¿Ñokänti sinagoga kömikani?

KUKWE sinagoga nieta ye abokän kukwe griegorebiti “gätä kri” o “ja ükakröta” ye meden gärätä. Sinagoga nieta ye kwin krubäte ñobätä ñan aune kirabe nükebe nengwane ja ükakröta abokän känti dirita aune Ngöbö mikata täte nitre judío yekwe. Escrituras Hebreas yete kukwe sinagoga ye nie ñaka metre ta. Akwa Escrituras Griegas Cristianas tä mike gare siklo kena yete kä nämänena dianinkä ja ükakrökäre nitre ie.

Nitre kwati ie kukwe gare krubäte tä niere, sinagoga ye kömikani nitre judío nämäne ngite Babilonia ye ngwane. Tärä Encyclopaedia Judaica tä mike gare: “Nitre nämäne ngite, Templo ñaka nämäne ietre, nämäne kä jenena känti, nämäne ja töibikaire yebätä rabadre kä ngwen nüke jai yekäre nämänentre ja di ribere, nämänentre ja ükökrö nane nane köbö Sábado yete ñäkäkäre Ngöbö Kukwei yebätä raba ruin nie”. Nitre judío mikaninta kwäre ye bitikäre, niaratre namani ja ükökrö jankunu orakäre, ñäkäkäre Ngöbö Kukweibätä aune namanintre nemen nüne yekänti namanintre sinagoga sribire.

Siklo kena yete, sinagoga ye namani kwin krubäte rabakäre keteitibe aune ja tötikakäre Ngöböbätä nitre judío nämäne Mediterráneo, Medio Oriente aune juta Israel yei. Profesor Lee Levine Universidad Hebrea de Jerusalén, tä mike gare: “Kä yekänti ja tötika nämäne, mrö sribe nämäne Ngöbö mikakäre deme, yete kukwe ükate nämäne, ngwian mika nämäne nitre nünanka yete ye kräke aune gätä nuain nämäne gobran kräke aune nitre nämäne ja ükökrö keteitibe”. Ye bitikäre niebare kwe: “Metrere gätä nuain nämäne Ngöbö mikakäre täte”. Ye medenbätä, käre Jesús nämäne nemen sinagoga (Mar. 1:21; 6:2; Luc. 4:16). Yete, Jesukwe diribare, mäträbare aune nitre töi mikani jäme. Konkrekasion kristiano ye namanina ükaninte akwa käre apóstol Pablo nämäne nemen kukwe driere sinagogate arato. Nitre nämäne kukwe ja üaire ribere jai ye käre nämäne nemen sinagoga yete, ye medenbätä Pablo nämäne nemen juta medente ye ngwane, nämäne niken käne sinagogate dirikäre (Hech. 17:1, 2; 18:4).