Känändre nekänti

Indice yete känändre

KUKWE JA TÖTIKARA 3

KANTIKO 35 Jondron bäri ütiäte ye mikadre käne

Kukwe tuin kwin Jehovai ye mäkwe dian nuaindre jai

Kukwe tuin kwin Jehovai ye mäkwe dian nuaindre jai

“Jehová jürä ngwanta yebiti ni töbätä nita kite bämike aune kukwe rabadre gare nie Ni Bäri Kri kä kwinbätä ye abokän kukwe nüke gare kwin nie bämikata” (PROV. 9:10).

KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI

Kukwe gare nie, kukwe nüke gare nie, töbikata kwin käne yebiti kukwe kwin diandre nuaindre ño jai.

1. ¿Dre tä nuaindre ni jökrä ie akwa ñobätä ñan tä nemen nuäre nuaindre nie?

 KÖBÖ kwatire kwatire kukwe dianta nuaindre jai. Ruäre abokän nuäre nuaindre, ñodre dre kwetai dekäkri aune kä nuäi te ni rikadre kübien. Ruäre abokän ñaka nuäre nuainkäre. Ñodre, ni tädre kwin aune kä tädre juto nibätä yekäre dre nuaindre, ni mräkätre ngübadre ño aune Ngöbö mikadre ño täte yebätä. Kukwe kwin rabadre bare nibätä aune ni mräkätrebätä ye ie ni töta nemen yebätä nita kukwe kwin den nuaindre jai. Akwa bäri ütiäte ni matadre kwin Jehovabätä yebätä (Rom. 12:​1, 2).

2. ¿Kukwe meden raba mä dimike kukwe kwin den nuaindre jai?

2 Kukwe ketamä meden raba ni dimike kukwe kwin den nuaindre jai ye rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti: 1) kukwe mikadre gare käne jai 2) Jehová töita ño kukwe yebätä ye mikadre gare jai 3) dre bäri kwin nuain raba yebätä töbikadre. Aune kukwe meden kwin aune kukwe meden blo mikadre gare jai, yekäre dre nuain raba ye rabai gare nie arato (Prov. 2:11).

KUKWE MIKADRE GARE KÄNE JAI

3. ¿Kukwe mikadre nüke gare käne jai ye ñobätä ütiäte? Mä raba bämike keteiti.

3 Kukwe kwin diandre nuaindre jai ye känenkri kukwe jökrä ye mikadre gare kwin käne jai. ¿Ye ñobätä ütiäte? Ani bämike, ni itibätä bren tare tä, yebätä rikadre hospitalte. ¿Yete ben gwairebe doctorkwe kräkäi mikadre aune ñaka kukwe ngwaintari kwe ie? Ñakare jire. Ye erere arato kukwe meden ben mäta ja tuin ye mä mikadre nüke gare kwin käne jai ngwane, mäkwe kukwe kwin diandi nuaindre jai. ¿Ye mäkwe nuaindre ño?

4. Proverbios 18:13 tä niere erere, ¿mä raba dre nuainne kukwe mikakäre gare jökrä jai? (Üai mikadre ñärärä).

4 Kukwe ngwantarita ye ütiäte krubäte kukwe mikakäre gare jai. Ñodre, nitre kwati käkwe ja ükaikrö yekänti mä nübaidre. ¿Mä rikadre? O ji ngwanka töita dre nuainbätä ñaka gare mäi ngwane, mä raba kukwe ne erere ngwentari: “¿Medente aune ñongwane gätä ye nuaindi? ¿Nitre tädi nibe? ¿Nirekwe jie ngwandi? ¿Nire tädi yete? ¿Dre nuaindi ye näire? ¿Dö ñadi?”. Kukwe mikadi gare mäi kukwe ngwantarita nebätä käkwe mä dimikai krubäte kukwe kwin den nuaindre jai (Ñäkädre Proverbios 18:13 yebätä). a

Mäkwe kukwe ngwantari kukwe mikakäre gare bäri kwin jai. (Párrafo 4 mikadre ñärärä) b


5. Kukwe jökrä tärä nemen gare mäi ngwane, ¿mäkwe dre nuaindre?

5 Kukwe jökrä ye tä nemen gare mäi ngwane, dre mada raba nemen bare yebätä mä töbikatari. Ñodre, ¿kukwe ja jie ngwankäre Bibliabätä ye nitre ñaka mike täte tädi yete? o ¿nitre ñaka dö ñadre krubäte yekäre ni iti ñaka tädi ngübarebiti jire? Aune ¿bieta nuaindi yekänti kukwe käme raba nemen bare? (1 Ped. 4:3). ¿Mä rikadre bieta yebätä ye köböite mäkwe gätä o kukwe drie juandi ja bäre? Kukwe ngwantarita ne jökrä mäkwe mikadi gare jai ngwane, mäkwe kukwe kwin diandi nuaindre jai, akwa ye ñan ngörä ye kukwe kena nuainta. Mä rabadre kukwe mada nuainne arato,dre rabai bare ye nibira gare mäi; akwa ¿Jehová ie kukwe ye tuin ño? (Prov. 2:6).

KUKWE TUIN ÑO JEHOVAI YEBÄTÄ MÄ TÖBIKA

6. Santiago 1:​5, ¿ñobätä ütiäte ja di kärädre Jehovai?

6 Ja di kärädre Jehovai kukwe tuin ño ie ye erere mikakäre tuin jai. Jehovakwe ni mikai töbätä käbämikata kwe. Ñobätä ñan aune “nire nire käta jändrän kärere ie, ye erere Ngöböta jändrän bien täte jökrä ie amne tä jändrän käbäire ñakare” (Ñäkädre Santiago 1:5 yebätä). Nikwe ja ngwain töbätä ye köböire nikwe dre diain nuaindre jai ye käme ya o kwin Jehová kräke ye rabai gare nie.

7. Kukwe tuin ño Jehovai ye ¿ñokänti raba nemen gare mäi? Mä raba bämike keteiti.

7 Ja jie ngwan mananta Jehovai orasionbiti ye bitikäre, ni tädre juto biare tä ni jie ngwen ño ye mike gare jai. Ani bämike keteiti. Ni rikadre kä mada känti ngwane ni riadrete, ni rabadre ja di kärere ni nünanka kä yekänti ie. Akwa ni ñaka rikadre mentokwäre jämi kukwe mike gare nie ye känenkri, ¿ñan ererea? Ñakare aune nikwe kukwe nuadre kwin käne. Jehovakwe ni mikadre töbätä ribedre ie orasionte. Ye bitikäre nikwe niara “kukwe nuadre”, nita kukwe ja jie ngwankäre Bibliabätä känene aune kukwe tuin ño ie ye erere nita mike tuin jai yebiti. Ñodre ani töbiketa ni nübaita ja ükekrö o bietabätä yebätä ye ngwane. Ni rikai o ñakare yebätä Biblia tä dre niere yebätä nikwe töbikadre, ñodre nitre ñan ja ngwen kwin bieta yebätä, nitre ja ketamuko kwin ñaka tädre jire chi aune kukwe tuin kwin nie yebiti ta Gobran Ngöbökwe ye mikadre käne, kukwe jökrä yebätä töbikadre käne (Mat. 6:33; Rom. 13:13; 1 Cor. 15:33).

8. Mäta kukwe känene yebätä mäta ja di ribere känänkäre ngwane ¿mä raba dre nuainne? (Üai mikadre ñärärä).

8 Ruäre ngwane, mä raba nemen ja di ribere mä tö dre känäin ye mikakäre gare jai. Aune ja eteba o ja ngwai ünä ja üairebiti raba mä dimike. Akwa mä rabadre akwle kukwe känene arato. Kukwe keta kabre ja tötikakäre tärä nikwe, ñodre Tärä ni Testiko Jehovakwe jie ngwankäre ja tötike aune Textos bíblicos para la vida cristiana yete kukwe raba kwen mäi. Kukwe tuin kwin Jehovai erere mä tö nuaindi yebätä mäta kukwe känene ye mäkwe ngwan törö jai.

Kukwe tuin ño Jehovai ye mäkwe mika gare jai. (Párrafo 8 mikadre ñärärä) c


9. Nita kukwe den nuaindre jai ye tuin kwin Jehovai o tuin blo ie ye ¿ñokänti raba nemen gare nie? (Efesios 5:17).

9 Nita kukwe den nuaindre jai ye kwin Jehová okwäkänti ¿Ñokänti raba nemen gare nie? Käne Jehová mikadre gare kwin jai. Kukwe rabadre gare nie “Ni Bäri Kri kä kwinbätä yebätä ye abokän kukwe nüke gare nie” mikata gare Proverbios 9:10 yebätä. Yebiti nüke gare nie, töi kwin keta kabre Jehovabätä ye tädre gare nie, dre tuin kwin ie aune dre tuin käme ie aune Jehová töita dre nuainbätä ye mikadre gare jai. Mun raba kukwe ne ngwentari jai: “Kukwe tuin ño Jehovai nibira gare tie aisete ¿tikwe dre nuaindre bäri kwin?” (Ñäkädre Efesios 5:17 yebätä).

10. ¿Ñobätä kukwe ja jie ngwankäre Bibliabätä ye bäri ütiäte ni kräke ni mräkätre tä kukwe nuainne aune kukwe mikata täte ni käite ye kräke?

10 Jehovakwe ni kadre ngäbiti yekäre ruäre ngwane nita kukwe den nuaindre abokän ñan tä nemen tuin kwin ni mräkä ie o ja ketamuko nikwe ie. Ñodre, nitre rüne ruäre tä ngängän kwe ye kräke kukwe ükete ne kwe ja mikadre gure kwe ni ngwian bökäne yeben o ni jondron bökäne yeben aune ni brare ye ñan tä dite ja üairebiti yebiti ta. Bäkänä, tö kukwe kwin tuai nemen bare ngängän kwe kräke. Akwa ¿nirekwe ngängän kwe ye dimikai nemen dite ja üairebiti? ¿kukwe ye tuin ño Jehovai? Kukwe ye mikata gare Mateo 6:33 yete, texto yebätä ni kristiano töi mikata Gobran Ngöbökwe mike käne. Erametre, ni rün ye ütiäte ni kräke aune nitre tä nüne ni bäre ye ütiäte ni kräke. Akwa, kä tädre juto Jehovabätä ye abokän kukwe bäri ütiäte ni kräke.

DRE BÄRI KWIN NUAIN RABA YEBÄTÄ TÖBIKADRE

11. ¿Töi kwin meden kädekateta Filipenses 1:​9, 10 yekänti abokän käkwe mä dimikai töbike kwin käne mäkwe kukwe dian nuaindre jai yebätä?

11 Mä tö kukwe nuaindi yebätä mäkwe kukwe ja jie ngwankäre Bibliabätä känändrera aune dre nuaindre ye rabadrera gare mäi ye ngwane dre bäri kwin nuain raba mäkwe yebätä mäkwe töbika (Ñäkädre Filipenses 1:​9, 10 yebätä). ¿Raba nemen bare ño mäi? Töbika gare mäi yebiti mäkwe kukwe diain nuaindre jai ye ngwane, dre rabai bare yebätä mä töbika. Ruäre ngwane, nuäre kukwe diankäre nuainkäre jai akwa mada ngwane abokän ñaka nuäre. Akwa töbika gare kwin käne kukwe nuain jämi känenkri nie yebiti mäkwe kukwe kwin dian nuaindre jai kukwe ñan nuäre rabai mä kisete ye ngwane.

12, 13. ¿Mäkwe töbikai kwin käne ye köböire mäkwe sribi ño kain ngäbiti?

12 Kukwe ne bämike ja töite. Mäta sribi känene mä mräkätre ngübakäre ye ngwane, sribi ketebu kwandre mäi. Mäkwe töbikadre kwin kukwe yebätä. Ñodre sribi meden, hora nuäi te sribidre, sribi ye käi mente o no. Kukwe ne kwrere mikadre gare käne jai. Sribi ketebu kwandre mäi ye ñäkäi ñaka Bibliabätä. Akwa mä raba nemen töbike sribi meden bäri tuin kwin mäi ye dianbätä jai o sribi ütiä bianta bäri yebätä. Akwa kukwe mada mä raba ngwen törö jai arato, mä jämi sribi kain ngäbiti ye känenkri.

13 Ñodre, ¿sribi keteiti ye mäkwe kadre ngäbiti köböite mä rabadre gätä juen ja bäre? ¿rabadre kä denkä krubäte mäkän, mä mräkätre ngübakäre aune dimikakäre kukwe ja üaire yebiti?. Kukwe ne kwrere ngwandretari mäkwe jai ye raba mä dimike kukwe bäri ütiäte ye mike käne. Ñodre, mäta Jehová mike täte aune mä mräkätre tä dre ribere jai yebätä, ye abokän bäri ütiäte kukwe madabiti ta. Ye aibe köböire mäkwe kukwe kwin diain jai aune Jehovakwe kukwe kwin mikai nemen bare mä kräke.

14. Nita töbike kwin käne aune nitre mada tare nikwe ye köböire ¿nikwe dre nuaindi ñaka ni mada ngwen ngoto ritete?

14 Töbika gare kwin käne nie ye köböire, nita kukwe den nuaindre jai ye ngwane, kukwe ye raba mate ño ni madabätä yebätä nita töbike käne. Ñobätä ñan aune ‘ni ñaka tö ni mada tuai ngoto ritete’ (Filip. 1:10). Ütiäte krubäte töbikadre kwin nita kukwe den nuaindre jai akwle ye ngwane. Ñodre, nikwe dän ño kitai jabätä, nikwe ja ükaite ño yebätä. Nita ja ngwä kite ye ni kräke raba nemen debe. Akwa ye matai ño ja mräkätre konkrekasionte yebätä o nitre ñan kukwebätä, yebätä töbikadre kwin käne. Ye köböire nikwe kukwe kwin diain nuaindre jai. Nitre tare nikwe ye käkwe ni dimikai ‘töbike käne’ kukwe keteiti diankäre nuaindre jai (1 Cor. 10:​23, 24, 32; 1 Tim. 2:​9, 10). Nikwe töbikai kwin käne ye köböire nikwe kukwe diain nuaindre jai yebiti bämikai nitre mada tare nikwe aune ütiäte ni kräke.

15. Kukwe ütiäte krubäte mä tö rabadre mikai nemen bare akwa mä jämi mike nemen bare ye känenkri, ¿mä rabadre dre ngwen törö jai?

15 Kukwe ütiäte krubäte tä nemen diandre nuaindre jai nie ye ngwane, dre dre ribeta mikakäre nemen bare yebätä töbikadre kwin. ‘Ngwian tärä täte kukwe keteiti nuainkäre o ñakare’ yebätä Jesukwe töbika mananbare kwin käne (Luc. 14:28). Ye medenbätä mäkwe kä ribei nuäi jai, ngwian ribei nuäi jai aune ja di ngwandi nuäi kukwe keteiti nuainkäre yebätä mäkwe töbika kwin. Arato raba ngwane, mä mräkätre raba dre dre nuainne mä dimikakäre aune sribikäre gwaire ye mäkwe mika gare ietre ne kwe mä tö dre nuain ye erere rabai bare mäi. Kukwe ükadrete jai ye kwrere ye ¿ñobätä ütiäte? Ñobätä ñan aune töbikadre kwin käne ye köböire mä raba dre kwite jene, dre nuainne jene ye raba nemen tuin mäi. O mäkwe ja di käräi mä mräkätre ie aune kukwe ye tuin ño ie ye mäkwe ngwaintari ietre ngwane, niaratre raba blite aune mä raba kukwe nuin. Ye köböire mun täi juto biare sribikäre gwaire aune sribi rabadre bare kwin yekäre (Prov. 15:22).

KUKWE KWIN RABADRE BARE GÄRE KUKWE KWIN DIANDRE JAI

16. ¿Mä raba dre nuainne ne kwe mäta kukwe mike nemen bare ye rabadre bare kwin? (Recuadro “ Mäkwe dre nuaindre ne kwe kukwe rabadre bare kwin mäi” mikadre ñärärä).

16 Dre nuain raba kukwe kwin diankäre nuaindre jai miri gare ye erere mä niena nuainne ngwane, mäta juto biare kukwe kwin diankäre jai. Kukwe jökrä niena gare mäi aune kukwe ja jie ngwankäre Bibliabätä ye erere mäta mike täte ne kwe mäta dre nuainne ye rabadre tuin kwin Jehovai. Aisete dre dre mäta nuainne yebätä mäkwe ja di ribei Jehovai ne kwe rabadre bare kwin.

 

17. ¿Dre tädre gare nie kukwe kwin diankäre nuaindre jai?

17 Kirabe mäkwe kukwe diani nuaindre jai ngwane, namani bare kwin mäi. Akwa mä töbätä o kukwe gare krubäte mäi ye ñan aibätä mäkwe kukwe kwin dian nuaindre jai ñakare aune kukwe tuin ño Jehovai erere mäkwe nuaindi ye köböire mä töbikai kwin kukwe diankäre nuaindre jai. Jehová aibe raba ni mike töbätä, kukwe mike nüke gare nie aune ni dimike ja jie ngwen kwin. Kukwe ketamä ye nita ribere jai ja ngwankäre töbätä (Prov. 2:​1-5). Jän, Jehová aibe raba mä dimike kukwe tuin kwin ie ye erere mike nemen bare (Sal. 23:​2, 3).

KANTIKO 28 ¿Ño ni raba ja kete kwin Jehovabe?

a Proverbios 18:13: “Kukwe namani bare ye jämi ruin kwin nie känenkri blitata ngwane, ni töi ñakare aune ni ngwanta jakaire”.

b KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ: Monso bati testiko iti nübaita bietabätä tä nüke telefononte ie ye tä ngwentari ja ketamuko kwe ie.

c KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ: Ja mräkä testiko iti tä kukwe känene raba niken bietabätä o ñakare yebätä.