NI JÖKRÄ tö kä tuai juto jabätä. Akwa kä krüte nete ‘ñaka nuäre’ nünankäre nie (2 Tim. 3:1, TNM). Kukwe ñaka kwin nuainta krubäte, nitre tä bren, sribi ñaka kwetre o mräkätre tare kwetre tä krüte ye ñaka tä kä mike juto bätätre. Ni Ngöbö mikaka täte ye raba kite ja ngwen di nekä aune bätärekä bätärekä kä ñaka raba kite juto nibätä arato. Ye erere tä nemen bare nibätä ngwane, ¿ñokänti kä raba nementa juto nibätä?

Kukwe ngwantarita ye mikakäre gare, kä juto nieta ye dre gärätä aune kukwe kri yebiti ta dre käkwe nitre ruäre dimikanina kä ngwen juto jabätä ye nibike mike gare käne jai. Ye bitikäre, nikwe dre nuaindre kä ngwankäre bäri juto jabätä ye nibike mike gare jai.

Kä tädre juto nibätä ye ñaka ja erebe ni tädre kötö yebe. Ani bämike: Ni iti tä dö ñain krubäte ye raba kötö krubäte. Akwa, tä nementa kwin ye ngwane, ñaka tä kötö jankunu aune kukwe kri keta kabre tä niara kisete ye tä nüketa törö ie. Kä nämene jutobätä akwa ñaka raire. Erametre, kä ñaka nämene jutobätä (Prov. 14:13).

Akwa kä tädre juto nibätä ye abokän ñaka ye erere. Ñakare aune, jondron kwin tä nemen nikwe o jondron kwin ngübata nikwe ye tä kä mike juto nibätä. Ye abokän, ni tädre nüne kwin o ni ñaka tädre nüne kwin, akwa yebiti ta kä tädre juto nibätä ye meden gärätä (1 Tes. 1:6). Erametre, kukwe keteitibätä ja ñaka raba nemen ruin kwin ni iti ie, akwa yebiti ta kä raba nemen jutobätä. Ñodre, nitre apóstol kwata metani blitabätä Kristobätä, akwa Biblia tä niere, “jataninta mento nitre kukwe ükatekä känti. Kä namani nuäre bätätre, ñobätä ñakare angwane Ngöbökwe köbö biani ietre ja tare nikakrä Jesús käbätä” (Hech. 5:41, NGT). Akwa, niaratre kwata metani ye ñan aibätä kä namani juto bätätre, ñakare ja ngwani metre kwetre Ngöböi yebätä kä namani juto bätätre.

Ni jökrä tä därere ye ngwane, bengwairebe kä ñan nemen juto nibätä. ¿Ñobätä ñaka tä nemen bare ye erere? Ñan ñobätä aune üai deme Ngöbökwe ye köböire kätä nemen juto nibätä. Üai deme ye tä ni dimike ja ngwen “ni btin kwrere” aune ye köböire kätä nemen juto nibätä arato (Efes. 4:24; Gál. 5:22). Aune kätä juto nibätä ye ngwane, kukwe meden meden tä ni mike töbike yebe nita ja tuin bäri kwin.

Jehovakwe Kä tibien sribebare ye ngwane, jondron jökrä tädre kwin ie tö namani, kukwe käme tä nemen bare kä nengwane ye erere ie ñaka tö namani. Erametre, nitre tä ja ngwen käme, akwa käre kätä juto niarabätä. Ngöbö Kukwei tä niere: “Niara tä nüne yekänti di tärä aune kätä juto” (1 Crón. 16:27). Ne madakäre, nitre niara mikaka täte tä kukwe kwin nuainne ye ngwane, kätä nemen juto niarabätä (Prov. 27:11).

¿Ni raba ja ngwen ño Jehová erere? Kukwe kwin ñaka rabadre bare ni tö ie ye erere ngwane, ni ñaka rabadre töbike krubäte. Ñakare aune, dre kwin tä nikwe kä nengwane yebätä nikwe ja töi mikadre aune kukwe rabai ükaninte kwin ja känenkäre ye nikwe ngübadre bätärekä. *

 Nitre Ngöbö mikaka täte kwati krubäte käkwe ja tuani kukwe tare keta kabre ben, akwa yebiti ta käre kä ngwani juto jabätä kwetre ye mikata gare Bibliabätä. Ñodre, Abrahán ja tuani kukwe ye erere ben. Nitre mada köböite kukwe kri namani bare yebe ja tuani kwe aune kukwe mada mada namani bare ye köböite bäsi murie ketani (Gén. 12:10-20; 14:8-16; 16:4, 5; 20:1-18; 21:8, 9). Akwa käre kä nämene jutobätä. ¿Ñobätä? Ñan ñobätä aune Mesías rabai gobrane ye ngwane, niarakwe nünain kä mrä yete ie nämene tö ngwen käre (Gén. 22:15-18; Heb. 11:10, TNM). Jesukwe niebare: “Ti rükadre, Abrahán mun rün kira, käkwe käi ngwiani nuäre jabätä” (Juan 8:56, NGT). Dre dre kwin rabai nikwe ja känenkäre yebätä nikwe töbikadretari kä jutobiti ngwane, ni raba ja ngwen Abrahán erere (Rom. 8:21, TNM).

Abrahán ye erere, apóstol Pablo aune Silas ja töi mikani Ngöbökwe kukwe keta kabre käbämikani yebätä. Niaratre nämene tödeke krubäte ye köböire, ja tuani kwetre kukwe tare keta kabre ben ye ngwane, käre kä nämene juto bätätre. Bati, niaratre kwata metani krubäte kritobiti aune kitani ngite. Biblia tä niere: “Kä jatanina ruäre deo angwane, Pablo btä Silas nämane blite Ngöböbe amne nämane kantare Ngöböye” (Hech. 16:23-25). Niaratre nämene tödeke ye nämene dimike aune mika nämene ja tare nike blitabätä Kristobätä ye käi nämene juto bätätre arato. Ni tö ja ngwain niaratre erere ngwane, nita Ngöbö mike täte metre ye köböire kukwe kwin tä nemen nikwe ye käre nikwe ngwandre törö jai (Filip. 1:12-14).

Kä nengwane, ja mräkätre aune ja ngwaitre kwati krubäte tätre ja tuin kukwe tare keta kabre ben, akwa yebiti ta käre kätä juto bätätre arato. Ñodre, sö noviembre kä 2013 yete, murie kri ñübe minimini käkwe ngutuä mrente Filipinas yekänti kä juani ngwarbe. Murie kri yekwe nitre Testiko 1,000 biti bäri jue juani ngwarbe. Ñodre, ja mräkä George nünanka juta Tacloban yete ye jue juani ngwarbe arato. Niarakwe niebare: “Kukwe namani bare yebiti ta, ja mräkätre aune ja ngwaitre yebätä kätä juto. Kätä juto krubäte nunbätä ye niekäre kukwe ñaka kwen jire tie”. Jehovakwe dre dre nuainbarera ni kräke ye jökräbätä nikwe töbikadretari aune nikwe debe biandre ie ye ngwane, kukwe tare ben nikwe ja tuadre akwa yebiti ta käre kä täi juto nibätä. Kä tädre juto nibätä yekäre, ¿Jehovakwe dre dre mada bianina nie?

Nita ja kete Jehovabe ye tä kä mike bäri juto nibätä. Rei kä kwinbiti ye gare nie. Niara ye ni Rün, Ngöbö nikwe aune Ja Ketamuko nikwe (Sal. 71:17, 18).

Nita nire aune ni raba nüne kwin ye tä kä mike juto nibätä arato (Ecl. 3:12, 13). Ne madakäre, Jehovakwe ni nübaibare nökrö ja kokwäre, yebätä niara töita ño aune tö ni tuai dre nuainne ye gare nie (Col. 1:9, 10, TNM). Ye köböire, nita nüne bäri kwin aune ja jie ngwan gare nie. Akwa, ñokäre ja nire tä nikwe ye abokän ñaka gare nitre jökrä bäsi ie. Pablo kukwe ye mikani gare krörö: “Jändrän ñan tuabare ni mdakwe amne, ñan kukwe nuabare ni mdakwe amne, ñan töbikabare btä ni mdakwe, ye abko Ngöböta ükete ni niara tarekä tarekä kräke, abko nieta Ngöbö Kukweibtä. Ni Ngöbö tarekä tarekä, ie Ngöbökwe jändrän ye mikani gare ja Üai köböire” (1 Cor. 2:9, 10). Aisete, Ngöbö töita ño rükadre gare nie ye köböire kä raba nemen juto nibätä arato.

Jehovakwe dre dre mada nuainbarera juta kwe kräke ye ani mike gare jai. Niarakwe ngite juandre ta nibiti yekäre, Jesús juani kwe kä tibienbätä ja nire bien ni ütiäre (1 Juan 2:12, TNM). Aune niarakwe ni mikani tuin bobre jai yebätä nikwe nünain kä mrä yete tä käbämike nie, abokän nibira ja ken (Rom. 12:12). Kä nengwane ja mräkätre aune ja ngwaitre kä jökräbiti tibien yebe nita niara mike täte arato (Sal. 133:1). Ne madakäre, Jehová tä ni kriemike Satana aune chokalitre yebätä ye mikata gare Bibliabätä nie (Sal. 91:11). Ngöböta kukwe kwin keta kabre mike nemen bare ni kräke ye jökräbätä nikwe töbikadretari ngwane, kä rabai bäri juto nibätä (Filip. 4:4).

¿Kä raba nemen bäri juto nibätä o ñakare? Jesukwe niebare: “Munkwe kä ngwiandre bäri nuäre gwaire jabtä tibe amne kä nuäre rabadre täte jökrä munbtä, abkokäre tita blite kore munbe” (Juan 15:11). Texto ye tä mike gare nie, käre kä raba nemen bäri juto nibätä. Kä juto ye abokän ñukwä jutra ye kwrere. Ni törbadre nukwä jutra tuai bäri ngwane, nikwe ngi mikadre bäri te. Ye erere arato, kä rabadre bäri juto nibätä yekäre, nikwe üai deme Ngöbökwe kärädre ie. Ye medenbätä, nikwe üai deme kärädre jankunu Jehovai aune nikwe töbikadretari Biblia yebätä (Sal. 1:1, 2; Luc. 11:13).

Kä rabadre bäri juto nibätä yekäre, nikwe ja töi mikadre kukwe meden kwin Jehová kräke ye nuainne arato (Sal. 35:27; 112:1). ¿Ñobätä nunta ye niere? Ñan ñobätä aune niarakwe ni sribebare ne kwe nikwe niara mikadre täte. Biblia tä niere: “Ngöbö metre jürä ngwen jabätä aune kukwe kwe mike täte, ñobätä ñan aune ni kä tibienbätä rabadre kukwe ye nuainne” (Ecl. 12:13). Ye medenbätä, nita Jehová mike täte ye tä kä mike juto nibätä. *

Kä täi juto nibätä ye ngwane, ja rabai ruin kwin nie aune kukwe mada kwin rabai nikwe. Ñodre, kukwe kri keta kabre ben nita ja tuin, akwa yebiti ta nita ni Rün kä kwinbiti mike täte kä jutobiti ye ngwane, kätä nemen juto niarabätä (Deut. 16:15; 1 Tes. 5:16-18). Käre kätä juto nibätä ye tä ni dimike ñaka ja töi mike jondron kä nebätä jiebiti aune tä ni töi mike sribire bäri Gobran Ngöbökwe kräke (Mat. 13:44, TNM). Nita sribire Gobran Ngöbökwe kräke ye köböire kukwe kwin tä nemen nikwe ye ni dimikai kä ngwen bäri juto jabätä, ja rabai ruin bäri kwin nie aune nikwe ja töi mikai kä mike juto nitre madabätä (Hech. 20:35; Filip. 1:3-5, TNM).

Ne madakäre, nikwe kä ngwain bäri juto jabätä ngwane, ni ñaka rabai bren. Biblia tä niere: “Ni brukwäbätä kä juto ye abokän tä nemen kräkä kwrere” (Prov. 17:22). Biblia tä kukwe niere ye erere ni ja tötikaka kräkäbätä kwela krite kä Nebraska (Estados Unidos) yekänti käkwe kukwe niebare. Niarakwe niebare: “Kä nengwane kätä juto mäbätä aune ja ruin kwin mäi ngwane, ja känenkäre mä ñaka rabai bren”.

Nibira gare nie ye erere, nita nüne kä käme krubäte te, akwa käre kä raba nemen juto nibätä. Yekäre, nikwe oradre, ja tötikadre Bibliabätä aune töbikadretaribätä ne kwe üai deme Ngöbökwe rabadre nikwe. Ne madakäre, ni tö kä tuai bäri juto jabätä ngwane, kukwe kwin keta kabre tä nemen nikwe yebätä nikwe töbikadretari, nitre mada Ngöbö mikaka täte tödekabare ye erere nikwe ja ngwandre aune nikwe ja di ngwandre Jehová mike täte. Ye köböire Salmo 64:10 tä kukwe niere ne rabai bare ni kräke: “Jehová köböire ni kukwe kwin nuainkä yebätä kä rabai juto aune niara känäin kwe ja kriemikakäre”.