KUKWE JA TÖTIKARA 1
KANTIKO 2 Mä kä Jehová
Jehová mikadre ütiäte jai
TEXTO KÄ 2025 KRÄKE: “Jehová kä mikadre ütiäte tä ribere ye erere nuaindre” (SAL. 96:8).
KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI
Ni raba dre nuainne Jehová mikakäre ütiäte jai.
1. ¿Nitre kwati tä ja töi mike dre nuaindre?
NENGWANE nitre töita ja aibebätä. Nitre töi mikakäre jabätä o dre nuainta kwetre yebätä nitrekwe ja töi mikadre yekäre tätre jondron mike redes sociales yete. Aune ñan tä Jehová mike ütiäte jai. ¿Jehová mikadre ütiäte jai ye dre gärätä? ¿Ñobätä nuaindre? Ni raba niara mike ño ütiäte jai aune kebera ja kä ye mike ütiäte ye nuaindi ño kwe ye rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti.
¿JEHOVÁ MIKADRE ÜTIÄTE JAI YE DRE GÄRÄTÄ?
2. ¿Jehovakwe ja mikani ño ütiäte ngutuä Sinaí ye känti? ( mikadre ñärärä).
2 Bibliabätä mikadre ütiäte jai nieta angwane, ye abokän kukwe keteiti köböire ni mikata kri jai meden gärätä. Nitre israelita mikani kwäre Egipto ye bitikäre, Jehovakwe kukwe nuainbare yebiti ja mikani ütiäte kwe. Kukwe ne ani bämike ja töite: nitre israelita kwati krubäte tä ngutuä Sinaí ye ngürebätä Ngöbökwe dre niei ye kukwe nuakäre. Muta nibi krubäte ngutuä yebätä. Dobo kri nakaka ngübü nibi nen ngutuäbätä, meraträ aune unsuli ngö nibi krubäte, nibi krotu ngö nibi krubäte arato (Éx. 19:16-18; 24:17; Sal. 68:8). Erametre, Jehovakwe ja mikani ütiäte nitre Israel ngwärekri ye käkwe nitre israelita mikani töi ñan krütare.
Jehová tä ja di kri mike tuare nitre israelita ie ngutuä Sinaí yekänti (Párrafo 2 mikadre ñärärä)
3. ¿Jehová käikitakata ye dre gärätä?
3 Ni arato raba Jehová mike ütiäte jai. ¿Nuain raba ño nikwe? Jehová die aune töi kwin yebätä ni raba blite nitre ben. Aune dreta nemen bare nie, ye tä nemen bare nie niara köböire yebätä nikwe käi kitadrekä (Is. 26:12). Davidkwe kukwe bämikani kwin ni käne kukwe yebätä. Nitre Israel ngwärekri orabare kwe ngwane, niebare kwe: “Mä kri krubäte, mä dite krubäte, mä bä nuäre krubäte, mä trä ngitiekä aune mä ütiäte krubäte Jehová, ñan ñobätä aune jondron jökrä tä kä kwinbiti bätä kä tibienbätä ye mäkwe”. Orabare ünä kwe ngwane, “nitre jökrä namani Jehová käikitekä” (1 Crón. 29:11, 20).
4. ¿Jesukwe Jehová käikitaninkä ño?
4 Jesús nämene kä tibienbätä ngwane, Jehová käikitaninkä kwe kukwe keta kabrebiti. Kukwe ñan tuabare nuainbare kwe, üai deme Jehovakwe ye diebiti (Mar. 5:18-20). Arato nämene blite ño Jehovabätä aune nitre mada mike tuin ño jai yebiti nämene Jehová käikitekä. Bati, Jesús nämäne dirire sinagoga yekänti ngwane nitre ye ngätäite meri iti bätä chokali nämä kä 18 te aune chokali ye köböite nämene ngödötaninkä tolene. ¡Kukwe ye tare krubäte! Meri ye nämene ja tare nike krubäte ye jutuabare Jesús ie ngwane namani tuin bobre ie aune töi bökänbiti niebare kwe ie: Meri, “ma bikera nementa kuinta mtare”. Yebiti, kise mikani kwe meri yebätä aune ben gwairebe meri ye namaninta räre aune meri ye “nikani Ngöbö käikitekä” (Luc. 13:10-13). Meri ye namaninta räre aune mikaninta tuin ütiäte jai yebätä nikani Jehová käikitekä ye erere arato kukwe tärä keta kabre nie Jehová käikitakakäre.
¿KUKWE MEDENBÄTÄ NI TÖ JEHOVÁ KÄIKITAIKÄ?
5. ¿Ñobätä nikwe Jehová mikadre ütiäte jai?
5 Nita Jehová käikitekä ñobätä ñan aune niara ütiäte krubäte ni kräke. Kukwe tärä keta kabre Jehová käikitakakäre. Ñobätä ñan aune niara abokän dite aune raba kukwe jökrä nuainne (Sal. 96:4-7). Kukwe jökrä sribebare kwe yebiti niara töbätä krubäte tä nemen gare nie. Niara tä ja nire bien nie aune nita dre dre ribere jai tä bien nie (Apoc. 4:11). Niara abokän ja ngwanka metre (Apoc. 15:4). Kukwe jökrä tä nemen bare kwin ie aune tä dre niere erere tä nuainne (Jos. 23:14). Ye medenbätä ni Ngöbö kukwei niekä Jeremías käkwe niebare: “Jehová, nitre töbätä kä tibienbätä aune gobrantre kä nebätä ye ngätäite ni ñaka jire iti töbätä mä erere” (Jer. 10:6, 7). Kukwe tärä keta kabre nie ni rün kä kwinbiti käikitakakäre. Akwa ye ñan aibe ribeta kwe ñakare aune nikwe mikadre täte aune taredre.
6. ¿Ñobätä nita Jehová tarere?
6 Nita Jehová mike ütiäte jai ñobätä ñan aune nita niara tarere ja brukwä tätebiti. Aune töi kwin keta kabre niarabätä ye tä ni töi mike niara tarere. Niara abokän ni mikaka tuin bobre jai aune ni tarekä (Sal. 103:13; Is. 49:15). Nita ja tare nike ngwane, ja ta nemen ruin ño nie ye tä nüke gare ie aune niara ñan tö ni tuai ulire (Zac. 2:8). Niara tä ni dimike nökrö ja ken ne kwe ni rabadre ja ketamuko kwe (Sal. 25:14; Hech. 17:27). Ne madakäre, niara abokän töi bobre “niara tä ja mikete kwintubu kä kwinta aune kä tibien mikakäre ñärärä, ni töi bobre tä dobro mününte ye gakrökäre” (Sal. 113:6, 7). Ngöbö kri aune dite yebätä ni jökrä käkwe käikitaikä (Sal. 86:12).
7. ¿Kukwe meden ütiäte krubäte tä nikwe?
7 Nunta Jehová käikitekä ñobätä ñan aune nun tö niara mikai gare nitre jökrä ie. Nitre kwati ñaka tä töbike kwin Ngöböbätä. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune Satana tä kukwe ngwarbe niere Ngöböbätä aune nitre tä mike era jai (2 Cor. 4:4). Jehová abokän ni mikaka ja ngie nuin aune tä ni mike ja tare nike, ye köböite kukwe tare jökrä tä nemen bare kä tibienbätä nütüta nitrekwe. Akwa nun ie kukwe metre gare Jehovabätä. Aisete nitre dimikadre Jehová ño metrere ye mike nüke gare jai ye kwin nun kräke aune yebiti Jehová käikitakata (Is. 43:10). Ja känenkäre, Jehová käikitadrekä ye mikata gare bersikulo ruäre tä Salmo 96 yete, yebätä ani ja kite. Yebiti rükai gare nie ño ni raba Jehová käikitekä ribeta kwe erere.
¿ÑO NI RABA JEHOVÁ KÄIKITEKÄ?
8. ¿Kukwe meden keteiti biti ni raba Jehová käikitekä? (Salmo 96:1-3).
8 (Ñäkädre Salmo 96:1-3). a Ni raba Jehová käikitekä nita dre niere niarabätä yebiti. Bersikulo nete nitre Ngöbö mikaka täte nübaita kantare ie, niara kä ye käikitadrekä, kukwe kwin niarakwe ni mikai kwäre yebätä mikadre gare aune niara di kri mikadre gare juta jökrä te. Kukwe jökrä nebiti nita ni rün kä kwinbiti ye käikitekä. Ñongwane kukwe metre niedre Jehovabätä ye ngwane nitre kristiano kena aune nitre judío nämäne blite ñan nämenentre nemen kwekebe aune Jehová kukwe kwin nuainbarera kräketre yebätä nämenentre blite (Dan. 3:16-18; Hech. 4:29). ¿Ño ni raba ja ngwen niaratre erere?
9, 10. ¿Kukwe namani bare Angelinabätä ye tä dre driere mäi? (Üai mikadre ñärärä).
9 Kukwe namani bare Angelina b käi Estados Unidos bätä ye ani mike gare jai. Niara ñaka kä jürä ngwani jabätä aune kukwe metre niebare kwe Jehovabätä sribi känti. Nikani sribire kena ngwane, niara nübaibare blite gätä nitre mrä mrä mikakäre gare jai yekänti. Niara abokän testiko yebätä käta jutobätä ye mikakäre gare nitre ie niarakwe üai ruäre dianinkä mikakäre tuare ietre. Akwa, niara känenkri ni sribikä iti brare käkwe blitabare, niara ye ririabare mräkätre testiko ngätäite niebare kwe akwa niara namani nitre testiko Jehovakwe kötaire. Angelina tä niere: “Kä jürä rababa krubäte tibätä akwa ti rababa töbike krörö: ‘¿Tikwe ni se tuainmetre ñäke blo Jehovabätä o tikwe ñäkäi Jehová dokwäre?’”.
10 Ni ye käkwe blitabare ünä ngwane, Angelina orasion nuainbare Jehovai. Biti, niebare kwe ni ye ie: “Ti arato ririabare testiko ngätäite aune nengwane ti täbe kukwebätä”. Ye ñan mataba kwin bätätre akwa niara ja töi mikani jäme. Aune kena üai känti niara nämene sribire kä jutobiti Jehová kräke ye mikani tuare kwe ietre biti kukwe mikata täte kwe ye mikani gare töi kwinbiti kwe ietre (1 Ped. 3:15). Angelina blitabare ünä ngwane sribi muko kwe namaninta jäme biti niara nämene nüne mräkätre testiko ngätäite ngwane kukwe kwin namani barebätä ye nämäne törö ie niebare kwe. Angelina tä niere mada: “Jehová käikitadrekä ye bäri kwin aune ütiäte krubäte. ¡Kukwe ütiäte tä ni kisete!”. Nitre mada tä blite blo Jehovabätä ngwane niara käikitadrekä aune kä kwe yebätä kukwe kwin mikadre gare aune ni kräke sribi ye ütiäte krubäte.
Ni raba Jehová käikitekä nita dre niere yebiti (Párrafo 9 aune 10) f
11. ¿Kukwe ja jie ngwankäre tä Salmo 96:8 ye nitre Ngöbö mikaka täte mikanina ño täte kirabe nükebe nengwane?
11 (Ñäkädre Salmo 96:8 yebätä). c Ni raba Jehová käikitekä jondron ütiäte tä nikwe yebiti. Nitre Jehová mikaka täte erametre käre tä niara käikitekä jondron ütiäte bianta yebiti (Prov. 3:9). Ñodre, nitre israelita jondron ütiäte biani ja töi jeñebiti templo sribekäre aune ngübakäre (2 Rey. 12:4, 5; 1 Crón. 29:3-9). Aune nitre ja tötikaka Jesukwe ruäre “jändrän nämane kwekwe” ye biani kwetre Jesús bätä apóstol kwe ye ka ngäbitikäre (Luc. 8:1-3). Siglo kena ye ngwane nitre kristiano käkwe jondron jakwe biani ja mräkätre kukwebätä ye dimikakäre (Hech. 11:27-29). Kä nengwane arato ni raba Jehová käikitekä nita ngwian bien ja töi jeñebiti ye ngwane.
12. ¿Ngwian bianta ja töi jeñebiti yebiti Jehová käikitakata ño? (Üai mikadre ñärärä).
12 Ni raba Jehová käikitekä nita jondron bien yebiti. Tä nemen bare ño ye ani mike gare jai. Kä 2020 kukwe namani bare juta Zimbabue yebätä. Yete ñü ñan namani näkäin yebätä bäsi nitre murie neketani mrö miare. Kukwe ye ben meri testiko iti kädekata Prisca käkwe ja tuani. Kä namani töre o moren krubäte akwa yebiti ta, käre nämene kukwe driere miercolite, vierninte, aune kä sribi näire ye ngwane. Aune nitre nünanka bäre namani kötaire ñobätä ñan aune tädre sribire näre nämäne kukwe driere aune namanintre niere ie: “¡Mä näin ngwarbe mrö miare!”. Akwa töi kwatibebiti niebare kwe: “Nire tä Jehová mike täte ye Jehová ñaka tuainmetre kaibe jire chi”. Kä ñan nikani raire ta aune ngwian bianta ja töi jeñebiti ye köböire ja mräkätre nükani mrö mike ie. Aune nitre nünanka bäre ye töi namani ñan krütare aune niebare kwetre: “Jehová ñaka mä mikete kaibe. Nun tö niara mikai gare bäri jai”. Ja käne mada nitre ni kükü namani näin gätäbätä.
Ni raba Jehová käikitekä jondron ütiäte tä nibe yebiti. (Párrafo 12 mikadre ñärärä) g
13. ¿Salmo 96:9, erere dre nuaindre Jehová käikitakakäre?
13 (Ñäkädre Salmo 96:9 yebätä). d Nita ja ngwen ño yebiti ni raba Jehová käikitekä. Nitre sacerdote rabadre ja ngoto aune kise bätete sribikäre tabernáculo aune templote rabakäre deme Jehová okwäkänti. Kukwe ye ribe nämäne (Éx. 40:30-32). Nitre sacerdote erere nita ja ngrabare ye ngübare kwin akwa bäri ütiäte ja ngwandre deme Jehová okwäkänti (Sal. 24:3, 4; 1 Ped. 1:15, 16). Ni nämäne ja ngwen ño käne ye tuadremetre aune ja ngwandre ni bitinkä ye kwrere. Ye abokän kukwe käme aune kukwe blo nuain nämä ye tuanmetreta aune nita kite töbike aune ja ngwen Jehová töi kwin keta kabre ye erere ye meden gärätä (Col. 3:9, 10). Nitre ja ngwanka käme krubäte aune ni mada nuainkä tare ye raba ja töi kwite Jehová diebiti aune raba ja ngwen ni bitinkä ye kwrere.
14. ¿Kukwe namani bare Jackbätä ye tä dre driere nie? (Üai mikadre ñärärä).
14 Ja mräkä iti kädeka nämäne Jack yebätä ani blite. Ni ye nämene ja ngwen käme krubäte aune nämäne ni mada murie kete yebätä Diablu nie nämäne ie. Yebätä murie keta jababare. Akwa köbö ye jämi nüke känenkri ni iti testiko nämene ni ngite ye tuinbiti ye ie niara ja tötika kani ngäbiti Bibliabätä. Kukwe käme krubäte nuainbare Jack yekwe akwa ja töi kwitani kwe aune ja ngökani ñöte kwe ni testiko erere. Jack ja töi kwitani täte yebätä niara murie ketai näire guardiatrekwe muaibare. Ni iti sribikä sargentore käkwe niebare: “Jack ye abokän ni bäri käme nämä kitani ngite. Akwa matare nengwane niara töi bäri kwin tä ngite”. Jack murie ketani ye bitikäre bämän krati näre nikani ta ngwane ja mräkätre nämene gätäre ni kitata ngite ye känti nikaninta bobukäre ngwane ni iti ñaka nüke gätäbätä nämene yete. ¿Ñobätä ni ye kwani gätäbätä? Ñobätä ñan aune Jack ja töi kwitani täte yebätä töi nikani niä aune dre nuaindre kwe Jehová mikakäre täte tö namani mikai gare jai. Kukwe namani nebiti nibi gare nie, nita ja ngwen ño yebiti ni raba Jehová käikitekä (1 Ped. 2:12).
Nita ja ngwen ño yebiti ni raba Jehová käikitekä. (Párrafo 14 mikadre ñärärä) h
¿KÄ NEBERA BRAIBE TE JEHOVÁ AIBE MIKADRE TÄTE YE BÄMIKAI ÑO KWE?
15. ¿Kä nebera braibe te Jehová aibe mikadre täte ye bämikai ño kwe? (Salmo 96:10-13).
15 (Ñäkädre Salmo 96:10-13 yebätä). e Salmo 96 yebätä Jehová abokän Rei bäri kri kukwe ükatekä metre tä mike gare. Kä nebera braibe Jehovakwe ja kä mikai deme aune ütiäte akwa ¿nuaindi ño kwe? Jehová kukwe ükatekä metre yekwe kukwe ükaite kwin. Kä nebera braibe Babilonia kri ye gaite kwe ñobätä ñan aune tä niara kä deme ye mike käme (Apoc. 17:5, 16; 19:1, 2). Iglesia kukwe ngwarbe driekä ye gaite Jehovakwe ngwane, nitre ruäre käkwe tuadi aune tö rabadi ja mikai Jehovakri aune niara mike täte. Ye bitikäre, Armagedón yete, Jehovakwe gobran Satanakwe ye gaite. Aune nitre ja mikaka niara rüere aune niara kä mikaka käme ye gaite, akwa nire nire tä niara tarere, mike täte aune käikitekä ye niarakwe mikadi kwäre (Mar. 8:38; 2 Tes. 1:6-10). Kä Mil te Jesukwe gobrandi näin ta ye ngwane aune tödeka nikwe nuaite mrä ye näin ta ngwane Jehovakwe ja kä mikadi deme kä jökräbiti tibien (Apoc. 20:7-10). Ye ngwane, “kä jökräbiti tibien Jehová käikitaka rabai ñö mrenbiti tä ere ye kwrere” (Hab. 2:14).
16. ¿Mä töita kwatibe dre nuainbätä? (Üai mikadre ñärärä).
16 ¡Kä jökräbiti tibien Jehová ye käikitaikä kä mikai deme ye kwin krubäte aune bä nuäre! Köbö ye jämi nüke ye känenkri nikwe ja di ngwandre Jehová käikitekä nengwane. Sribi ütiäte krubäte ne mikadre käne yekäre Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä käkwe Salmo 96:8 ye dianinkä texto kä 2025 ye kräke: “Jehová kä mikadre ütiäte tä ribere ye erere nuaindre”.
¡Kä rükai ngwane nitre kä jökräbiti tibien rabai Jehová kä ye käikitekä Jehová tä ribere ye erere! (Párrafo 16 mikadre ñärärä)
KANTIKO 12 Jehová ye Ngöbö kri nikwe
a Salmos 96:1-3: “Canción mrä ye munkwe kanta Jehovai. ¡Mun kä jökräbiti tibien käkwe kanta Jehovai! Munkwe kanta Jehovai, munkwe kukwe kwin kärä niara kräke. Köbö kwatire kwatire kukwe kwin niara ni mikai kwäre yebätä ye mikadre gare. Munkwe niara käikitaka käbiti tibien, jondron nuainbare bä nuäre kwe ye kädriedre juta kiakia te”.
b Nitre ruäre kä kwitani.
c Salmos 96:8: “Jehová kä mikadre ütiäte tä ribere ye erere nuaindre, regalo ngwen kwati kräke aune mun jakwe ju kwe yekänti”.
d Salmos 96:9: “Jondron ja mikakäre bä nuäre deme mun kita jabätä yebiti munkwe Jehová mika Ngöböre jai. ¡Kä tibien jökrä rabadre grükekä niara känenkri!”.
e Salmos 96:10-13: “Munkwe kukwe ne mika gare juta jökrä te: ‘¡Jehová niena reire! Kä tibien tä ükaninte kwin; mika ñan raba kä mada känti jire. Niarakwe kukwe ükaite kwin juta jökrä kräke’. Kä kwinta kä ngwan juto jabätä, kä tibien kä ngwan juto jabätä; mren ngwänändre aune jondron tä te arato; kä kiare aune jondron tä nüne te yebätä kä tädre juto. Arato kri krikri tä kä tokwäre te ye käkwe ngwänändrekä kä jutobiti Jehová känenkri, ñobätä ñan aune jatai, aune jatai kukwe ükatekäre kä tibienbätä. Nitre tä nüne kä tibienbätä yebe kukwe ükaite kwin kwe aune ja ngwanta metre kwe yebiti kukwe ükaite kwe juta kiakia te”.
