KUKWE JA TÖTIKARA 6
Nikwe ja ngwandre erametre
“¡Tikwe Ngöbö mikai erametre täte nememe ti krütai ye ngwane!” (JOB 27:5).
KANTIKO 34 Ja ngwandre metre
KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI *
1. Nitre Testiko nimä kädrite párrafo nekänti ye ja ngwani metre Jehovai, ¿ye bämikani ño kwetre?
ANI töbike kukwe ketamäbätä. Monso merire iti tädre kwelate aune ni dirikä käkwe niedre ietre, niaratre rabadre niken fiestabätä. Akwa monso yei gare fiesta ye tuin käme Ngöböi, ye medenbätä töi bökänbiti niedre kwe ni dirikä ie, niara ñaka näin siba fiesta yebätä. Monso brare iti tädre kukwe driere ju ju te, batibe monso mada nänkä kwelate ben ye tä ni testiko Jehovakwe mike kötaidre jai ye jutuadre ie. Kä jüräbe kwärä akwa ñäkädre kwe gwäkäre. Ni rüne iti tädre sribikänti ye ngwane, niarakwe ni ngökadre ye ni sribi bökänkä ribedre ie. Tä Ngöbö aune kukwe ükaninte gobrankwe ye mike täte yebätä, ñaka raba kukwe ye erere nuainne ye mikadre gare kwe ni sribi bökänkä ie, kitadrekä sribibätä kärera (Rom. 13:1-4; Heb. 13:18).
2. ¿Kukwe meden meden ngwantarita abokän nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti aune ñobätä?
2 ¿Nitre Testiko nimä yekwe kukwe meden kwin bämikani? Kukwe kwin keta kabre bämikani kwetre ni raba niere, ñodre ñaka kä jürä ngwani kwetre jabätä aune kukwe metre niebare kwetre. Akwa, kukwe keteiti bäri ütiäte käkwe niaratre töi mikani kukwe ye nuainne: ye abokän ja ngwandre erametre. Niaratre nimä ja di ngwani kukwe biani nuaindre Jehovakwe ye mike täte aune ñaka ja mike ngite rüere. Erametre, niaratre itire itire yekwe kä mikani juto Ngöböbätä. Ye erere arato, ni tö kä mikai juto ni Rün kä kwinbiti yebätä. Ye medenbätä, kukwe ngwantarita jatäri ne ani mike gare jai: ¿Ja ngwandre erametre ye dre gärätä? ¿Nikwe ja ngwandre erametre ye ñobätä ütiäte? Aune, ¿ño ni raba ja töi mike kwatibe ja ngwen erametre kä krüte ne näire?
¿JA NGWANDRE ERAMETRE YE DRE GÄRÄTÄ?
3. a) ¿Ja ngwandre erametre ye dre gärätä? b) ¿Ja ngwandre erametre ye kukwe meden bämikata abokän raba ni dimike mike nüke gare jai?
3 Ja ngwandre erametre ye abokän Jehová tareta, niara aibe mikata ütiäte jai aune kukwe meden tuin kwin ie ye erere nuainta meden gärätä. Bibliabätä, kukwe hebreore kwitata “ja ngwandre erametre” ye abokän jondron tä täte, ngöi o kwin meden gärätä. Ñodre, nitre israelita nämäne niken jondron nire ngwena kukwadre Jehovai ngwane, jondron nire ye ngrabare ñaka bren ye jänrikadre kwetre ribe nämäne Kukwe Biani Ngöbökwe yebätä (Lev. 22:21, 22). * Jondron nire olo kwäräbe, ngotokwä kwäräbe, okwä kwatibe o bren ye nitre Ngöbö mikaka täte ñaka nämäne bien kukwadre. Jondron nire ye tädre kwin ye nämäne bäri ütiäte Jehová kräke (Mal. 1:6-9). Nikwe jondron biandre ye ngwane, ¿ñobätä jondron ye tädre ngöi ie Jehová tö? Kukwe bämikai ne käkwe mikai nüke gare nie. Ñodre, nita niken kri ngokwä kökö jai ngwane ni ñan tä kri ngokwä ngütiete o mäkäte ye kökö. Ñakare aune ni töta nemen kri ngokwä kwin aune ngöi ie. Ye erere arato, nita Jehová tarere aune ja ngwen metre ie yebiti nita kukwe ye bämike. Nikwe ja ngwandre erametre niarai ie tö.
4. a) ¿Ni ngite akwa ñobätä ni raba ja ngwen erametre? b) Kukwe nieta Salmo 103:12-14 ye erere, ¿Jehová ñaka dre ribere nibätä?
4 Ni töi ngite ye gare nie aune käre nita ja mike ngite, ye medenbätä ni raba kukwe ne ngwentari jai: “Nikwe ja ngwandre erametre yekäre, ¿ni töi rabadre metre?”. Ñakare. Ani mike gare ketebu jai. Kena, nita ja mike ngite ye ñan aibätä Jehovata ja töi mike. Niara kukwei tä niere: “Mäkwe ngite ye aibe mikadre ñärärä akräke, ¿nire raba neketete krö, Jehová?” (Sal. 130:3). Ni töi ngite yebätä nita kukwe blo nuainne ye gare ie, ye medenbätä tä ngite juen ta nibiti töi kwinbiti (Sal. 86:5). Ketebukäre, ni ñaka raba jondron jökrä nuainne kwin ye gare Jehovai, aisete nikwe jondron jökrä nuaindre kwin ye ñaka ribere nie (ñäkädre Salmo 103:12-14 yebätä). * Akwa, ¿ñokänti ni raba ja ngwen erametre niara okwäkänti?
5. ¿Ñobätä nikwe Jehová taredre ja ngwankäre erametre?
5 Ja ngwandre erametre yekäre nikwe Jehová taredre. Jehová ni Rün kä kwinbiti tare nikwe yebätä nikwe ja ngwandre erametre ja töi tätebiti ie. Kukwe tare rabadre bare nibätä, akwa yebiti ta ni täi Jehová tarere jankunu ngwane nikwe ja ngwain erametre ie (1 Crón. 28:9; Mat. 22:37). Párrafo kena yekänti nitre nimä Testiko kädrite yebätä ani töbiketa. Ebokänä, monso merire ye ñan tö ja tuai ulire kwelate, monso brare ye ñan tö rabai jakaire kukwe driekänti aune ni rüne ye ñan tö ja kitakamana sribibätä. Akwa, ¿ñobätä tätre ja ngwen ye erere? Ñobätä ñan aune kukwe ükaninte Ngöbökwe ye metre gare ietre aune metrere ni Rün kä kwinbiti tö dre ie ye erere tätre nuainne. Niaratre tä Jehová tarere yebätä tätre kukwe kwin den nuaindre jai, yebiti tä ja ngwen erametre bämikata kwetre.
¿NIKWE JA NGWANDRE ERAMETRE YE ÑOBÄTÄ ÜTIÄTE KRUBÄTE?
6. a) ¿Ñobätä ütiäte ni itire itire rabadre ja ngwen erametre? b) ¿Adán aune Eva ñaka ja ngwani erametre ye bämikani ño kwetre?
6 ¿Ni itire itire käkwe ja ngwandre erametre ye ñobätä ütiäte? Ñobätä ñan aune Satanakwe ñäkäbare Jehová aune ni itire itire rüere. Jardín Edén yete ángel dokwäkä ribi ye käkwe ja mikani Satana, ye abokän ni ja mikaka “Ni rüere” meden gärätä. Niarakwe niebare, Jehová ye gobran käme, töi ja aibebätä aune töi blo, kukwe yebiti Ngöbö bämikani käme kwe. Akwa yebiti ta, Adán aune Eva käkwe ja mikani Satanakri aune ja mikani kwetre Ngöbö rüere (Gén. 3:1-6). Nämänentre nüne Edén ye ngwane, Jehová nämäne tare kwetre ye bämikakäre kä nämäne krubäte ietre. Akwa, Satana ja mikani Jehová rüere ye ngwane, niaratre ñaka namanina Jehová tarere o ja ngwen erametre ie. Kä nikani kwati krubäte ta ye bitikäre, Job näire kukwe mada niebare: ¿Ni kä tibienbätä raba ja ngwen erametre Jehová tare kwe yebätä? o ¿ni kä tibienbätä raba ja ngwen erametre?
7. Kukwe nieta Job 1:8-11 ye erere, ¿Job nämäne ja ngwen erametre ye nämäne tuin ño Jehovai aune nämäne tuin ño Satana ie?
7 Nitre israelita nämäne Egipto ye näire Jobkwe nünanbare. Kä ye näire, ni mada ñaka nämäne ja ngwen erametre Job ye erere. Ebokänä niara ye töi nämäne ngite ni erere aune nämäne nainte ie arato. Nämäne ja ngwen erametre yebätä Ngöbö nämäne niara tarere. Akwa, ye känenkri, ni kä nebätä ñaka raba ja ngwen erametre ye Satanakwe niebarera Jehovai raba ruin nie. Ye medenbätä, Job nämäne ja ngwen ño ye mikadre ñärärä Satanakwe niebare kwe ie. Job nämäne ja ngwen kwin yebiti Satana ye ni ngökö bämikani kwe. Job nämäne ja ngwen erametre ye Satana tö namani gai yebätä Jehovakwe niara tuanemetre Job nuinte ribebare kwe ie. Ngöbö nämäne tö ngwen metre ja ketamuko kwe ie, yebätä Satana tuanimetre kwe Job nuinte (ñäkädre Job 1:8-11 yebätä). *
8. ¿Dre drebiti Satanakwe Job nuaninte?
8 Satana ye töi käme krubäte aune ni murie ketaka. Ñodre, nitre sribikä aune jondron nämäne krubäte Jobkwe ye Satana dianinkä jökrä kän. Ne madakäre, Job ngobo ni jätä ye Satanakwe murie ketani jökrä. Ye bitikäre, bren tare solan kwrere ketaninkä kwe ngotote nememe dokwäte kwin. Job nämäne ja tare nike yebätä muko kwe namanina nainte käne, aisete Jobkwe ñäkädre Jehová rüere biti krütadre niebare kwe ie. Job tö namani ja tuai krüte akwa yebiti ta ja ngwani erametre kwe. Ye bitikäre, Satanakwe Job nuaninte kukwe madabiti. Ja ketamuko nimä Jobkwe yebiti nuaninte kwe mada. Nitre ye nükani Job känti ye ngwane ñaka Job dimikani kwetre. Ñakare aune jerekäbe ñäkäbare kwetre Job ie. Ngöbö ara nämäne Job ngwen ja tare nike aune niara nämäne ja ngwen erametre o ñakare ye ñan ai nämäne ütiäte Ngöbö kräke niebare kwetre ie. Job ye ja ngwen käme aune kukwe tare nämäne nakainkäbätä ye niara ara köböite niebare kwetre ie (Job 1:13-22; 2:7-11; 15:4, 5; 22:3-6; 25:4-6).
9. Kukwe tare keta kabre namani bare Job yebätä, ¿akwa ja töi mikani ño kwe?
9 Kukwe tare keta kabre ben Jobkwe ja tuani ye ngwane, ¿ja ngwani ño kwe? Niara töi nämäne ngite, yebätä namani rubun ñäkäbare kwe ja dokwäre nitre nimä yei aune blitabare kwe okwä kware yebätä ja namaninta ruin ngite ie. Ngöbö kukwe ükatekä metre ye mikadre bäri ütiäte kwe näre ñaka nuainbare kwe (Job 6:3; 13:4, 5; 32:2; 34:5). Akwa, kukwe tare namani barebätä yebiti ta ñaka kämikaninkä kwe Jehovabätä. Nitre ja ketamuko kwe käkwe kukwe ngwarbe niebare ye ñaka mikani era kwe jai. Niebare kwe: “¡Kukwe nieta munkwe ye metre ti kräke mun ñaka raba nütüre! ¡Tikwe Ngöbö mikai erametre täte nememe ti krütai ye ngwane!” (Job 27:5). Kukwe niebare kwe yebiti mikani gare metre kwe, töi nämäne kwatibe ja ngwanbätä erametre dre dre rabadre bare niarabätä yebiti ta. Ñaka ja di ngwani nekä kwe, ye erere ni raba nuainne arato.
10. Satana kukwe niebare Job yebätä, ¿ye erere tä niere ño mäbätä?
10 Satana tä kukwe ye arabe niere ni itire itirebätä. ¿Tä kukwe ye erere niere ño mäbätä? Ni ñaka Jehová tarere metre, kukwe tare rabadre bare nibätä ye ngwane nikwe Jehová tuainmetre aune ni ñan ja ngwain erametre ie ye Satana tä niere nibätä (Job 2:4, 5; Apoc. 12:10). ¿Ye tä mate ño nibätä? Ye nemen tare nie, ¿ñan ererea? Akwa töbike kukwe nebätä: Jehovata tö ngwen krubäte nie yebätä tä Satana tuenmetre ni nuinte ne kwe nita ja ngwen erametre ye nikwe bämikadre aune Satana ye ni ngökaka ye rabadre gare. Ne madakäre, Ngöbökwe ni dimikai tä käbämike nie (Heb. 13:6). Ni Gobranka kri kä jökräbiti tä tö ngwen nie, ¡ye ütiäte ni kräke! ¿Ñobätä ja ngwandre erametre ye nüke gare nie? Ñobätä ñan aune yebiti nita bämike Satana kukwe ngwarbe niebare aune nita ja mike ni Rün kä kwinbiti yekri bätä gobran kwe yekri. Akwa, ¿ni raba dre nuainne ja ngwankäre erametre?
¿KÄ NENGWANE NI RABA DRE NUAINNE JA NGWANKÄRE ERAMETRE?
11. ¿Ni raba ja kite ño Job yebätä?
11 “Kä krüte” ne näire Satana tä ja mike bäri ni Ngöbö mikaka täte ye rüere (2 Tim. 3:1, TNM). Ye medenbätä, ¿ni raba ja di ngwen ño ja töi mikakäre ja ngwen erametre kä nengwane? Job kukwe kwin bämikani ye erere ni raba nuainne arato. Satana jämi niara nuinte ye känenkri, nämäne ja ngwen erametre ye bämikani kwe kukwe keta kabre känti. Jobkwe kukwe ketamä nuainbare aune ni raba ja ngwen ño niara erere ye ani mike gare jai.
¿Nikwe ja ngwandre erametre yekäre dre dre nuaindre? (Párrafo 12 mikadre ñärärä). *
12. a) Kukwe nieta Job 26:7, 8, 14 ye erere, ¿dre käkwe Job töi mikani Jehová tarere aune mike ütiäte jai? b) ¿Dre käkwe ni dimikai Ngöbö tarere bäri?
12 Ngöbökwe jondron sribebare ye nämäne mike ñärärä yekwe niara mikani Ngöbö tarere bäri. Job nämäne kä denkä jai töbikatarikäre jondron sribebare Jehovakwe yebätä (ñäkädre Job 26:7, 8, 14 yebätä). * Kä tibien, kä kwinta, muta aune unsuli yebätä töbikataribare kwe ngwane, töi namani ñan krütare aune nükani gare ie jondron jökrä sribebare Ngöbökwe yebätä kukwe ñaka nämäne gare krubäte ie. Jehová nämäne dirire ie ye nämäne mike ütiäte jai, yebätä niebare kwe: “Kukwe mäkwe ye tita mike tuin bäri ütiäte jai” (Job 23:12). Jehovakwe jondron sribebare ye Job nämäne mike ñärärä aune nämäne Ngöbö mike ütiäte jai, yekwe töi mikani Ngöbö tarere bäri aune mike täte. Ye köböire niara töi namani ja ngwanbätä erametre Ngöböi. Job ye erere, nikwe kä diandrekä jai töbikatarikäre jondron bä nuäre keta kabre sribebare Jehovakwe yebätä. Jondron sribebare yebätä kukwe ñaka nämäne gare krubäte Job ie, akwa ni abokän ie kukwe niena gare krubäte. Ne madakäre, Biblia niena täte nikwe ye köböire Ngöböta nemen gare kwin nie. Kukwe keta kabre tä nemen gare nie, ye köböire jondron sribebare Jehovakwe ye nita mike ñärärä aune nita Ngöbö mike ütiäte jai. Ye käkwe ni töi mikai Ngöbö tarere, mike täte aune ye köböire ni töi rabai kwatibe ja ngwanbätä erametre ie (Job 28:28).
Ja töi mikadre ja ngwen erametre yekäre, nikwe ñaka nitre üai butiere ye tuadre. (Párrafo 13 mikadre ñärärä). *
13, 14. a) Kukwe nieta Job 31:1 ye erere, ¿kukwe meden känti Job nämäne Ngöbö mike täte ye bämikani kwe? b) ¿Ni raba ja ngwen ño niara erere?
13 Ja di ngwani kwe Ngöbö mike täte kä jökrä ngwane. Job ja ngwandre erametre yekäre, Jehová mikadre täte kwe ye nämäne gare ie. Nita Ngöbö mike täte ye ngwane, ni töita nemen kwatibe ja ngwanbätä erametre ie. Job ja di ngwani Ngöbö mike täte kä jökrä ngwane. Ñodre, meritre mikadre tuin ño jai yebätä nämäne ja ngübarebiti (ñäkädre Job 31:1 yebätä). * Job muko nämänena, aisete ñaka rabadre ja töi mike meri madabätä ye nämäne gare ie. Nitre tä nemen kämekäme jabe, yebiti ni nuateta krubäte kä nengwane. ¿Nikwe ja ngwain Job erere aune ni mada ñaka ni muko yebätä nikwe ñaka ja töi mikai? Ni tädre kä meden erere känti, ¿nikwe ja töi mikai kwatibe ñaka nitre üai butiere ye mrusaire? (Mat. 5:28). Nikwe ja töi gobraindi köbö kwatire kwatire ngwane, ni töi rabai kwatibe ja ngwanbätä erametre.
Ja töi mikadre ja ngwen erametre yekäre, nikwe ñaka ja töi mikadre jondron kä nebätä ye jiebiti. (Párrafo 14 mikadre ñärärä). *
14 Job nämäne jondron kä nebätä mike tuin ño jai yebiti bämikani kwe nämäne Jehová mike täte. Jondron nämäne kwe ye aibebätä ja töi mikadre kwe ye rabadre käme krubäte yebätä nitre kukwe ükatekä käkwe kukwe ükadrete ben niebare kwe (Job 31:24, 25, 28). Kä nengwane, nitre tä jondron kä nebätä mike bäri ütiäte jai ye ngätäite nita nüne. Ngwian aune jondron kä nebätä ye nikwe mikai tuin jai Biblia tä niere ye erere, ye köböire ni töi rabai kwatibe ja ngwanbätä erametre (Prov. 30:8, 9; Mat. 6:19-21).
Ja töi mikadre ja ngwen erametre yekäre, nikwe ja töi mikadre jankunu kukwe käbämikata nie yebätä. (Párrafo 15 mikadre ñärärä). *
15. a) ¿Dre ie Job nämäne tö ngwen abokän köböire ja ngwani erametre kwe? b) ¿Ñobätä nikwe ja töi mikadre kukwe käbämikata Jehovakwe nie yebätä?
15 Ngöbökwe jondron kwin mikai nemen bare kräke yebätä ja töi mikani kwe. Job nämäne ja ngwen erametre ye nämäne ütiäte Ngöbö kräke ye nämäne gare kwin ie (Job 31:6). Kukwe keta kabre ben ja tuani kwe, akwa yebiti ta Jehovakwe kukwe kwin mikai nemen bare kräke ie nämäne tö ngwen, ye käkwe niara dimikani ja ngwen erametre. Job töi nämäne ngite, akwa yebiti ta käi namani juto Jehovabätä, yebätä kukwe kwin keta kabre nuainbare kwe kräke (Job 42:12-17; Sant. 5:11). Aune ja känenkäre kukwe kwin keta kabre rabai bäri kwe. ¿Ye erere rabai nikwe arato? Nikwe ja ngwain erametre ngwane, ¿Jehovakwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke yei nita tö ngwen? Ngöbö nikwe ye ñaka ja töi kwite (Mal. 3:6). Nita ja ngwen erametre ye niarata mike tuin ütiäte jai ye nikwe ngwain törö jai ngwane, jondron kwin käbämikata kwe nie ja känenkäre yebätä nikwe ja töi mikai jankunu (1 Tes. 5:8, 9).
16. ¿Ni töi rabadre kwatibe kukwe meden nuainne?
16 Käre nikwe ja töi mikadre kwatibe ja ngwen erametre. Ruäre ngwane, ni raba nemen nütüre ni aibe tä ja di ngwen ja ngwankäre erametre. Akwa ni ñaka tä kaibe. Kä jökräbiti tibien, ja mräkätre millón kwati krubäte tätre ja di ngwen ja ngwankäre erametre arato. Ne madakäre, nitre kirabe brare aune merire kwati krubäte tödekabare käkwe ja ngwani erametre rä ötani yebiti ta ye ngätäite ni täi siba (Heb. 11:36-38; 12:1). Jobkwe kukwe kwin bämikani ye erere nikwe ja ngwandre aune nikwe niedre: “¡Tikwe Ngöbö mikai erametre täte nememe ti krütai ye ngwane!”. Nita ja ngwen erametre ye köböire Jehová käikitaikä kärekäre.
KANTIKO 124 Käre nikwe ja ngwandre metre
^ párr. 5 ¿Ja ngwandre erametre ye dre gärätä? Ni Jehová mikaka täte käkwe ja ngwandre erametre, ¿ye ñobätä ütiäte niara kräke? Aune, ¿ni itire itire ja töi mikadre ye erere ye ñobätä ütiäte? Kukwe ngwantarita ne mikata gare Bibliabätä ye kukwe ja tötikara ne käkwe mikai gare nie. Arato ni dimikai kwe ja töi mike kwatibe ja ngwen erametre mantre jetebe. Nikwe ye erere nuaindi ngwane, kukwe kwin keta kabre rabai nikwe.
^ párr. 3 Kukwe hebreorebiti jondron nire tä kwin nieta ye abokän ni kä nebätä käkwe ja ngwandre erametre ye kwrere.
^ párr. 4 Salmo 103:12-14: “Ñänä tä kite betekä kwin nememe tä niken nekä ye tä mente jai, ye kwrere arato ja mika ngite nikwe ye niarata mikekä mente. Ni rüne tä monsotre kwe mike tuin bobre jai, ye kwrere nitre tä Jehová jürä ngwen jabätä ye niarata mike tuin bobre jai. Ni sribebare ño ye gare kwin ie aune ni abokän dobro ye törö ie”.
^ párr. 7 Job 1:8-11: “Aune Jehovakwe niebare Satana ie: ‘¿Job ni ti mikaka täte ye mäkwe mikanina ñärärä? Ni ñaka niara ye erere kä tibienbätä. Niara ye ni kukwe kwin nuainkä aune ja ngwen metre, ti mike täte metre bätä ñaka kukwe käme kain ngäbiti’. Yebätä, Satanakwe niebare Jehová ie: ‘¿Ngwarbekäre Job tä Ngöbö mike täte? Niara aune ju kwe bätä jondron jökrä kwe, ¿ye ñan kriemikata mäkwe? Sribi nuainta kwe ye mätä mike nemen bare kwin kräke aune jondron nire niena krubäte kwe. Akwa, kise ngököte aune jondron kwe ye jökrä denkä kän aune erametre niarakwe mä ngwärebätä ñäkäi mä rüere’”.
^ párr. 12 Job 26:7, 8, 14: “Niara tä kä kwinta ngwitärikri ye mike nakainkä deme kuinta, jondron ñaka kä tibien ye ketete; Niara tä ñö miniente mutate ne kwe muta ñaka rötadrete ñö ye täni;... ¡Mike ñärärä! Ye abokän jondron nuainta chi kwe, ¡kukwe mikanina gare chi niarabätä! Ye medenbätä, ¿niara tä unsuli ngö mikekä dite krubäte ye nire ie raba nüke gare?”.
^ párr. 13 Job 31:1: “Tikwe kukwe ükaninte ti okwä yebe. Aisete, ¿ñobätä ti rabadre ja okwä mike kwekebe meri jämi ja mike gure yebätä?”.
^ párr. 54 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Job tä dirire monsotre kwe ie jondron sribebare Jehovakwe yebätä.
^ párr. 56 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Ni Testiko iti ie nitre sribi muko kwe tönibi nitre üai butiere mikai tuare akwa niara ñaka tä mike ñärärä.
^ párr. 58 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Ni Testiko iti ñaka tö televisión kri aune ütiä kabre ye kökai jai.
^ párr. 60 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Ni Testiko iti tä kä denkä jai orakäre aune töbikatarikäre jondron kwin käbämikata Kä Bä Nuäre yete yebätä.
