökrä Jehová nämäne bien ie yebätä ja nämäne ruin kriemikani ie. Arato nämäne ja kete kwin Jehovabe aune Jehová nämäne kain ngäbiti ye nämäne gare metre ie. Yebätä, kukwe tare rabadre barebätä yebiti ta nämäne dre ribere jai ye Jehovakwe biain ie yei nämäne tö ngwen. Kukwe tare keta kabre ben nämäne ja tuin yebiti ta Jehová nämäne niara tarere bäri nämäne gare ie, yebätä kä nämäne nemen jutobätä aune ja nämäne nemen ruin kwin ie (Sal. 16:11).

14. ¿Jehovata ni tarere ye tä bämike ño nie?

 ¹⁴ Ni tare Jehovakwe yebätä tä ni ngübare aune kukwe tare tä nemen bare nibätä ngwane, niara tä ni ngübare bäri kwin. Claire, d kä niena 20 biti Betelte yebätä kukwe namani bare ye ani mike gare jai. Kukwe namani bare jabitibe niarabätä ye ani mike gare jai. Mräkätre nämäne ja tuin kukwe tare ben: niara rün yebätä bren nämäne dokwäte, eteba kwe kitaninkä kukwebätä, jondron rürübäin nämäne kwetre ye nianinte kän aune ju dianinkä niaratre kän. Jehová nämäne niaratre tarere, ¿ye Jehovakwe bämikani ño ño ietre? Claire tä niere: “Ti mräkätre nämä dre ribere jai ye käre Jehová nämä bien nunye köbö kwatire kwatire. Biti mada, kukwe ñan bämikaba jire tikwe ja töite yebiti Jehová nämä ti mräkätre ye dimike. Jehovakwe kukwe kwin nuainbare ti kräke ye tä kwekebe ti brukwäte. Aune tita töbike kukwe yebätä ngwane, tä ti dimike nänkäre jankunu ja käne kukwe tare yebiti ta”.

15. ¿Dre ja di biani David ie? (Üai mikadre ñärärä).

¹⁵ “Tä ja di bien tie”. David nämäne ja tuin kukwe tare krubäte ben yebätä ruäre ngwane nämäne nemen töbike krubäte (Sal. 18:​4-6). David nämä tare Jehovakwe aune bämikani kwe ie, ye köböire ja namani ruin dite ie. Ja ketamuko kwe Jehová, nikani niara ngwena “kä kiare känti mikä kare” aune “ñö ere ye kwrere känti” ja namani ruin ie. Ye köböire namani dite aune kä namani jutobätä Jehová mikakäre täte jankunu (Sal. 18:​28-32).

16. ¿Jehovata mä miketa dite ye namanina gare ño mäi?

¹⁶ Nita ja tuin kukwe tare ben ngwane, ni raba kukwe ne erere niere: “Jehová tä ni tarere metre yebätä niara ñan ni gatebare, ñobätä ñan aune niarata ni mike tuin bobre käre jai” (Lam. 3:22; Col. 1:​11, NGT). Kukwe namani bare Rachelbätä ye ani mike gare jai. Pandemia COVID-19 ye näire, muko kwe Jehová tuanimetre aune niara tuanimetre, kukwe yekwe niara brukwä ötaninte krubäte. ¿Jehovakwe dre nuainbare niara dimikakäre? Niara ara tä mike gare: “Jehová nämä ti dimike ne kwe ti tare kwe ye rabadre gare tie. Ja ketamuko kabre bianba kwe tie nämä kä denkä tikrä jai, niaratre nämä niken mrö ngwena tie, kukwe bä nuäre tike tie, nämä ñäke textobätä tie ti dimikakäre aune käre nämä kä mike juto tibätä, Jehová nämä ti ngübare ye käre nämäntre ngwen törö tie. Tita debe bien krubäte aune jankunu Jehovai, ja mräkätre kwati biani kwe tie ti tare krubäte yebätä”.

17. ¿“Kukwe käme ye tikwe ñaka jürä ngwain jabätä”, ye ñobätä Davidkwe niebare?

¹⁷ “Kukwe käme ye tikwe ñaka jürä ngwain jabätä, ñan ñobätä aune mätä tibe”. David ja tuani rüe käme krubäte yebe aune bä kabre ja nire kwe ye namani kukwe kri te. Jehová nämäne niara tarere yebätä ja nämäne ruin kriemikani ie aune dimikani, Jehová nämäne David ken ye  kwrere ja namani ruin ie. Ye medenbätä, niarakwe kantabare ne kwrere: “Kä jürä nämä tibätä yebätä niarakwe ti mikaba kwäre” (Sal. 34:4). Kukwe nieta Davidbätä ne namani bare metre, akwa Jehová nämäne niara tarere ye nämäne bäri dite rüe ye kräke.

18. Kukwe tare tä ni mike ja töibikaire krubäte yebe ja tuata ngwane, ¿Jehovata ni tarere ye tä ni dimike ño?

¹⁸ Nita ja tuin kukwe tare ben aune tä nemen ni ngwen nikenkä ye ngwane, ni tare Jehovakwe tä nemen gare nie ye tä ni dimike krubäte. Prekursora iti kädekata Susibätä muko kwe ie ja namani ruin ño ngobo kwe ja murie ketani ngwane, ye niara tä mike gare: “Nita ja tuin kukwe tare ben ye ñan nemen nuäre nikrä, ñobätä ñan aune ni ñan raba jondron nuainne jire chi aune jata nemen ruin ngwarbe nie. Akwa ni tare Jehovakwe ye köböire jata nemen ruin kriemikani nie”. Rachelbätä blitani párrafo 16 ye käkwe mikani gare: “Bati deu ti nämä ulire, ti rababa ja töibikaire krubäte yebätä ti di ñan rababara aune ti nämä muen kwärä orare Jehovai. Ye ngwane, ni meyere tä monso ketete kisete mikakäre kwekebe ye kwrere Jehovakwe ti ketateba kisete ti töi mikakäre jäme rababa ruin tie. Ye ngwane, ti rikaba ja düke nguseta. Köbö ye ñaka käi rikwitaikä jire chi tibiti”. Ni umbre ji ngwanka konkrekasionte kädekata Tasos kitani ngite kä kobäkä jire te ñaka nikani rüre yebätä. Jehovakwe niara ngübabare kwin krubäte mikata gare kwe aune niara nämäne dre ribere jai Jehovakwe biani bäri ie, ye köböire niara namani tö ngwen bäri dite Jehovabiti. Ne madakäre, Jehovakwe üai deme biani ie aune kä namani jutobätä kä ñaka kwin känti niara kitani ngite yebiti ta. Yebiti namani gare ie niarakwe tö ngwain jankunu Jehovai ngwane, Jehovakwe käre taredi ye medenbätä niara nämäne ngite ye ngwane, ja mikani kwe prekursor regular.

NGÖBÖ NI TAREKÄ YE KEN NÖKRÖ

19. a) ¿Ni tare Jehovakwe gare nie ngwane, oradre ño ie? b) ¿Texto ruäre Bibliabätä tä mike gare ni tare Jehovakwe ye meden tuin bäri kwin mäi? (Recuadro “ Jehovata ni tarere ye bersikulo ruäre tä mike gare” ye mikadre ñärärä).

¹⁹ Ja mräkätrebätä kukwe namani bare nikwe blitani ye tä bämike metre “Ngöbö ni tarekä” (2 Cor. 13:11). Jehová töita ni itire itirebätä aune ja tare metre kwe ye täi ni itire itire bäre käbämikata kwe (Sal. 32:10). Ni tare Jehovakwe tä bämike ño nie yebätä nikwe töbikadretari bäri ngwane, ja raba nemen ruin bäri ken nie aune ni tare kwe ye rabai tuin bäri metre nie. Aisete, nikwe oradre ie, ja brukwä tökadrete ie aune ni taredre kwe nita ribere ye mikadre gare ie. Kukwe meden tä ni mike töbike ye nikwe niedre jökrä ie aune nita ja driere ie ngwane, ni kukwei rükai gare ie yei tö ngwandre aune tö ni dimikai yei tö ngwandre kwatibe (Sal. 145:​18, 19).

20. ¿Jehovata ni tarere ye ñobätä tä ni krötö bäri niara ken?

²⁰ Jehovata ni tarere ye abokän ñukwä jutra ngitiekä kä tibo näire, ni töta nemen träsäi jankunu aune ñaka kä mikaikäbätä ye kwrere. Niara dite krubäte aune ni ngüba gare kwin ie. ¡Jehovakwe ni tare krubäte ye medenbätä kä juto nibätä! Ni jökrä tö kukwe ne nie: “Tita Jehová tarere” (Sal. 116:1).