1. ¿Jesús ni kökanintari ye ngwandreta törö jai kä kwatire kwatire te ye ñobätä kwin?

 ERAMETRE ni kökanintari ye regalo kwin krubäte, ¿ñan ererea? (2 Cor. 9:15). Jesukwe ja nire biani ni ütiäre ye köböire ni raba ja kete bäri kwin Jehovabe aune nüne kärekäre. Kukwe keta kabrebätä ni raba debe bien Jehovai ñobätä ñan aune ni tare kwe, yebätä regalo kwin krubäte biani kwe nie (Rom. 5:8). Jesús ni kökanintari ye ñaka käi kwitadrekä jabiti aune debe biandre ie. Ye medenbätä niara murie ketani ye ngwandre törö jai kä kwatire kwatire niebare kwe (Luc. 22:​19, 20).

2. ¿Dre rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti?

² Jesús Ja Nire Biani Ngwanta Törö Jai kä kwatire kwatire ye rabai bare sábado 12 abril 2025 kä nete. Ni jökrä tö nibira kwain gätä yebätä. Bämän Jesukwe ja nire biani ni ütiäre ye ngwanta törö jai ye ngrabare, nikwe kä diainkä jai töbikatarikäre aune kukwe nguseta nikakäre gare jai kukwe keta kabre nuainta Jehová aune Jesukwe ni kräke yebätä yekwe ni dimikai krubäte. Ni kökanintari ye tä dre driere nie Jehová aune Jesubätä ye rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti. Aune ni kökanintari ye raba ni dimike ño aune nita debe bien ie ye ni raba bämike ño yebätä ja kitai kukwe ja tötikara ja känenkäre bätä.

NI KÖKANINTARI YE TÄ DRE DRIERE NIE JEHOVABÄTÄ

3. ¿Ñobätä ni itibe käkwe ni kwati krubäte kökanintari? (Üai mikadre ñärärä).

³ Kukwe tädre ükaninte kwin ye Jehová tä tarere, ni kökanintari kwe yebiti bämikata kwe (Deut. 32:4). ¿Ñobätä nita niere?  Ñobätä ñan aune Adán ja mikani ngite Jehová rüere yebätä ngie nikani ni jökräbiti yebätä nita krüte (Rom. 5:12). Jehovakwe Jesús juani ni mikakäre kwäre ngite aune gata yebätä. ¿Akwa ño ni itibe ja ngwanka metre raba ni kwati miketa kwäre? Pablokwe kukwe ye mikani gare krörö: “Ni itibe Adán käkwe Ngöbö kukwei kitani temen, ye köböite ni kwati nikani kukwe nuene kämekäme. Abtä namani ngite Ngöbö ngwärekri, akwa ye kwrere arato, ni itibe Jesukristo käkwe Ngöbö kukwei mikani täte jökrä, käkwe ja biani müre ketadre abko köböire ni kwati ngite ñakare mda Ngöbökwe niedi” (Rom. 5:19; 1 Tim. 2:6). Texto miri gare erere ni iti köböite ngite nikani ni jökräbiti yebätä nita krüte ye erere arato ni iti metre aune Jehová mikaka täte yekwe ja nire biandre ni kökatarikäre ribe nämäne.

4. ¿Ñobätä Jehovakwe ñaka Adán ngäbriänkätre ja ngwanka metre ye tuanimetre nüne kärekäre jerekäbe kore?

⁴ ¿Akwa metrere Jesukwe ja nire biandre ni kökatarikäre ye ribe nämäne? Adán ngäbriänkätre ja ngwanka metre ye aibe Jehová raba tuenmetre nüne kärekäre ¿Ñobätä ñan nuainbare kore kwe? Ni kräke kukwe ye ükadrete kore rabadrera tuin kwin nie, akwa Jehová ye abokän kukwe ükatekä metre ye ngwandre törö jai. Ye medenbätä Adankwe ja mikani ngite krubäte ye Jehovakwe ñaka tuanimetre kore, Jehovakwe ñaka ngite ye käi kwitaninkä jerekäbe jabiti.

5. ¿Jehovakwe kukwe ükaite kwin ye ñobätä era ni kräke?

⁵ Akwa Jehovakwe ñaka ni kökataridre ñakare aune Adán ngäbriänkätre ja mikani ngite ye tuadremetre kwe nüne kärekäre ngwane ¿Dre rabadre bare? Bämike ja töite. Kukwe bämiri ye erere Jehovakwe nuaindre akräke nütü raba kröröbätä: niara ñaka kukwe ükete kwin aune kukwe ye erere nuaindi kwe kukwe mada rakadrekä ye ngwane. Jehovata kukwe käbämike ye ruäre abokän ñan mikai nemen bare kwe ni ñan nütüre jire, ñobätä ñan aune Jehovata kukwe ükete metre yebätä monso tare kwe juani kwe ja nire bien ni ütiäre. Yebätä käre Jehovata kukwe ükete metre gare nie.

6. ¿Ni tare krubäte Jehovakwe ye tä bämike ño nie ni kökanintari kwe ye köböire? (1 Juan 4:​9, 10).

⁶ Ni kökanintari yebiti Jehovakwe bämikani niara ye kukwe ükatekä metre aune bäri ütiäte ni tare kwe ye bämikani kwe (Juan 3:16; ñäkädre 1 Juan 4:​9, 10 yebätä). Jehovakwe monso kwe juani ja murie ketadre ni ütiäre ne kwe ni rabadre nüne kärekäre aune ni rabadre mräkätre kwe ngätäite. Töbike kukwe nebätä. Adán ja mikani ngite ye ngwane,  ñan namanina Jehová mräkätre ye ngätäite. Aune erere namani bare ngäbriänkätre kwebätä. Akwa ni kökanintari ye köböire ni raba nementa Jehová mräkätre ye ngätäite, yekäre nikwe Jehová mikadre täte aune tö ngwandre ie. Nengwane Jehovata ngite kite ta nibiti ye köböire ni raba ja kete bäri kwin ben aune ni mräkätrebe. ¡Ni tare krubäte Jehovakwe! (Rom. 5:​10, 11).

7. Jesús ja tare nikabare kri yebätä nita töbike ngwane, ¿tä ni dimike ño ni tare krubäte Jehovakwe ye mike nüke gare jai?

⁷ Jehovakwe ni ütiä biani kri krubäte yebätä nikwe töbikaitari ngwane, rabai bäri tare nikwe. Nikwe ñaka ja ngwain metre kukwe tare näire niebare Satanakwe Jehovai. Kukwe ye ngwarbe bämikakäre, Jesús murie ketadre ye känenkri Jehovakwe tuanimetre ja tare nike kri (Job 2:​1-5; 1 Ped. 2:21). Nitre namani Jesús kötaire, guardiatre namani Jesús kwata mete aune metani kribätä kwin. Nuain nämäne tare krubäte ye Jehová nämäne mike ñärärä timonkwäre (Mat. 27:​28-31, 39). Jehová tö rabadre akräke Jesús ñan tuainmetre ja tare nike kwe. Ñodre, nitre namani niere: “Käi juto Ngöböbätä ngwane, mika kwäre kwe”. Niara tö rabadre akräke bengwairebe Jesús mikadre kwäre kwe (Mat. 27:​42, 43). Akwa Jehovakwe Jesús mikadre kwäre akräke ñaka ni ütiä biandre jire chi aune tödekara ñan tädre jire chi nikwe. Ye medenbätä Jesús tuanimetre kwe ja tare nike krubäte nememe murie ketadre.

8. ¿Jesús nuain nämäne tare krubäte ye jutuabare Jehovai ngwane namani tare ie arato ye ñokänti gare nie? (Üai mikadre ñärärä).

⁸ Jesús nämäne ja tuin kukwe tare ben ye ngwane Jehovakwe ja di kri kwe yebiti ñaka kukwe tare ye dianinkä bätä akwa yebätä ñan namani tare ie nie ñaka raba. Jehová ie nita nemen ruentari tare aune ni sribebare ja kwrere kwe medenbätä ni mada tä nemen tuintari tare nie. Nita kukwe ye niere ñobätä ñan aune Biblia tä mike gare nitre ruäre käkwe Jehová mikani “ulire” (Sal. 78:​40, 41). Ani töbike Isaac aune Abrahán yebätä. Jehovakwe niebare Abrahán ie rabadre ngobo kwe Isaac ye murie kete kräke (Gén. 22:​9-12; Heb. 11:​17-19). Jehovakwe Isaac murie keta mananbare Abrahán ie ngwane, kä namani jutobätä aune bätäräbe namani ulire arato raba ruin nie. ¿Aune Jehová ie ja namani ruin ño Jesús ngwani ja tare nike krubäte ye ngwane? Erametre ja namani ruin ño ie ye ñan raba nüke gare metre ta nie, ni ñan raba bämike ja töite yebätä. (Internet käi jw.org yete video kädekata, Mäkwe tödeka niaratre erere: Abrahán [ketebukäre] ye raba kwen mäi).

9. Romanos 8:​32, 38, 39 ye tä dre driere mäi ¿mä tare Jehovakwe aune nitre jökrä tä Jehová mike täte yebätä?

⁹ Ja ketamuko nikwe o ni mräkätre tä ni tarere  yebiti ta Jehová tä ni tarere bäri bämikani kwe ni kökanintari kwe yebiti (ñäkädre Romanos 8:​32, 38, 39 yebätä). Erametre nita ja tarere yebiti ta ni tare bäri Jehovakwe. Töbike kukwe nebätä ¿mä tö nüne kärekäre? Jän, aune mäkwe nünandre kärekäre ie Jehová tö bäri. Aune, ¿ngite kitadre ta mäbiti ie mä tö? Ye erere ngwane Jehová töita bäri nuainbätä. Kukwe keteitibe Jehová tä ribere nie ye abokän ni rabadre mike täte aune tödekebiti, regalo kwin krubäte biani kwe nie nita kai ngäbiti bämikakäre. Nüke gare metre nie Jehovakwe ni kökanintari yebiti ni tare kri kwe bämikani metre kwe nie. Aune kä mrä bä nuäre yete niara tä ni tarere krubäte yebätä kukwe rabai gare bäri nie (Ecl. 3:11).

NI KÖKANINTARI YE TÄ DRE DRIERE NIE JESUBÄTÄ

10. a) ¿Jesús murie keta jämi ye känenkri drekwe mikani töbike krubäte? b) ¿Jehová kä mikani ño deme kwe Jesukwe? (Recuadro “ Jesukwe ja ngwani metre yebiti Jehová kä mikani deme kwe” ye mikadre ñärärä).

¹⁰ Jehová kädriedre kwin ye ütiäte krubäte Jesukrä (Juan 14:31). Kukwe ngwarbe nie nämäne Jesubätä ñodre, niara nämäne ñäke käme Jehovabätä nitre ükekrö Jehová rüere nie nämänebätä ye nämäne mike töbike. Yebätä niebare kwe: “Ti Rün tikwe, raba ngwane, copa ne denkä mento tibätä” (Mat. 26:39). Jesukwe ja ngwani metre Jehovai nememe murie ketani ye ngwane, yebiti Jehová kä mikani deme kwe.

11. ¿Nitre nämäne tare krubäte Jesukwe ye bämikani ño kwe? (Juan 13:1).

¹¹ Ni kökanintari yebiti Jesús tä bämike töita krubäte nitrebätä aune metrere nire tä mike täte yebätä (Prov. 8:31; ñäkädre Juan 13:1 yebätä). Jesús täi kä tibienbätä ngwane ja tuai kukwe tare ben kwe aune niara murie ketai tare krubäte ye nämäne gare ie. Akwa, ye ñan aibätä sribi mikani kisete ye  nuainbare kwe nämäne nuaindre ie yebätä, ñakare aune ja di ngwani kwe nuainkäre kä jutobiti aune ja dibiti. Ñodre, nämäne kukwe driere, nitre tötike aune dimike. Arato niara murie ketadre ye näire kä dianinkä kwe jai nitre apóstol ngoto bätätekäre, dimikakäre aune kukwe ütiäte driekäre ietre (Juan 13:​12-15). Arato, Jesús nämäne metani kribätä kwin ye ngwane, kukwe kwin käbämikani kwe ni iti nämäne metani niara ken ye ie. Biti mada, Juan rabadre meye María ngübare ribebare kwe ie (Luc. 23:​42, 43; Juan 19:​26, 27). Jesús nämäne kä tibienbätä aune kukwe driebare kwe ye ngwane nitre tare kwe bämikani kwe aune ja nire biani kwe ni ütiäre.

12. ¿Mekerabe nükebe nengwane Jesús tä kukwe meden keta kabre nuainne ni kräke?

¹² ”Kristo krütani ye abko krütani batibe ni ngite diankakäre mento nibtä”, akwa nengwane niara täbe ja di ngwen jankunu ni dimikakäre (Rom. 6:10). Kukwe kwin keta kabre raba nemen nikwe ni kökanintari ye köböire, yebätä Jesús tä sribire ja dibiti jankunu. Jesús tä Reire, Sacerdote Bäri Kri aune ji dokwäte erere konkrekasionte yebätä sribi keta kabre tä kisete (1 Cor. 15:25; Efes. 5:23; Heb. 2:17). Sribi tä Jesús kisete ye abokän nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye ükaikrö kwe aune nitre kwati mada ye ükaikrö kwe, sribi ye rabai bare täte ie ja tare nikadi kri ye känenkri (Mat. 25:32; Mar. 13:27). a Arato Jesús tä kukwe ükete kwin ne kwe kä krüte ne näire ni Jehová mikaka täte ñan rabadre mrö ja üaire ye täi nike jire (Mat. 24:45). Aune Gobrandi Kwe Kä Mil te yete kukwe keta kabre mada nuaindi kwe nikrä. Bäkänä Jehovakwe ñaka Jesús juani ja nire biankäre ni ütiäre aibe, ñakare aune juani kwe kukwe mada keta kabre nuainne ni dimikakäre.

MÄKWE KUKWE MIKA GARE JANKUNU JAI

13. ¿Töbikadretari ye raba ni dimike ño kukwe mike gare bäri jai Jehová aune Jesús tä ni tarere yebätä?

¹³ Töbikadretari ye raba mä dimike kukwe mike gare bäri jai Jehová aune Jesús tarekäre bäri. Kä nete bämän Jesukwe ja nire biani ni ütiäre ye ngwanta törö jai ye ngrabare mä raba ñäke tärä Evangelio krati o krobubätä kukwe känänkäre. Akwa mäkwe ñaka ñäkä kabre kukwebätä batibe jökrä, ñakare aune mäkwe ja di ngwan kukwe känänkäre Jehová aune Jesús tarekäre bäri. Arato kukwe ütiäte  kwan mäi ngwane, mäkwe ja di ngwan kädriekäre ni madabe.

14. Salmo 119:97 tä niere erere ¿dre nuaindre kukwe mikakäre gare jankunu jai ni kökanintari o kukwe mada yebätä? (Üai mikadre ñärärä).

¹⁴ Mekerabe mäta kukwebätä akwa kukwe mrä mrä meden mä raba mike gare jai yebätä mäkwe töbika. Ñodre, Jehová tä kukwe ükete metre, tä ni tarere, aune ni kökanintari yebätä. Erametre käre kukwe mrä mrä raba nemen gare nie. ¿Dre raba ni dimike kukwe mike gare bäri jai? Ja tötikadre täräkwata bianta juta Ngöbökwe yebätä o texto keteiti ñan raba nüke gare mäi ngwane, mäkwe kukwe känä bäribätä. Biti köbö yete mäkwe töbikatari dre namani gare mäi Jehová aune Jesús tä mä tarere yebätä (ñäkädre Salmo 119:97 yebätä). b

15. ¿Ñobätä kukwe ütiäte Bibliabätä ye känändre jankunu?

¹⁵ Mäta ja tötike Bibliabätä ngwane, kukwe mrä ñaka tä kwen mäi ngwane, mäkwe ñaka ja di ngwen nekä, ñobätä ñan aune ja tötikata Bibliabätä ye abokän oro känänta kwrere. Nitre kwati tä ja di ngwen oro känene hora kabre te o köbö kabre te, käta niken kabre tä akwa tä kä ngwen nüke jai oro känänkäre, ñobätä ñan aune oro kia ye ütiäte krubäte kräketre. Ye erere Biblia tä kukwe bäri ütiäte oro ye kräke mike gare (Sal. 119:127; Prov. 8:10). Aisete mäkwe kukwe ngüba bätärekä aune ñäkä jankunu Bibliabätä aune ja tötikabätä (Sal. 1:2).

16. ¿Ni raba ja ngwen ño Jehová aune Jesús erere?

¹⁶ Mäta ja tötike ye mä raba mike ño täte yebätä mä töbika. Ñodre, Jehová tä kukwe ükete metre aune ñaka tä nitre kitete yebätä. Jesús tä rün kwe aune nitre jökrä tarere ye erere mä raba nuainne yekäre mä rabadre ja di ngwen ja mräkätre mada dimike, ñan rabadre nuäre mä kräke yebiti ta. Ne madakäre Jesús erere kukwe driedre ne kwe kukwe kwin rabadre nitre madakwe ni kökanintari ye köböire.

17. ¿Dre rabai gare nie kukwe ja tötikara ja känenkäre yebätä?

¹⁷ Ni kökanintari ye dre gärätä rabadre gare nie aune rabai ütiäte ni kräke ngwane, Jehová aune Jesús rabadi bäri tare nikwe. Aune niaratrekwe ni taredi bäri arato (Juan 14:21; Sant. 4:8). Ye medenbätä, kä diandrekä bäri jai ja tötikakäre ni kökanintari yebätä ne kwe kukwe rükadre gare bäri nie. Ni kökanintari yebiti ni tare Jehovakwe bämikani kwe nie aune nikwe dre nuaindre debe biankäre ie ye rabai gare nie kukwe ja tötikara ja känenkäre yebätä.