1, 2. a) ¿Ja mräkä iti ie dre nükani gare? b) ¿Dre nuainbare kwe kukwe ye ükatekäre?

ROBERT nämene monsore ye ngwane ja ngökani ñöte kwe, akwa ñaka nämene kukwe metre ye mike tuin ütiäte jai. Niara tä niere: “Ti ñan nämä kukwe blo nuainne akwa ti ñaka nämä Jehová mike täte bökän. Ti nämä niken käre gätäbätä aune ti nämä prekursor ausiliar nuainne bä kabre kä kwatire kwatire te, yebätä ti nämä dite kukwe ja üairebiti rababa tuin tibätä. Akwa kukwe keteiti nämä nuaindre tie”.

² Niarakwe ja mäkäninte ye ngwane batibe kukwe meden nämene nuaindre ie ye nükani gare ie. Ruäre ngwane, niara aune muko kwe nämene kukwe Bibliabätä ngwentari kwärikwäri jai. Muko kwe ye töi nämene kukwe ja üairebätä aune kukwe Bibliabätä nämene gare ie. Akwa niara abokän käkwe dre niedre ye ñaka nämene gare ie aune ja nämene nemen ruin töi ñakare ie, yebätä käre nämene nemen ja gaire. Aisete töbikabare kwe: “Ti rabai ji ngwanka kukwe ja üairebiti ti muko käne, yebätä ti rabadre ja di ngwen kukwe ruäre nuainne”. Aune ye erere nuainbare kwe. Tä niere: “Ti jataba ja tötike krubäte Bibliabätä, ye köböire kukwe metre ye jataba nüke gare tie aune ti jataba ja kete bäri kwin Jehovabe”.

3. a) ¿Kukwe namani bare Robert yebätä ye tä dre driere nie? b) ¿Kukwe meden meden ngwantarita abokänbätä nibike ja tötike?

³ Kukwe namani bare Robert yebätä ye tä kukwe ütiäte driere ja töi kräke nie. Kukwe Bibliabätä ye gare ruäre nie, nita kwen käre  gätäbätä aune nita kukwe driere ja mräkätre konkrekasionte ben. Akwa ye ñan tä mike gare ni töita kukwe ja üairebätä. Ni ririabare kukwe ja üairebiti, akwa nita ja trä tuin ye ngwane, nikwe dre nuaindre bäri kwin ye raba nemen gare nie (Filip. 3:16). Kukwe ja tötikara nekänti nibike ja tötike kukwe ketamä ngwantarita nebätä abokän käkwe ni dimikai nirien jankunu kukwe ja üairebiti. Kena, ¿nita ño kukwe ja üairebiti ye dre ni dimikai mike gare jai? Ketebukäre, ¿nikwe dre nuaindre ja töi mikakäre bäri kukwe ja üairebätä? Aune ketamäkäre, ¿ni täi dite kukwe ja üairebiti ye ni dimikai ño köbö kwatire kwatire te?

4. Kukwe nieta Efesios 4:23, 24, ¿ye nire nire käkwe mikadre täte?

⁴ Nikwe ja töi kwitani kukwe keta kabrebätä Ngöbö mikakäre täte. Aune nikwe ja ngökani ñöte ye bitikäre nita nuainne jankunu. Biblia tä niere: “Mun töita ño ye mun rabadre kwite jankunu bitin” (Efes. 4:23, 24, TNM). Ni ngite yebätä ni jökrä rabadre ja töi kwite jankunu. Aune nire nire tä mekerabe Jehová mike täte ye rabadre ja ngübarebiti kukwe ja üairebiti arato (Filip. 3:12, 13).

5. Nita ño kukwe ja üairebiti rabadre gare nie yekäre, ¿nikwe kukwe meden meden ngwandretari jai?

⁵ Nikwe ja trä tuadre bökän, ja ngübakäre aune ririakäre kukwe ja üairebiti. Ni bati o ni niena umbre, akwa ni jökrä raba kukwe ne ngwentari jai: “¿Ti töita bäri kukwe ja üairebätä ruin tie? ¿Tita ja ngwen bäri Kristo erere? ¿Ti töita ño aune tita ja ngwen ño gätäte ye tä dre mike gare tibätä? ¿Tita blite drebätä ye tä dre mike gare tibätä? Tita ja tötike käre Bibliabätä, tita ja ngwäkite aune ja ükete ño bätä mäträta tibätä ye tita kain ngäbiti ño, ¿ye tä dre mike gare tibätä? ¿Ti nuateta ye ngwane tita dre nuainne? ¿Tikwe kukwe kä nebätä ye tuaninametre aune ti niena ni kristiano ünä kukwe ja üairebiti?” (Efes. 4:13). Kukwe ngwantarita yebätä nikwe töbikai ngwane, nita ño kukwe ja üairebiti ye rabai gare nie.

6. Nita ño kukwe ja üairebiti rabadre gare nie yekäre, ¿ni raba dre nuainne mada?

⁶ Nita ño kukwe ja üairebiti ye mikakäre gare jai, ni raba ja di kärere nitre kristiano madai. Apóstol Pablo mikani gare, ni töi ñaka kukwe ja üairebätä ye tä ja ngwen ño abokän ñaka kwin Ngöbö kräke ye ñaka gain jabätä. Akwa, ni töita kukwe ja üairebätä ye abokän tä töbike Ngöbö erere aune ni töita jondron kä nebätä jiebiti ye ñaka kwin Ngöbö kräke ye gare ie (1 Cor. 2:14-16, TNM; 3:1-3). Nitre umbre ji ngwanka ye töita Kristo erere, yebätä ni iti ñaka tä töbike kukwe ja üairebätä ye tä nüke gare bengwairebe ietre. Ye erere rabadre bare nibätä aune nitre umbre ji ngwanka mäträdre nibätä ye ngwane, ¿nikwe niaratre kukwei mikai täte? Nikwe nuaindi ye erere ngwane, nikwe bämikai ni tö ja töi mikai bäri kukwe ja üairebätä (Ecl. 7:5, 9).

7. Kukwe Bibliabätä rabadre gare nie ye ñan aibe ngörä ja töi mikakäre kukwe ja üairebätä, ¿ye ñokänti gare nie?

⁷ Rei Salomón ie kukwe nämene gare krubäte Jehovabätä. Ñodre, kukwe ruäre niebare kwe ye tikani Bibliabätä. Akwa ye bitikäre ja mikani ngite kwe Jehová okwäkänti (1 Rey. 4:29, 30; 11:4-6). Ye medenbätä, kukwe Bibliabätä tädre gare nie ye ñan aibe ngörä, ñakare aune ni ririadre jankunu kukwe ja üairebiti (Col. 2:6, 7). ¿Ñokänti raba nemen bare nie?

8, 9. a) ¿Dre käkwe ni dimikai nemen dite kukwe ja üairebiti? b) ¿Ñokäre nikwe ja tötikadre aune töbikadretari dreta nemen gare nie yebätä? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

⁸ Nitre kristiano siklo kena ye rabadre ja di ngwen rabakäre ünä kukwe ja üairebiti ye  Pablo mikani gare bati bobu ietre (Heb. 6:1, TNM). Pablo kukwe niebare ye ni rabadre mike täte kä nengwane arato. Yekäre, ütiäte krubäte nikwe ja tötikadre tärä “Munkwe Ngöbö taredre jankunu” yebätä. Ye köböire kukwe Bibliabätä ja jie ngwankäre nie ye nikwe mikadre ño täte rabai gare nie. Nikwe ja tötikabarera tärä yebätä ngwane, ni raba ja tötike tärä o täräkwata madabätä tödeka nikwe mikakäre bäri dite (Col. 1:23). Ne madakäre, dreta nemen gare nie ye nikwe mikadre ño täte yebätä nikwe oradre aune töbikadretari.

⁹ Nikwe ja tötikadre aune töbikadretari dreta nemen gare nie yebätä, ne kwe dre tuin kwin Jehovai ye nikwe nuaindre aune nikwe Jehová mikadre täte (Sal. 40:8; 119:97). Aune kukwe meden meden köböite ni ñaka nirien kukwe ja üairebiti ye tä nemen gare nie arato (Tito 2:11, 12, TNM).

10. ¿Monsotre raba dre nuainne ja töi mikakäre kukwe ja üairebätä?

¹⁰ Mä bati ngwane, ¿mä töita sribi meden nuainbätä Ngöbö kräke? Ja mräkä iti tä sribire Betelte ye tä käre blite monsotre ja ngökaka ñöte yebe gätä kri circuito yete. Niaratre töita sribi meden nuainbätä Ngöbö kräke ye tä ngwentari ietre. Niaratre tä dre niere ye tä mike gare, niaratre tö sribi meden nuaindi ja känenkäre Jehová kräke ye gare kwin ietre. Niaratre ruäre töita sribibätä köbö täte Ngöbö kräke o nitre kukwe driekä ribeta bäri yekänti töita nänbätä. Akwa monsotre mada abokän käkwe dre niedre ye ñaka tä nemen gare ietre. Niaratre ja töi mikadre sribire Ngöbö kräke ye ñaka ütiäte kräketre ruin ietre yebätä dre niedre kwetre ye ñaka tä nemen gare ietre. Ye medenbätä, monsotre rabadre ngwentari jai: “¿Ti rün aune ti meye tö ti tuai niken gätäbätä aune kukwe driere yebätä tita nuainne? ¿O tita ja kete kwin Jehovabe yebätä tita nuainne?”. Ni bati o ni niena umbre, akwa ni jökrä rabadre ja töi mike sribire Jehová kräke. Yekwe ni dimikai nemen dite kukwe ja üairebiti (Ecl. 12:1, 13).

11. a) ¿Nikwe dre nuaindre ririakäre kukwe ja üairebiti? b) ¿Nikwe ja töi mikadre nire erere?

¹¹ Kukwe medenbätä nikwe ja töi ükadrete bäri kwin rabadre gare nie ye ngwane, biarebe nikwe ja töi kwitadre kukwe yebätä ye ütiäte krubäte. Nikwe nuaindre ngwane, ja nire käre raba nemen nikwe, akwa nikwe ñaka nuaindre ngwane ni ñan raba nüne kärekäre (Rom. 8:6-8, TNM). Ni töi rabadre metre ye Jehová ñaka tä ribere nie, ñakare aune tä ni dimike üai deme kwe yebiti. Akwa, nikwe ja di ngwandre rabakäre ünä kukwe ja üairebiti. John Barr, sribibare Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä yebe blitabare Lucas 13:24 yebätä. Nitre kristiano kwati “ñaka tä ja töi mike biare sribire Ngöbö kräke” yebätä ñaka nemen nirien kukwe ja üairebiti niebare kwe. Nikwe ja töi mikadre Jacob erere, niarakwe ja di nuani ángel iti ben nememe ángel kukwe kwin käbämikani ie ye ngwane (Gén. 32:26-28). Ja tötika Bibliabätä ye raba nemen tuin kwin krubäte nie. Akwa nikwe ñaka ñäkädre jerekäbebätä ja näkwitakäre. Ñakare aune nikwe ja tötikadre nguseta Bibliabätä ne kwe kukwe ütiäte kwandre nie ririakäre kukwe ja üairebiti.

12, 13. a) ¿Dre käkwe ni dimikai “ja töi mike Kristo Jesús erere”? b) ¿Pedro kukwe kwin bämikani aune kukwe niebare kwe ye tä ni dimike ño? c) ¿Nikwe dre nuaindre ja töi mikakäre bäri kukwe ja üairebätä? (Recuadro “ Nikwe dre nuaindre ririakäre kukwe ja üairebiti” mikadre ñärärä).

¹² Nita ja di ngwen ja töi mikakäre bäri kukwe ja üairebätä ngwane, üai deme tä ni dimike ja töi kwite. Ye köböire bätärekä bätärekä nita nemen töbike Kristo erere (Rom. 15:5, TNM). Ne madakäre, üai deme tä ni dimike ñaka töbike ja aibebätä aune tä ni dimike ja töi mike kwin (Gál. 5:16, 22, 23). Ni töita jondron kä nebätä jiebiti rabadre gare nie ye ngwane, nikwe ñaka ja di ngwandre nekä. Nikwe üai deme kärädre jankunu Jehovai aune Jehovakwe ni dimikai töbike kwin (Luc. 11:13). Apóstol Pedro ja ngwani ño ye nikwe ngwandre törö jai. Ruäre ngwane ñaka  ja ngwani kwe ni ünä kukwe ja üairebiti ye erere (Mat. 16:22, 23; Luc. 22:34, 54-62; Gál. 2:11-14, TNM). Akwa ñaka ja di ngwani nekä kwe. Ngöbö köböire, bätärekä bätärekä töi namani Kristo erere. Aune ye erere ni raba nuainne arato.

¹³ Ñodre, nikwe ja töi gobraindre, nikwe kä ngwandre nüke jai aune nikwe ja taredre kwärikwäri niebare Pedrokwe (ñäkädre 2 Pedro 1:5-8 yebätä). ‘Ja di ngöi jökräbiti’ nikwe ja töi mikadre ye erere, ye köböire ni ririai jankunu kukwe ja üairebiti. Mantre jetebe nikwe ngwandretari jai: “¿Tikwe dre nuaindre ja töi mikakäre bäri kukwe ja üairebätä?”.

14. ¿Ni töita kukwe ja üairebätä yekwe ni dimikai ño?

¹⁴ Nikwe ja töi mikai Kristo erere yekwe ni dimikai ja ngwen kwin sribikänti o kwelate, kukwe kwin niere nita blite ye ngwane aune kukwe kwin den nuaindre jai. Yekwe bämikai ni tö näin Kristo jiebiti. Ni töita kukwe ja üairebätä ye ngwane, nikwe ja ketai jankunu Jehovabe. Ni nuaite ye ngwane, nikwe ñaka ja mikai ngite. Aune nikwe kukwe diain nuaindre jai ye ngwane, nikwe kukwe ne ngwaintari jai: “¿Kukwe Bibliabätä ja jie ngwankäre ye meden raba ti dimike kukwe kwin den nuaindre jai? ¿Kristo akräke dre nuaindre kwe? ¿Tikwe kukwe meden diandre nuaindre jai abokän rabai kwin Jehová kräke?”. Käre nikwe kukwe ye erere ngwandretari jai. Nuaindre ño nikwe ye ani mike gare ruäre jai. Kukwe keteitire keteitire yebätä kukwe Bibliabätä ja jie ngwankäre ye meden raba ni dimike kukwe kwin den nuaindre jai ye nibike mike gare jai.

15, 16. a) Nikwe ja töi mikai ja mäkete nirebe ye ngwane, ¿nikwe töbikadre Kristo erere ye raba ni dimike ño? b) Nita ja ketamuko den jai ye ngwane, ¿nikwe töbikadre Kristo erere ye raba ni dimike ño?

¹⁵ Nikwe ja töi mikai ja mäkete nirebe ye ngwane. Kukwe ja jie ngwankäre nie ye tä 2 Corintios 6:14, 15 yekänti (ñäkädrebätä). Pablo mikani gare metre, ni töita kukwe ja üairebätä ye ñaka raba ja mäkete ni töi ñaka kukwe ja üairebätä yebe. Nikwe ja töi mikai ja mäkete nirebe ye ngwane, ¿ño ni raba kukwe ja jie ngwankäre nie ye mike täte?

¹⁶ Nita ja ketamuko den jai ye ngwane. Kukwe ja jie ngwankäre nie tä 1 Corintios 15:33 ye ani mike ñärärä (ñäkädrebätä). Ni töita kukwe ja üairebätä ye ñaka ja ketai nitre raba niara töi mike ja mike ngite yebe. Ño ni raba kukwe ja jie ngwankäre nie ye mike täte kukwe keta kabre känti yebätä ani töbike. Ñodre: “¿Tikwe dre nuaindre redes sociales yebiti abokänbätä tita töbike ye tä ti dimike ño? ¿Ni ñaka gare tie käkwe ti nübaidre ja denkä Internet yebiti ngwane, tikwe dre nuaindre?”.

17-19. a) Ni töita kukwe ja üairebätä ye ngwane, ¿kukwe meden meden ni ñaka nuaindi? b) Ni töita kukwe ja üairebätä ye ngwane, ¿nikwe sribi meden mikai nuaindre jai? c) Kukweta nemen jabätä nie ni madabe ye ngwane, ¿ni töita kukwe ja üairebätä ye raba ni dimike ño?

¹⁷ Kukwe mada mada abokän köböite ni ñaka raba nirien kukwe ja üairebiti. Kukwe ütiäte ni mikakäre mokre ye tä Hebreos 6:1 yekänti  (ñäkädrebätä). * Pablo niebare, ni ñan rabadre “kukwe ñaka ütiäte” nuainne. Ye tä mike gare, kukwe meden meden abokän ñaka ni dimike ja töi mike bäri kukwe ja üairebätä ye nikwe ñaka nuaindre. Kukwe ye raba ni dimike kukwe keta kabre ngwantarita ye mike gare jai. Ñodre: “¿Kukwe ne tä ti dimike o ñakare? ¿Tikwe sribi ne kadre ngäbiti ngwian ganainkäre bäri jai o ñakare? ¿Ñobätä tikwe ñaka ja mikadre nitre tä ja ükökrö kukwe kä nebätä ükatekäre yekri?”.

¹⁸ Nikwe ja töi mikadre sribire Ngöbö kräke. Jesukwe Kukwe Kädriebare Ngudrebiti ye ngwane, nikwe dre diandre nuaindre jai ye mikani gare metre kwe nie (Mat. 6:33, TNM). Nitre töita kukwe ja üairebätä ye tä Gobran Ngöbökwe mike käne jai. Kukwe ja jie ngwankäre nie ye nikwe ngwandre törö jai yekwe ni dimikai töbike kukwe nebätä: “¿Tikwe ja tötikai kwela krite o ñakare? ¿Sribi driebare tie ye tikwe kadre ngäbiti o ñakare?”

¹⁹ Kukweta nemen jabätä nie ni madabe. Kukweta nemen jabätä nie ni madabe ye ngwane, Pablo kukwe niebare nitre konkrekasion Roma yete ie abokän mikata täte nikwe ye tä ni dimike (Rom. 12:18). Ni nänkä Jesús jiebiti ye tä ja di ngwen “nünakäre jäme ni jökräbe”. Kukweta nemen jabätä nie ni madabe ye ngwane, ¿nita ja töi mike ño? ¿Ni töita nemen jäme ni madabe o ñakare? (Sant. 3:18).

20. ¿Ñobätä mä tö ririai jankunu kukwe ja üairebiti?

²⁰ Nibira gare nie ye erere, nikwe töbikadretari kukwe Bibliabätä ja jie ngwankäre nie yebätä ye tä ni dimike kukwe kwin den nuaindre jai. Ye köböire kä täi bäri juto nibätä. Robert, kädrite kena ye tä niere: “Ti jataba ja kete kwin Jehovabe ye ngwane, tikwe ja töi mikaba bäri kwin ti muko aune monsotre tikwe kräke. Ja jataba ruin kwin tie aune kä jataba juto tibätä”. Ni töita ririabätä kukwe ja üairebiti ye ngwane, kukwe kwin ye erere rabai bare ni kräke. Kä nengwane kä rabai bäri juto nibätä aune ja känenkäre “ja nire erametre” rabai nikwe (1 Tim. 6:19, TNM).