Kä ruäre känti nitre merire ye ñan ütiäte nitre brare kräke ye ngätäite ja mräkätre ruäre ririabare. Ñodre, ni circuito tuabitikä nünanka Bolivia kädekata Hans tä niere: “Nitre merire ye ñaka ütiäte ja mräkätre brare kräke ye ngätäite ja mräkätre ririabare, yebätä niaratre kräke meritre ye ñaka ütiäte nütüta kwetre”. Ni umbre ji ngwanka konkrekasionte kädekata Shengxian nünanka Taiwán tä niere: “Tita nüne yekänti kukwe tä ni brare kisete ye ngwane meritre ñaka ja mikadre te nütüta nemen kwetre. Nitre brare käkwe meri töita ño ye niedre ngwane, nitre brare ye mika ñan raba nemen ütiäte jai”. Kä ruäre känti abokän nitre brare ruäre tä meritre mike tuin ngwarbe jai, ñodre tä kukwe niere okwäbiti, akwa ñaka tä niere metre ta ietre ñakare aune tätre kukwe niere meritrebätä kötaikäre o kukwe mada niere kukwe juruadre nitre merire ie yekäre.

Meritre ñan mikata ütiäte jai ye ngätäite ja mräkätre ruäre ririabare akwa raba ja töi kwite ye kwin krubäte (Efes. 4:​22-24). ¿Raba nemen bare ño ietre? Niaratre rabadre ja ngwen Jehová erere. Jehovata nitre merire mike tuin ño jai, nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte raba meritre mike tuin ño jai Jehová erere aune nitre ji ngwanka ye raba kukwe kwin bämike ño ja mräkätre mada käne ye rabai gare nie.

¿JEHOVATA MERITRE MIKE TUIN ÑO JAI?

Meritre mikadre tuin ño jai ye Jehová tä bämike kwin krubäte. Niara ye abokän ni Rün kwe mräkätre tare ja erebe aune tä mike tuin bobre jai ye kwrere (Juan 3:​16, TNM). Meritre tä Jehová mike täte ye niara tä mike tuin jai ngängän kwe ye kwrere aune jökrä tuin ja erebe ie. Jehovata  meritre tarere aune mike tuin ütiäte krubäte jai ye tä bämike ño, ye ani mike gare ruäre jai.

Ni jökrä tuin ja erebe ie. Nitre merire aune brare ye Jehovakwe sribebare ja kwrere, aisete iti ye ñan bäri ütiäte Jehová kräke (Gén. 1:27). Ñaka nitre brare sribebare bäri töbätä kwe o sribebare kwe ne kwe rabadre jondron nuainne bäri, ñakare aune sribebare kwe ja erebe. Nitre merire sribebare kwe ne kwe kukwe Bibliabätä ye rabadre nüke gare ietre aune töi kwin keta kabre tä Bibliabätä ye erere rabadre ja ngwen arato. Jehová ñan nitre brare ye mike tuin bäri ütiäte jai (2 Crón. 19:7). Jehová kräke nitre merire tä tödeke ye ütiäte krubäte, yebätä tä tödeka bien ietre nünankäre kä tibienbätä o kä kwinbiti, ne kwe rabadre reire aune sacerdotere (2 Ped. 1:​1, nota). Nitre merire ye Jehová ñan mike tuin ngwarbe jai, ñakare aune ütiäte krubäte kräke.

Tä kukwe nuin. Nitre merire tä ja tuin drebe aune ja ruin ño ie ye ütiäte Jehová kräke. Ñodre, Raquel bätä Ana käkwe orabare ie ye kukwe nuani kwe aune mikani nemen bare kwe (Gén. 30:22; 1 Sam. 1:​10, 11, 19, 20). Arato niara kukwei Biblia yebätä nitre brare ruäre käkwe meritre kukwe nuani ye tika mananbare kwe arato. Ñodre, Abrahankwe Sara kukwe nuani yebiti Jehová kukwei mikani täte kwe (Gén. 21:​12-14). Davidkwe, Abigaíl kukwe nuani mikata gare. Jehovakwe Abigaíl juani blite David ben niebare kwe (1 Sam. 25:​32-35). Nitre merire kukwe nuadre ye Jesús bämikani kwin krubäte, meye kwe María ye kukwe nuani kwe (Juan 2:​3-10). Kukwe namani bare nebiti Jehovata meritre kukwe nuin yebiti tä bämike niaratre ye ütiäte krubäte kräke.

Tä tö ngwen meritre ie. Ñodre, sribi mikani Eva kisete ye abokän rabadre Adán dimike jondron kä jökräbiti tibien ye ngübare (Gén. 1:28). Jehová ñaka nämäne Adán mike bäri ütiäte jai Eva kräke, ñakare aune Eva nämäne ütiäte kräke aune nämäne Adán dimike ye kwrere nämäne mike tuin jai. Arato ni Ngöbö kukwei niekä Débora aune Huldá ye kisete sribi ütiäte mikani kwe, niaratre ye rabadre mäträre juta kwe yebätä, ni kukwe ükatekä iti aune rei iti yebätä (Juec. 4:​4-9; 2 Rey. 22:​14-20). Kä nengwane, Jehovata tö ngwen meritre ie aune tä sribi mike kisete. Niaratre ye meritre kristiana ja ngwanka metre, tätre kukwe driere, tä sribi prekursora o misionera nuainne. Tätre nitre tötike, tätre sribire ju sribebätä, tätre Ju Ja Ükarakrö mike mrebe aune tätre sukursal yete sribire arato. Ruäre tätre sribire Betelte, mada abokän tä sribire Oficina Kukwe Kwitakäre yete. Niaratre jökrä ye abokän nitre rükä ye kwrere köböire Jehovata ja töi mike nemen bare (Sal. 68:11). Nitre merire ye Jehová ñan mike tuin jai jondron nuain ñan gare ietre ye kwrere.

¿JA MRÄKÄTRE KUKWEBÄTÄ YE RABA MERITRE MIKE TUIN ÑO JAI JEHOVÁ ERERE?

Ja mräkätre, nita nitre merire mike tuin jai Jehová erere o ñakare ye mikakäre gare jai, nita töbike ño aune ja ngwen ño ye mikadretari ñärärä kwin. Akwa yekäre nita ja di ribere. Jondronbiti doctor tä ni trä tuin ne kwe ni brukwä tä räre o tä bren tä nemen gare ietre, ye erere arato ja ketamuko kwin nikwe aune Ngöbö kukwei yebiti raba nemen gare nie, nita nitre merire mike tuin jai Jehová erere o ñakare. Nuain raba ño ye ani mike gare jai.

Ja ketamuko era metre ie ja di kärädre (Prov. 18:17). Ja ketamuko ben ja rabadre ruin kwin nie o ni raba blite töi jämebiti aune kukwe era erere niedre kwe nie, ben yei ni raba kukwe ne kwrere ngwentari: “¿Tita meritre mike tuin ño jai, tuin mäi? ¿Tita mike ütiäte jai ruin ietre? ¿Ti raba kukwe ruäre nuainne bäri kwin?”. Ja ketamuko nikwe käkwe mäträdre kukwe ruärebiti nibätä ngwane, nikwe ñaka kukwe mikadre jabiti o kukwe känändre. Ñakare aune, bäri kwin nikwe niaratre kukwe kadre ngäbiti aune drebätä nikwe ja töi kwitadre ye erere nuaindre.

Ja tötikadre Ngöbö Kukweibätä. Meritre testiko ye mikata tuin ño jai mikakäre gare jai, nita ja ngwen ño aune nita dre nuainne ye erere tä Bibliabätä ye mikadre gare kwin jai (Heb. 4:12). Ja kitadrebätä ye köböire nitre käkwe meritre mikani ütiäte jai aune ruäre ñaka meritre mikani ütiäte jai ye tä nemen gare nie. Ye medenbätä, ti tö ja ngwain nitre meden erere ye ni raba ngwentari jai. Ne madakäre, texto keta kabre mikadretari ñärärä texto madabätä, ye köböire ni töi ñaka kwin meritrebätä ye nikwe ñaka mikai gare texto tä blite  kukwe madabätä yebiti. Ñodre 1 Pedro 3:7 tä mike gare, nitre brare rabadre muko mike “ütiäte amne ngibiare”. a Ye medenbätä, ¿kukwe nuain ñan gare ietre o ñaka töbätä? ¡Ye ñan ai gärätä! Kukwe niebare Pedrokwe ne ñaka kwitadre jene yekäre ani ja kite Gálatas 3:​26-29 yebätä arato. Yete mikata gare Jehovakwe nitre merire aune brare dianinkä gobrankäre kä kwinbiti Jesús ben. Nikwe ja tötikai Bibliabätä aune mäträmana jabätä ja ketamuko nikwe ie, ye köböire nitre merire mikadre tuin ño ütiäte jai ye erere nikwe nuaindi.

¿NITRE UMBRE JI NGWANKA TÄ MERITRE MIKE ÜTIÄTE JAI YE RABA BÄMIKE ÑO?

Ja mräkätre konkrekasionte raba meritre mike tuin ütiäte jai nitre umbre ji ngwanka tä nuainne ye erere. ¿Nitre umbre ji ngwanka ye tä kukwe kwin bämike ño? Niaratre tätre nitre merire mike ütiäte aune tarere ye tä bämike kukwe ruärebiti ye ani mike gare jai.

Tä kwin niere ietre. Apóstol Pablo yekwe kukwe kwin bämikani ja mräkätre umbre ji ngwanka ye käne. Niarakwe kukwe tikani nitre Romano ie ye ngwane, meritre ruäre ie kwin niebare kwe nitre kwati okwäbiti (Rom. 16:12). Ñäkäbare tärä nebätä konkrekasion ie ngwane, kä namani juto krubäte meritre yebätä, ¿ye mä tärä bämike ja töite? Ye erere arato, meritre tä sribire kä jutobiti aune töi kwin kwetre yebätä nitre umbre ji ngwanka tä kwin niere ietre. Ye köböire meritre ye ütiäte aune jata nemen ruin ütiäte krubäte ietre konkrekasionte. Ruäre ngwane nitre merire tä kukwe ribere jai ja ngwankäre dite aune sribikäre jankunu Jehová kräke, ye ara nieta nitre umbre ji ngwankakwe ietre (Prov. 15:23).

Nitre umbre tä kwin niere nitre merire ie ngwane, tä niere ja töi bökänbiti ietre aune drebätä ye  erere tä niere ietre. ¿Ñobätä? Jessica tä dre niere ye ani mike gare jai: “Metrere nitre merire ie ‘Kwin’ nieta ye tä nemen debe kräke. Akwa kukwe keteiti nuainta kwin kwetre ye kädekadrete ie ye raba dimike bäri, ñodre, tätre monsotre kwe tötike kwin ne kwe ja ngwandre kwin kwe gätäte o tätre niken ni ja tötikaka iti tuin gätä kokwäre yebätä”. Nitre merire tä kukwe nuainne yebätä nitre umbre ji ngwanka käkwe kwin niedre ie ngwane, ja rabadre ruin ütiäte aune konkrekasion tä niaratre ribere ye rabadre gare ietre.

Tätre kukwe nuin. Nitre umbre töi bobre ye abokän ie gare, niaratre ñan aibe ie kukwe nuain gare kwin. Yebätä nitre merire töita ño ye tätre ngwentari ietre aune tä kukwe nuin kwekebe. Ye köböire ni jökrä kräke kukwe kwin tä nemen bare aune nitre merire tä nemen dimikani. ¿Ñobätä kwin nitre umbre ji ngwanka kräke? Gerardo ni umbre ji ngwanka tä sribire Betelte tä niere: “Ja ngwaitre tä kukwe niere tie ye tä ti dimike sribi tä ti kisete ye nuainne bäri kwin. Bäsi käre niaratre tä sribire bäri nitre brare kräke”. Konkrekasionte ja ngwaitre kabre prekursora, yebätä territorio kukwe driekäre ye gare kwin ietre. Bryan ni umbre ji ngwanka tä niere: “Ja ngwaitre tätre kukwe keta kabre nuainne kwin krubäte juta Ngöbökwe kräke. ¡Nikwe ja kitadre niaratrebätä!”.

Nitre merire tä kukwe niere nitre umbre ie ye niaratre ñaka mike tuin ngwarbe jai. ¿Ñobätä tätre ngwen töbätä? Edward ni umbre ji ngwanka tä niere: “Ja ngwaitre tä kukwe niere aune kukwe gare ietre yebiti raba ja mräkätre dimike dre tä nemen bare ye mike gare kwin jai aune kukwe ükete bäri kwin” (Prov. 1:5). Kukwe nieta ja ngwaitrekwe ye erere ñan nuain raba ruäre ngwane akwa nitre umbre tä debe bien ietre aune tä mike tuin ütiäte jai.

Tä kite. Nitre umbre tä kä denkä jai meritre kitakäre ye ngwane, tä ja ngwen töbätä. Raba kite kukwe drie jie ngwankäre, ni brare ja ngökabare ñöte ñaka jire ye ngwane, arato máquina o jondron sribikäre yebiti sribidre ño proyecto ju sribebätä o mantenimiento yebätä ye raba driere ietre. Ni umbre ji ngwanka Betelte tätre ja ngwaitre ie dirire, ne kwe rabadre sribi keta kabre nuainne. Ñodre, mantenimiento, jondron kökö, sribire ngwianbätä aune programa sribere. Nitre umbre tä meritre kite yebiti tä bämike kukwe nuain gare ietre aune tä tö ngwen ietre.

Ja ngwaitre kabre ie nitre umbre tä kukwe driere yebiti tätre ja mräkätre mada dimike. Ñodre, ju sribedre ño ye drieta ietre, aisete kukwe tare tä nemen köböite ju tä niken ngwarbe ja mräkätrekän, yekänti niaratre tä niken ju üketeta kräke. Mada abokän tötikata yebiti tä kukwe driere nitre jökrä okwäbiti aune tä meritre testiko mada kite kukwe driekäre. ¿Nitre umbre tä meritre kite yebätä dre nieta kwetre? Jennifer tä niere: “Tikwe sribiba Ju Ja Ükarakrö sribebätä ngwane, ja mräkä iti sribi ye jie ngwanka ye käkwe kä diankaba ti kitakäre. Ti nämä dre nuainne ja mräkä ye nämä miketari ñärärä. Ti nämä sribire ben yebätä ja nämä nemen ruin kwin tie aune sribi tikwe mika nämä tuin ütiäte jai aune tö ngwan nämä tie nämä tuin tie”.

MERITRE MIKATA TUIN NI MRÄKÄTRE KWRERE JAI YE KÖBÖIRE KUKWE KWIN TÄ NEMEN NIKWE

Nitre brare kristiano ye tä meritre mike tuin jai Jehovata mike tuin ño jai ye erere aune tä tarere. Ja ngwaitre ye mräkätre ye kwrere tuin ietre (1 Tim. 5:​1, 2). Meritre ben nita sribire gwairebe Jehová kräke ye kwin krubäte. Aune tä kä mike juto nibätä, ja ruin ütiäte ietre ye tä kä mike juto nibätä arato. Vanessa tä niere: “Tita debe bien krubäte Jehovai, ñobätä ñan aune juta kwe te nitre brare kwati tä aune tä ti mike tuin ütiäte jai”. Meri iti nünanka Taiwán tä niere: “Jehová aune juta kwe tä nun mike tuin ütiäte jai aune ja ruin ño nunye nüke gare ie yebätä tita debe bien krubäte. Ye tä tödeka tikwe mike bäri dite aune tita juta Ngöbökwe te ye tä nemen bäri ütiäte ti kräke”.

Ni kristiano brare tä ja di ngwen meritre mikakäre ütiäte jai Jehová erere ye käita nemen juto Jehovabätä (Prov. 27:11). Ni umbre iti ji ngwanka konkrekasionte nünanka Escocia tä niere: “Käbiti tibien, nitre brare ñaka meritre mike tuin ütiäte jai. Yebätä, tätre niken gätäbätä Ju Ja Ükarakrö yete ngwane, ja rabadre ruin kwin ietre yei ni tö”. Ja di ngwandre kukwe jökräbiti ja ngwen Jehová erere aune meritre mikadre tuin ütiäte jai aune taredre Jehová tö ye erere (Rom. 12:10).