1. ¿Dre nuaindre kä mikakäre juto Jehovabätä?

 KUKWE ne bämike ja töite, regalo kwin ni iti tä ribere jai ye biandre mäkwe ie aune ni ye käkwe regalo mikadre rekäbe ngwäte bätä käi kwitadrekä kwe jabiti ye ngwane, mä rabadi ulire ¿ñan ererea? Akwa ni ye tä debe bien aune jondron bianta ie ye tä ngwen o sribirebiti ye tä tuin nie ngwane, käita nemen juto nibätä. ¿Kukwe ye tä dre driere nie? Jehovakwe, ngobo kwe Jesús ye biani ni ütiäre. Ye abokän regalo kwin krubäte ye kwrere biani kwe nie, ni tare kwe yebätä aune yebätä nita debe bien ie ye nikwe bämikadre, ¡ye käita nemen juto Jehovabätä! (Juan 3:16; Rom. 5:​7, 8).

2. ¿Drebätä ni ja kitai kukwe ja tötikara nekänti?

² Käta niken ta aune Jesús ni kökanintari ye ni ñan raba kite töibikare. Erametre käi juto nibätä akwa regalo bianta nie aune nita mike ngwäte aune käi kwitekä jabiti ye kwrere raba kite nemen bare nibätä. Akwa ye erere ñan rabadre bare nibätä, ñakare aune debe biandre kärebätä yekäre käre töbikadretari Jehová aune Jesús tä dre nuainne ni kräke yebätä. Kukwe ye ara kukwe ja tötikara ne tö ni dimike nuainne. Nikwe blitai ni kökanintari ye ñobätä kwin ni kräke nengwane aune ja känenkäre yebätä. Arato Jehovakwe ni tare yebätä ni rabadre debe bien ño aune bärira jire Jesús ja nire biani ngwanta törö jai ye näire, yebätä ja kitai.

KUKWE MEDEN KWIN TÄ NIKWE NENGWANE

3. ¿Kukwe meden keteiti kwin tä nikwe nengwane ni kökanintari ye köböire?

³ Jesús ni kökanintari ye köböire kukwe kwin niena nemen bare nikrä nengwane. Ñodre, Jehová tä ngite kite ta nibiti.  Aune ñan tä nuainne ja dibiti, ñakare aune tö nuainbätä yebätä tä nuainne. David nämäne kantare ngwane, nämäne debe bien krubäte yebätä kukwe ne niebare kwe: “Jehová, mä abokän töi kwin aune mäta juto biare ngite juankäre ta” (Sal. 86:5; 103:​3, 10-13).

4. ¿Nire nire kökanintari Jehovakwe? (Lucas 5:32; 1 Timoteo 1:15).

⁴ Nitre ruäre tä nemen nütüre Jehovakwe ngite kitadre tabiti ye ñaka nuain bä kräke. Metrere Jehovakwe ngite kitadre tä nibiti ye ñan nuain bä ni jökrä kräke. Apóstol Pablo ara käkwe kukwe ne niebare: “Ti ñaka kädekadre apóstol. Akwa kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa nuainta Ngöbökwe ni kräke ye köböire ti kädekani kore” (1 Cor. 15:​9, 10). Ja töi kwitata ja mikani ngite yebätä ngwane, Jehovata ngite kite ta nibiti. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ni tare kwe yebätä. Jata nemen ruin ngwarbe nie aune Jehová ñan ngite kitadre ta nibiti nita nemen nütüre ngwane, kukwe ne ngwandre törö jai Jehovakwe ñaka ni kökanintari ngite kitakäre ta ni metre yebiti, ñakare aune ni töi ngite tä ja töi kwite yebiti (ñäkädre Lucas 5:32; 1 Timoteo 1:15 yebätä).

5. ¿Jehovakwe ni mikanina tuin bobre jai ye ñobätä ñaka niedre?

⁵ Nita mekerabe sribire Jehová kräke yebätä ni mikadre tuin bobre kwe jai ye nikwe ñan nütüdre jire. Erametre, ja ngwanta metre ie ye ütiäte kräke (Heb. 6:10). Akwa Jehovakwe ñaka monso kwe ye juani sribi nuainta nikwe ye ütiä biankäre nie ñakare aune juani kwe regalo kwrere nikrä. Jehovakwe ni mikadre tuin bobre jai aune ni mikadre ütiäte jai ye nikwe ganain barera nikwe niedre ngwane, Jesús ni kökanintari ye ni ñaka nämäne ribere jire chi jai ye kwrere nie raba (Gálatas 2:21 mikadre ñärärä).

6. ¿Ñobätä Pablo ja di ngwani krubäte sribikäre Jehová kräke?

⁶ Ngite kitadre ta Jehovakwe Pablobiti ye ñan raba ganainne jai ye nämäne gare ie akwa ¿ñobätä nämäne ja di ngwen sribikäre Jehovakrä? Kukwe ñaka nuain bä kräke akwa nuainbare kräke yebätä nämäne debe bien krubäte Jehovai ye tö namani bämikai yebätä (Efes. 3:7). Pablo erere, Jehovakwe ni mikadre tuin bobre jai ye ñan aikäre nita sribire ja dibiti kräke, ñakare aune niarakwe kukwe kwin nuainbare ni kräke yebätä nita debe bien.

7. ¿Ni kökanintari ye köböire kukwe meden mada kwin tä nikwe nengwane? (Romanos 5:1; Santiago 2:23).

⁷ Ni kökanintari ye köböire ni raba ja kete kwin Jehovabe  a nengwane. Kukwe ja tötikara käne yekänti rababa gare nie, nita därere ye ngwane ni ñan tä ja kete Jehovabe. Akwa ni kökanintari kwe ye köböire ni raba nüne ‘jäme ben’ aune nökrö bäri ken (ñäkädre Romanos 5:1; Santiago 2:23 yebätä).

8. ¿Ñobätä debe biandre krubäte Jehovai ora raba ie yebätä?

⁸ Nita ja kete Jehovabe yebätä kukwe meden kwin tä nikwe yebätä töbike: erametre ye köböire ni raba orare ie. Orata Jehovai gätäte o nitre kwati okwäbiti ye ñan aibe kukwe nuata Jehovakwe, ñakare aune nita orare kaibe ie ye tä kukwe nuin arato. Erametre nita orare Jehovai ye ngwane ni töita nemen jäme. Akwa ye ñan ai bäri ütiäte, kukwe bäri ütiäte ye abokän nita nemen tödeke bäri niarabiti (Sal. 65:2; Sant. 4:8; 1 Juan 5:14). Jesús nämäne kä tibienbätä ngwane, nämäne ja di ngwen käre orare Jehovai, ñobätä ñan aune orasion ye köböire rabai bäri ja kete kwin Jehovabe nämäne gare ie (Luc. 5:16). Nita debe bien krubäte Jehovai ni kökanintari yebätä, ñobätä ñan  aune ye köböire ni raba ja kete kwin ben aune orare ie.

KUKWE KWIN RABADRE NIKWE JA KÄNENKÄRE YEKÄRE DRE NUAINDRE

9. ¿Ni kökanintari ye köböire dre kwin rabai nitre ja ngwanka metre yekwe kä mrä yete?

⁹ ¿Ni kökanintari ye köböire kukwe meden kwin rabai nitre ja ngwanka metre Jehovai yekwe? Jehovakwe niaratre mikadi nüne kärekäre. Nitre kwati tä nemen nütüre ni ñan raba nüne käre jire chi. Ñobätä ñan aune mekerabe kä nikanina kwati krubäte ta nita krüte jankunu. Akwa metrere Jehovakwe ni kä tibienbätä sribebare nünankäre kärekäre. Nitre tä töbike nüna kärekäre yebätä ngwane töita nemen niä. Akwa Jehovakwe ni kökanintari ye rabadre ni töi mike niä arato, ñobätä ñan aune niarakwe Ngobo kwe ye biani ni ütiäre (Rom. 8:32).

10. ¿Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti aune oveja mada tä dre ngübare kisere?

¹⁰ Nüna kärekäre ie nita tö ngwen ya rabai bare ja känenkäre. Akwa nikwe ja töi mikadrebätä aune ni tädre ja töi mike nünanbätä kärekäre ie Jehová tö. Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye töita nünanbätä kwatibe kä kwinbiti aune tö gobrandi käbiti tibien Jesube (Apoc. 20:6). Nitre oveja mada ye abokän tä tö ngwen nüna kä tibienbätä ye ie, yete ja tare nika ñaka rabaira jire chi (Apoc. 21:​3, 4). ¿Mäta tö ngwen nüna kärekäre kä tibienbätä yei? Ye abokän ñaka premio ganainta ye kwrere aibe. Metrere ni dätebare nünankäre kärekäre ye medenbätä nikwe nünain kä jutobiti.

11, 12. ¿Kukwe kwin rabai bare Kä mrä bä nuäre yete ye meden ni tö tuai nemen bare? (Üai mikadre ñärärä).

¹¹ Mäkwe nünandi ño kä bä nuäre yete yebätä töbike. Nita nemen bren aune nita krüte yebätä ni ñan rabaira töbike jire chi (Is. 25:8; 33:24). Dre dre ie ni tö rabai ye erere Jehovakwe nuaindi ni kräke. Kä bä nuäre yete mä törba dre nuainbätä ¿ja kitai jondron nire yebätä? ¿ja kite musikabätä? ¿kantare? ¿jondron üai sribere? Metrere kä bä nuäre yete ni ribe täi ju sribekäre, ju sribedre ño ye üai sribekäre, sribikä nura bätä, mrö riaka, kri dätere, bachi nökö, nitre mada abokän rabadre jondron ruäre  sribere sribikäre (Is. 35:1; 65:21). ¡Kä täi krubäte nie kä bä nuäre yete ja kitakäre kukwe mrä nuainkäre!

¹² ¡Nitre krütani gaikröta nikwe kai ngäbiti ye käi rabai juto nibätä! (Hech. 24:15). Kä täi nie ja kitakäre bäri Jehovabätä aune jondron sribebare kwe ye jökräbätä (Sal. 104:24; Is. 11:9). Nengwane jata nemen ruin ngite nie ye erere ja ñaka rabaira ruin nie aune kukwe rabai bäri ütiäte ni kräke ye abokän ni rabai Jehová mike täte töi jämebiti. Erametre Jehová mikadre täte ye “rabai tuin bäri kwin nie kukwe ie ni töta nemen nengwane abokän tä niken jötrö ta ye kräke” ¿ñan ererea? (Heb. 11:25). Ye medenbätä, nikwe ja di ngwandre krubäte nengwane ye bäri ütiäte kukwe madabiti ta. Arato mäkwe ngwan törö jai, kä bä nuäre yete ni rabaira ngwane ye ñan rabai tuin nie kukwe käbämikata ja känenkäre ye kwrere, ñobätä ñan aune rabaira bare metre. Kukwe jökrä ne tä nemen bare ñobätä ñan aune Jehovakwe ni tarebare krubäte. Yebätä monso itibe tare kwe ye juani kwe murie ketakäre ni kökatarikäre.

NI TARE KRUBÄTE JEHOVAKWE YEBÄTÄ NITA DEBE BIEN KRUBÄTE IE YE NIKWE BÄMIKADRE

13. ¿Ni tare Jehovakwe yebätä nita debe bien krubäte ie ye ni raba bämike ño? (2 Corintios 6:1).

¹³ Jehovakwe kukwe kwin ñan nuain bä nuainbare nikrä yebätä nita debe bien krubäte ie ye ¿bämikadre ño? Ni raba nuainne nita sribire kräke ye mikadre bäri ütiäte jai yebiti (Mat. 6:33). Ñobätä ñan aune, “Kristo abko krütani ni jökrä kräke, aisete nikwe ñan nünandre jire chi mda jakrä, akwa Kristo krütani nikrä, abti Ngöbökwe mikaninta nire, ye aibe kräke nikwe nünandre” (2 Cor. 5:15). Jehovakwe kukwe kwin ñaka nuain bä nikrä akwa nuainbare nikrä ye medenbätä ni tö ja töi mikai ye aibebätä aune ñaka ja töi kwitamana jire kukwe madai (ñäkädre 2 Corintios 6:1 yebätä).

14. ¿Jehovata kukwe bien mikakäre täte yebiti nita tö ngwen bämika raba ño?

¹⁴ Ni tare Jehovakwe yebätä nita debe bien krubäte ie ni raba bämike kukwe madabiti arato. Ñodre nita tödekebiti aune tä kukwe bien nie ja jie ngwankäre nita mike täte yebiti. ¿Ni raba nuainne ño? Ñodre, nikwe ja tötikai nuäi aune sribi ño kai ngäbiti nikwe yebätä nita töbike ngwane, kukwe ye tuin ño Jehovai ye nita ngwen törö käne jai (1 Cor. 10:31; 2 Cor. 5:7). Nita tödeke Jehovabiti ye ngwane, nita bämike nita dre den nuaindre jai yebiti. Tödeka nikwe tä nemen bäri dite ngwane kukwe mada kwin tä nemen bare, nita nemen ja kete bäri kwin Jehová ben. Aune kukwe ie nita tö ngwen yebiti nita nemen tödeke bäri (Rom. 5:​3-5; Sant. 2:​21, 22).

15. ¿Nita debe bien Jehovai ye bämika raba ño Jesús ja nire biani ngwanta törö jai ngwane?

¹⁵ Ni tare Jehovakwe yebätä ni kökanintari kwe aune nita debe bien krubäte ie ni raba bämike kukwe madabiti arato. Ñodre Jesús ja nire biani ngwanta törö jai yebätä ni töita kwatibe kwanbata siba. Akwa ni raba  nitre mada nübaire niken siba arato (1 Tim. 2:4). Mäkwe ni iti nübai Jesús ja nire biani ngwanta törö jai yebätä aune, dre nuainta yete ye mäkwe mika gare ietre. Mä raba video tä jw.org kädekata ¿Ñobätä Jesús murie ketani? aune Jesús murie ketani ngwandre törö jai ye mika tuare ietre. Nitre umbre ji ngwanka yekwe nire tä tibo ja üairebiti ye nübai gätä yebätä. Ni iti tä oveja nianinte ye kwrere jataita juta Jehovakwe kokwäre ye käi rabai juto krubäte kä kwinbätä aune nibätä ye bämike ja töite (Luc. 15:​4-7). Jesús ja nire biani ngwanta törö jai ye näire ja töi mikadre kise ngökö nitre jökrä ie, akwa metrere nire tä krire kwen aune nitre ruäre kirabe ñan kwen gätäbätä ye ie. ¡Gwairebe ja di mikadre ne kwe ni jökrä ie ja rabadre ruin kwin Jesús ja nire biani ngwanta törö jai yebätä! (Rom. 12:13).

16. ¿Ñobätä ja töi mikadre sribire bäri Jehová kräke Jesús ja nire biani ngwanta törö jai näire?

¹⁶ Jesús ja nire biani ngwanta törö jai ye näire ni raba ja di ngwen sribikäre bäri Jehová kräke. Nita debe bien krubäte Jehová aune Jesús kukwe nuainbare ni kräke ye bämikakäre. Ñodre, ni raba kukwe driere bäri aune ye köböire Jehovata ni dimike ño ye jutuai bäri kwin nie aune ni rabai tö ngwen bäri ie (1 Cor. 3:9). Jesús ja nire biani ngwanta törö jai näire ni raba ñäke texto ükaninte ñäkäkäre bämän ye kräke yebätä, arato folleto Texto Ja Tötikakäre Köbö Kwatire Kwatire yebätä raba kwen nie aune Kukwe Ja Jie Ngwankäre Gätäte tabla tä mikani ñäkäbare bämän ye kräke yete texto medenbätä ñäkädre raba kwen o ye arato mika raba nuaindre jai proyecto ye kwrere.

17. ¿Dre nuainta abokän tä kä mike juto Jehovabätä? (Recuadro “ Dre nuain raba debe biankäre Jehovai ni tare kwe yebätä” mikadre ñärärä).

¹⁷ Kukwe keta kabre nuain raba Jesús ja nire biani ngwanta törö jai ye näire miri gare ye ñan raba nemen bare mäi ngwane ñan töbika. Mäta sribire Jehová kräke ye ñaka ñäke ni mada tä sribire nuäi yebätä o ñan ketebätä ye mä ngwan törö jai. Ñakare aune sribita ja brukwä tätebiti ye mikata ñärärä kwe. Kukwe jene jene tä ni kisete ye gare Jehovai aisete mäta sribire ja brukwä tätebiti kräke ngwane, ye bäri ütiäte. Aune käta juto Jehovabätä, ñobätä ñan aune ni kökanintari yebätä mäta debe bien ja brukwä tätebiti ye gare ie (1 Sam. 16:7; Mar. 12:​41-44).

18. ¿Ñobätä nita debe bien krubäte Jehovai aune Jesús ie?

¹⁸ Ni kökanintari ye aibe köböire ngite kitata ta nibiti Jehovakwe, ni raba nemen ja ketamuko kwe aune ni raba tö ngwen nüna kärekäre yei. Ni tare krubäte Jehovakwe aune tä kukwe kwin keta kabre nuainne ni kräke yebätä nita debe bien ie ye bämikadre (1 Juan 4:19). Ni tare Jesukwe yebätä ja nire biani kwe ni ütiäre aisete nita debe bien krubäte ie (Juan 15:13).