1, 2. a) ¿Noé, Daniel aune Job kukwe kwin bämikani ye ñobätä raba ni dimike? b) ¿Kukwe ja tötikara ne kräke texto dianinkä ye Ezequiel tikani ñongwane?

¿BREN, ngwian ñaka mäkwe, nitre tä ja mike mä rüere aune kukwe mada tare ye kisete mätä ja tare nike? ¿Ruäre ngwane ñaka tä nemen nuäre mä kräke sribikäre kä jutobiti Ngöbö kräke? Ye erere ngwane, Noé, Daniel aune Job kukwe kwin bämikani ye raba mä dimike. Kukwe ben nita ja tuin ye erere ben nitre töi ngite yekwe ja tuani arato. Niaratre ye ruäre bäsi murie ketani. Kukwe ye jökräbiti ta, niaratre ja ngwani metre Jehovai aune tödekabare kwetre bätä Ngöbö mikani täte kwetre yebätä ni rabadre ja ngwen niaratre erere niebare Jehovakwe (ñäkädre Ezequiel 14:13, 14 yebätä). *

² Kukwe ja tötikara ne kräke texto dianinkä ye Ezequiel tikani Babilonia  kä 612 kä 1 känenkri yete, * nitre Jerusalén kukwe metre tuanmetrekä aune ja mikaka rüere gadrete käi namanina kwärikebe ye känenkri, abokän namani bare kä 607 yete (Ezeq. 1:1; 8:1). Nitre braibe käkwe ja ngwani Noé, Daniel aune Job ye erere bätä niaratre ye täräi mikaninkä rabatekäre nire (Ezeq. 9:1-5). Jeremías, Baruc, Ébed-mélec aune nitre recabita nämene niaratre ngätäite.

3. ¿Kukwe ja tötikara nekänti nibike dre mike gare jai?

³ Nitre töi käme gaite ye ngwane, nitre kukwe kwin nuainkä Jehová okwäkänti Noé, Daniel aune Job erere ye aibe täräi mikaikä rabatekäre nire (Apoc. 7:9, 14). Aisete, ñobätä Ngöbökwe niaratre bämikani ni kukwe kwin nuainkä kwrere ye ani mike gare jai. Niaratre itire itire yebätä nibike blite ye ngwane, kukwe medenbe ja tuani kwetre ye nibike mike gare käne jai aune ye bitikäre ni raba tödeke ño aune Ngöbö mike täte niaratre erere ye nibike mike gare jai arato.

4, 5. a) ¿Noé ja tuani kukwe meden meden ben? b) ¿Niara kä ngwani nüke jai ye dre tä bämike?

⁴ Kukwe ben ja tuani kwe. Noé ruai rün abokän kädeka nämene Enoc ye näire, nitre ñaka nämene Ngöbö mike täte. Niaratre “ñäkäbare taretare” Jehová rüere arato (Jud. 14, 15). Nitre nämene ja ngwen bäri käme. Ñodre, Noé näire “ni jökrä namani rüre krübäte jabe kwärikwäri”. Angeletre töi käme yekwe ja kwitani ni kä nebätä kwrere, ja mäkäninte kwetre meritre ben aune monsoi namani ye töi namani käme krubäte aune namanintre nitre nuainne tare (Gén. 6:2-4, 11, 12, Jondron Jökrä Namani Bare Ño Kena [JK]). Akwa Noé ñaka ja ngwani niaratre erere. Biblia tä niere, niara “namani ruentari tare [Jehová, TNM] Dänkin Ngöböye”, niara “aibe käkwe nünabare kuin metre” aune “nünabare kwe Ngöbökrä” (Gén. 6:8, 9, JK).

⁵ Kukwe ye tä dre mike gare Noé ni kukwe kwin nuainkä yebätä ye ani mike gare jai. Ñü Kri ye känenkri kä kwäbe te Noé Jehová mikani täte metre yebätä ani töbike käne. Kä nengwane nitre tä nüne kä 70 o 80 te ye ñan aibe näre te niarakwe Ngöbö mikani täte, ñakare aune kä 600 näre bäsi Ngöbö mikani täte kwe (Gén. 7:11). Aune niara näire konkrekasion ñaka nämene niara dimikakäre kukwe ja üairebiti, tä ni näire ye erere. Niara etebatre aune ngwaitre ñaka nämene niara dimike jire raba ruin nunye. *

6. ¿Kä jürä ñaka nämene Noé yebätä ye bämikani ño kwe?

⁶ Noé töi nämene kwin ye ñan aibe namani debe kräke, ñakare aune ñaka kä jürä ngwani kwe jabätä nämene tödeke Jehovai ye mikakäre gare. Ye medenbätä, Biblia tä niere niara “nämane nüne metre abko kwrere nämane dirire” (2 Ped. 2:5). Apóstol Pablo tikabare: “Noé käkwe tödekani Ngöbö kukweibti, ye köböire abko ni mda mda gadrekä Ngöbökwe abko niarakwe mikani gare ietre” (Heb. 11:7). Niara kötai namani, ja mikani rüere aune rä ötani yebe ja tuani kwe. Akwa Jehovakwe dimikani ne kwe ñaka kä jürä ngwandre kwe jabätä. Ye köböire ñaka ‘ni kä nebätä jürä ngwani kwe jabätä’ (Prov. 29:25).

7. Noé nämene arka sribere ye ngwane, ¿kukwe meden meden ben ja tuani kwe?

⁷ Kä 500 biti bäri Noé Ngöbö mikani täte ye bitikäre, arka sribedre kwe ye Jehovakwe ribebare ie ne kwe ni kä tibienbätä aune jondron nire ye rabadrete kwäre (Gén. 5:32; 6:14). Noé arka kri krubäte sribedre ye ñaka namani tuin nuäre ie raba ruin nunye. Ne madakäre, nitre rabai bäri niara kötaire aune ja mike rüere ye nämene gare kwin ie raba ruin nunye. Akwa tödekabare kwe aune Ngöbö mikani täte kwe. Jehovakwe kukwe ribebare nuaindre ie ye “erere nuenbare täte jökrä kwe” (Gén. 6:22, JK).

8. Noé nämene dre dre ribere jai ye Ngöbökwe biain ie yei nämene tö ngwen, ¿ye bämikani ño kwe?

⁸ Arato ñaka namani nuäre Noé kräke muko kwe aune monsotre kwe ngübakäre raba ruin nunye. Ñü Kri ye känenkri, nura nökakäre nitre nämene sribire ja dibiti krubäte. Aune Noé sribibare ja dibiti krubäte arato (Gén. 5:28, 29). Akwa kukwe yebiti ta, ñaka ja töi mikani kwe dre dre ribe nämene kwe jai ye aibebätä, ñakare aune ja töi mikani kwe sribire Ngöbö  kräke. Kä nikani 40 o 50 ta yete arka sribebare täte kwe, akwa ja töi mikani kwatibe kwe kukwe ja üaire yebätä. Aune Ñü Kri ye bitikäre, nuainbare jankunu kwe kä 350 näre te (Gén. 9:28). Erametre, niara nämene tödeke aune Ngöbö mike täte yebiti kukwe kwin bämikani kwe.

9, 10. a) ¿Ni raba tödeke aune Ngöbö mike täte ño Noé erere? b) Jehovakwe kukwe ükaninte yekri nikwe ja mikai ngwane, ¿dre nuaindi kwe ni kräke?

⁹ ¿Noé tödekabare aune Ngöbö mikani täte ye erere ni raba nuainne ño? Nita ja mike kukwe metre Jehovakwe yekri, ni ñaka ja mike nitre gobrainta Satanakwe yekri aune nita Gobran Ngöbökwe mike käne (Mat. 6:33, TNM; Juan 15:19, TNM). Ye köböite, nitre ñaka Ngöbö mike täte yebätä ni ñaka tä mate kwin. Ñodre, Ngöbökwe kukwe ükaninte ni nemen jabe aune ja mika gure kräke ye ni töita kwatibe mikabätä täte, yebätä kä ruäre känti nitre kukwe mikaka gare televisión aune radiote ye tä blite blo nibätä (ñäkädre Malaquías 3:17, 18 yebätä). * Akwa, Noé ye erere, ni ñaka nitre jürä ngwen jabätä, ñakare aune nita Ngöbö jürä ngwen jabätä. Niara aibe raba ja nire käre bien nie ye gare nie (Luc. 12:4, 5).

¹⁰ Ni itire itire rabadre ngwentari jai: “Nitre rabai ti kötaire o ñäke ti rüere ye ngwane, ¿tikwe Ngöbö mikai täte jankunu? Tita dre dre ribere jai ye ñaka rabai nuäre ti kräke känänkäre, ¿akwa Jehovakwe jondron ye biain tie ie tita tö ngwen?”. Mäkwe tödekai aune Ngöbö mikai täte Noé erere ngwane, Jehovakwe mä ngübai yei mä raba tö ngwan metre (Filip. 4:6, 7, TNM).

11. ¿Daniel aune ja ketamuko nimä kwe yekwe ja tuani kukwe meden ñaka nuäre ben? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

¹¹ Kukwe ben ja tuani kwe. Juta Babilonia känti nitre nämene jondron üai ngwarbe mike ngöböre jai aune ja mäke chokabe yete Daniel nämene nüne ni ngite ye kwrere. Nitre Babilonia nämene nitre judío mike tuin ngwarbe jai aune nämenentre niaratre bätä Ngöbö kwetre Jehová ye kötaire (Sal. 137:1, 3). Erametre, kukwe ye nämene Daniel aune nitre judío Ngöbö mikata täte metre ye mike ulire raba ruin nunye. Ne madakäre, nitre Babilonia nämene Daniel, Hananías, Misael aune Azarías tötike sribikäre rei ben, yebätä nitre nämene nemen okwä jiebiti. Monsotre ye rabadre mrö ño kwete ye nie namani ietre. Daniel ñaka “ja mik[ani] käme mrö bänänte [...] reikwe yebiti” ye köböite kukwe kri namani bare (Dan. 1:5-8, 14-17).

12. a) ¿Daniel töi nämene ño? b) ¿Jehová töi nämene ño Daniel yebätä?

¹² Kukwe ngwarbe niebare Daniel rüere yebe ja tuani kwe. Niara ie kukwe nämene gare krubäte, yebätä sribi ütiäte namani kwe (Dan. 1:19, 20). Ye medenbätä, niara törbadre akräke rabadre bike kri aune ñan rabadre ni mada kukwei mike täte. Akwa niarakwe ñaka ja ngwani ye erere. Ñakare aune ja töi mikani bobre jankunu kwe aune ñaka raba kukwe jökrä ükete kaibe ye nämene gare ie bätä dre nämene nemen bare ie ye Jehová köböire nämene gare ie (Dan. 2:30). Ñodre, Daniel nämene bati ye ngwane, Jehovakwe niebare nämene kukwe kwin nuainne Noé aune Job ye erere. Erametre, Jehová nämene tö ngwen krubäte ie. Daniel tödekabare aune Ngöbö mikani täte käre yebätä Jehová nämene tö ngwen ie. Kä namanina bäsi 100 niarabiti ye ngwane, ángel iti käkwe mikani gare ie Ngöbö nämene niara mike tuin ütiäte krubäte jai (Dan. 10:11).

13. ¿Ñobätä Danielkwe nitre judío mada ye dimikani?

¹³ Ngöbö nämene Daniel dimike, ye köböire niara kädekani kri Babilonia aune ye bitikäre Medopersia arato (Dan. 1:21; 6:1, 2). Jehovakwe kukwe ye nuainbare ne kwe Daniel käkwe juta kwe dimikadre, Josekwe nuainbare Egipto aune Ester bätä Mardoqueo nuainbare Persia ye erere raba ruin nunye (Dan. 2:48). * Ezequiel aune nitre judío mada jänikani ngite  ye Jehová nämene dimike Daniel yebiti namani gare ietre, yekwe dimikani krubäte ye ni raba bämike ja töite.

14, 15. a) ¿Kukwe ben Danielkwe ja tuani ye erere tä nemen bare nibätä? b) ¿Nitre rüne kä nengwane raba ja kite ño Daniel rün aune meye yebätä?

¹⁴ ¿Daniel tödekabare aune Ngöbö mikani täte ye erere ni raba nuainne ño? Kukwe keta kabre ngwarbe kä jökräbiti tibien ie Babilonia Kri nieta, ye abokän “üai käme bätäkä ngwarbe” käi ye köböite kä nengwane nitre ñaka ja ngwen kwin aune ñaka kukwe ja üaire mike ütiäte jai ye ngätäite nita nüne (Apoc. 18:2). Akwa ni abokän ni menteni kwrere. Ye medenbätä, ni ñaka ja ngwen nitre mada kwrere aune niaratre tätre nemen ni kötaire (Mar. 13:13, TNM). Aisete, Daniel erere nikwe krötadre Jehová ken. Nikwe tö ngwain ie aune ja töi mikai bobre bätä mikai täte ngwane, niarakwe ni mikai tuin ütiäte jai (Ageo 2:7).

¹⁵ Nitre rüne kä nengwane raba ja kite krubäte Daniel rün aune meye yebätä. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune Daniel nämene chi ye näire kukwe blo nuain nämene Judá, akwa yebiti ta nämene Jehová tarere. Aune niarakwe ñan Ngöbö tarebare ja töbiti, ñakare aune niara rün bätä meye käkwe tötikani kwin (Prov. 22:6). Ñodre, Daniel nie nämene ye abokän “Ngöbö Ni Kukwe Ükatekä Ti Kräke” gärätä aune ye tä mike gare Daniel rün aune meye nämene Jehová tarere. * Ye medenbätä, nitre rüne munkwe kukwe driei bätärekä Jehovabätä monsotre munkwe ie. Munkwe ñaka ja di ngwan nekä (Efes. 6:4). Munkwe orasion nuain niaratre ben aune niaratre kräke. Munkwe ja di ngwain kukwe metre Bibliabätä ye mike nemen monsotre munkwe brukwäte ngwane, Jehovakwe kukwe kwin keta kabre mikai nemen bare mun kräke (Sal. 37:5).

16, 17. ¿Kukwe meden meden ben Job ja tuani?

¹⁶ Kukwe ben ja tuani kwe. Job ja tuani kukwe kri krubäte ben. Niara “aibe kwe jondron namani krubäte nitre nünanka Kädrikri ye jökrä gwä” (Job 1:3). Niara nämene jondron bökäne krubäte, nämene gare kwin nitre ie aune mika nämene ütiäte jai (Job 29:7-16). Akwa yebiti ta, ja ñaka namani ruin bäri ütiäte ie nitre madabätä o ñaka namani nütüre ñan nämene Ngöbö ribere jai. Ñodre, Jehovakwe niara kädekani “ni ti mikaka täte” aune niara ye ni “kukwe nuainkä kwin, ja ngwen metre, ti mike täte metre bätä ñaka kukwe käme kain ngäbiti” (Job 1:8).

¹⁷ Akwa kukwe tare namani bare jötrö ngwarbe niarabätä. Jondron jökrä nianinte kän aune ja namani ruin ulire krubäte ie yebätä tö namani ja tuai krüte. Erametre, Satana köböite kukwe ye namani barebätä ye gare nie. Niara nämene Jehová mike täte  jondron täri niebarebätä Satanakwe (ñäkädre Job 1:9, 10 yebätä). * Satana kukwe ngwarbe niebare Jehová rüere ye Jehovakwe ñaka tuanimetre. Job nämene ja ngwen metre ie aune nämene niara tarere yebätä nämene mike täte bökän, ye Job tuanimetre kwe bämike.

18. a) ¿Job ja ngwani metre ye ñobätä tuin kwin mäi? b) ¿Jehovakwe ja töi mikani ño Job kräke ye tä dre mike gare niarabätä nie?

¹⁸ Satanakwe kukwe keta kabrebiti ja mikani Job rüere ne kwe Job rabadre nütüre, Ngöbö köböite kukwe ye nämene nemen barebätä (Job 1:13-21). Ye bitikäre, nitre nimä nükani Job dimikakäre. Akwa, niaratre ñaka ja töi mikani kwin aune Job ja mikani ngite yebätä Ngöbö nämene mike ja ngie nuin niebare kwetre ie (Job 2:11; 22:1, 5-10). Akwa yebiti ta, Job ja ngwani metre jankunu. Erametre ruäre ngwane blitabare okwä kware kwe. Akwa nämene ja tare nike ye nükani gare Jehovai (Job 6:1-3). Satanakwe Job mikani ja tare nike bati bobu yebätä nämene ulire krubäte, akwa yebiti ta ñaka kämikaninkä jire kwe Jehovabätä ye nämene gare kwin Jehovai. Job ja tuani kukwe tare ben ye bitikäre, Jehovakwe jondron biani bäri ie nämene käne kwe ye kräke aune mikani nüne kwe kä 140 te (Sant. 5:11, TNM). Kä ye ngwane, Job ja brukwä tätebiti Jehová mikani täte jankunu. ¿Ñokänti ye gare nie? Ñan ñobätä aune Ezequiel texto kukwe ja tötikara ne kräke tikani ye ngwane, Job krütani ye käi nikanina kwati krubäte ta.

19, 20. a) ¿Job tödekabare aune Ngöbö mikani täte ye erere ni raba nuainne ño? b) ¿Ngöböta ni mike tuin bobre jai ye erere ni raba nuainne ño nitre mada kräke?

¹⁹ ¿Job tödekabare aune Ngöbö mikani täte ye erere ni raba nuainne ño? Kukwe meden meden ben nikwe ja tuadre akwa yebiti ta, nikwe Jehová mikadre käne jai, nikwe tö ngwandre täte ie aune nikwe mikadre täte ja brukwä tätebiti. Kukwe keta kabrebätä nikwe nuaindre bäri Job yebiti ta. Ani töbike kukwe nebätä. Satana tä ja mike ño ni rüere yebätä kukwe gare krubäte nie (2 Cor. 2:11). Tärä Job ye köböire, ñobätä Ngöböta ni tuenmetre ja tare nike ye gare nie. Ne madakäre, Gobran Ngöbökwe ye gobran ni kä jökräbiti tibien yekwe abokän tä Jesukristo kisete ye Daniel kukwe niebare ye tä mike nüke gare nie (Dan. 7:13, 14). Aune gwäune Gobran yekwe ja tare nika ye jökrä diainkä kärekäre ye gare nie.

²⁰ Job ja tuani kukwe kri ben ye tä mike gare nie, ja mräkätre tä ja tare nike ye nikwe mikadre tuin bobre jai. Job nuainbare ye erere, ruäre ngwane niaratre ruäre raba blite okwä kware (Ecl. 7:7). Akwa, nikwe ñaka blitadre blo niaratre yebätä, ñakare aune nikwe niaratre töi mikadre nüke gare jai aune nikwe ñaka ja töi mikadre kukwe niedre kwetre yebätä. Ye köböire, nikwe ja ngwain Jehová, ni Rün ni tarekä aune ni mike tuin bobre jai ye erere (Sal. 103:8).

21. ¿Kukwe nieta 1 Pedro 5:10 ye tä dre mike gare nie Noé, Daniel aune Job yebätä?

²¹ Noé, Daniel aune Job käkwe ñaka nünanbare kä arabe näire aune kukwe ñaka ja erebe ben ja tuani kwetre, akwa kä ngwani nüke kwetre jai. Apóstol Pedro kukwe niebare ne tä niaratre ja tuani kukwe medenbe ye ngwenta törö nie: “Munkwe ja tare nikadi bä jötrö mda, yebti Ngöbö ja moto mikaka bäri kuin ni kräke käkwe [...] mun mikadi juto biare nüne jakrä. Erere arato, mun mikadi nünenkä dite kwe amne ja di biandi kwe munye” (1 Ped. 5:10).

22. ¿Kukwe ja tötikara ja känenkäre yekänti dre rabai gare nie?

²² Kukwe nieta 1 Pedro 5:10 yekänti ye tä nemen bare metre juta Ngöbökwe kä nengwane ye kräke arato. Jehovakwe ni mikai nünenkä dite aune ja ngwen dite ye tä käbämike nie. Jehovakwe ja di biandre nie aune nikwe ja ngwandre metre ie yei ni jökrä tö. Ye medenbätä, Noé, Daniel aune Job tödekabare aune Ngöbö mikani täte ye erere ni tö ja ngwain. Niaratre ie Jehová nämene gare kwin yebätä ja ngwani metre kwetre, ye rabai gare nie kukwe ja tötikara ja känenkäre yekänti. Ñodre, Jehová tö namani niaratre tuai dre nuainne ye jökrä nämene nüke gare ietre (Prov. 28:5). Aune ye erere ni raba nuainne arato.