Canadá provincia Quebec aune juta kädekata Quebec yete ti däreba, kä yekänti blitata kukwe francés yebiti. Ti rün Louis aune ti meye Zélia käkwe ti tarebare krubäte. Ti rün ye kwekebe aune tö nämä ñäkäi krubäte täräbätä. Ti abokänbätä tärä tikadre ye käi nämä juto aune ti töi nämä sribi periodista ye nuainbätä.

Kä nämä 12 tibiti ngwane sribi muko ti rünkwe Rodolphe Soucy aune ja ketamuko iti kwe ye janama basare nuen. Niaratre ye testiko Jehovakwe. Kukwe ñaka nämä gare krubäte tie nitre Testiko yebätä aune ti ñan tö nämä kukwe mikai gare jai kukwe mika nämä täte kwetre yebätä. Akwa nun nämä kukwe ngwentari ietre ye nämä mike gare Bibliabiti aune töi kwinbiti nuen ye käkwe ti töi mikaba niä. Ti rün arato töi rababa ñan krütare aisete nunkwe ja tötika Bibliabätä ye ka ngäbitiba.

Kä ye ngwane ti nämä näin kwela Católico yete. Kukwe Bibliabätä jataba nemen gare tie ye nane nane ti nämä mike gare monsotre nänkä kwelate tibe yei. Ti nämä blite monsotre ben ye gaba nitre sacerdote dirikä yekwe. Ti nämä kukwe niere ye ñaka metre nieba kwe aune Bibliabiti kukwe mikadre gare kwe näre jerekäbe nieba kwe, ti abokän dokwäkä ribi nieba kwetre monsotre nänkä kwelate tibe yei. Ñan rababa nuäre ti kräke ja tuakäre kukwe yebe akwa ye käkwe ti dimikaba krubäte, ñobätä ñan aune kukwe drie nämä yete ye ñaka ai drie nämä Bibliakwe aisete tikwe kämikadrekä kä yekänti rükaba gare tie. Tikwe blitaba ti rün ben biti tikwe ja kwitaba kwela madate.

Ti nämä ja tötike jankunu Bibliabätä akwa ti nämä nirien bätärekä kukwe ja üairebiti ñobätä ñan aune kukwe drie ju ju te ye jürä nämä nemen tibätä. Iglesia católica yebätä nitre nämä kwati krubäte aune nun nämä kukwe driere ye rüere ja mika nämä krubäte. Primer ministro Maurice Duplessis kä Quebec yete ye käkwe Iglesia  ye dimikaba krubäte. Niara nämä nitre dimike ye köböite nitre nämä kukwe käme nuainne ni testiko Jehovakwe yebätä, aisete kukwe driekäre kä ye ngwane ñan kä jürä ngwandre jabätä ye ribe nämä jai.

Ja mräkä John Rae graduabare kwela Galaad número 9 yete ye käkwe ti dimikaba krubäte ne kwe tikwe ñaka kä jürä ngwandre jabätä. Kukwe nämä gare krubäte ie akwa niara töi nämä bobre aune nämä nuäre blitadre ben. Nane nane nämä kukwe niere metre ta tie mäträkäre tibätä, akwa nämä kukwe kwin bämike yebiti nämä kukwe ño erere mike gare. Ñan nämä nemen nuäre kräke blitakäre kukwe francés yebiti aisete käre ti nämä niken kukwe driere ben aune ti nämä kukwe francés ye driere ie. Ti nämä ja kete John ben ye köböire tikwe ja töi mikaba ja mike kukwe metre yekri. Tikwe blitaba kena ni testiko Jehovakwe ben ye käi rikaba kwäjätä ta ye bitikäre tikwe ja ngökaba ñöte köbö 26 mayo kä 1951 yete.

Konkrekasion chi nunkwe Quebec yete ja mräkätre prekursor aibe nämä metrere. Niaratre nämä kukwe kwin nuainne ye käkwe ti töi mikaba ja mike prekursor arato. Kä ye ngwane kukwe drie nämä ju ju te Biblia ye aibebiti. Täräkwata ñaka nämä nuen kukwe driekäre yebätä nämä ja di ngwandre nuen kukwe driekäre kwin Bibliabiti. Ye medenbätä texto meden raba ti dimike kukwe metre ye mike gare ye tikwe ja di ngwanba mika gare kwin jai. Akwa Iglesia católica ye nämä Biblia ruäre ñäkäire aisete permiso ñaka Biblia yebätä ngwane nitre ñaka tö nämä ñäkäibätä. Permiso yei imprimátur nieta.

Ja ngwai Simone Patry ja ngwanka metre Ngöböi nünanka juta Quebec ben tikwe ja mäkäteba kä 1952 yete. Ye bitikäre nun rikaba nüne kä kädekata Montreal yete, kä jämi niken kwati ta ngwane nun ngängän chi Lise rababare kisete nunkwe. Ti jämi ja mäkete ye känenkri tikwe sribi prekursor ye tuametreba akwa ti aune Simone nun nämä nüne jondron braibebiti ne kwe kä tädre ere nuen sribikäre gwairebe konkrekasionte.

Tikwe sribi prekursor tuametreba ye käi rikaba kwäjätä ta ye bitikäre tikwe ja töi mikabata sribi prekursor nuainne bobukäre. Kä 1962 yete ti janama Betel Canadá Kwela Sribi Ngöbökwe Jie Ngwankäre yebätä, kwela ye nämä nuin sö krati. Yete nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte tötika nämä. Ye ngwane nun rababa jakänti cuartote ja mräkä Camille Ouellette yebe. Niara nämä gure  aune ngäbäkre bökäne, akwa yebiti ta kukwe drie ye käi nämä jutobätä ye käkwe ti töi mikaba niä. Kä ye ngwane ja mräkätre gure aune ngäbäkre bökäne ye braibe nämä sribi prekursor nuainne Quebec. Akwa Camille töi nämä ye nuainbätä. Nun nämä jakänti ngwane ti dimikaba kwe töbike kukwe nämä ti kisete yebätä. Ye söi rikaba braibe ta ngwane, ti raba sribi prekursor nuainenta ye tikwe gaba. Tikwe ñaka kukwe kwin dianba nuaindre jai ye nitre ruäre rababa bämike akwa tikwe ñaka töibikaba, ñakare aune tikwe sribidi bäri Jehová kräke yebätä kukwe kwin mikai nemen bare kwe ti kräke ye nämä gare metre tie.

Kä 1964 ti aune Simone nun kädekaba prekursor especial sribikäre Quebec nun däreba yekänti. Yete nunkwe sribiba Ngöbö kräke kä rikaba ruäre ta yete. Kä ye ngwane nitre nämä ja mike kukwe nunkwe ye rüere akwa ñan krubäte.

Sabadote dere ti nämä Sainte-Marie ngwane guardiatre ie ti rakaba, kä ye nemenkä juta Quebec ye ken. Guardia iti rikaba ti ngwena aune ti kitaba ngite kwe kukwe driebätä ju ju te. Ye bitikäre ti jänrababa juez kädeka nämä Baillargeon ngwärekri, ni ye jürä ngwan bä jabätä. Nirekwe ja kwetai mä dokwäre nieba kwe tie. Glen How * tikwe nieba ie ngwane, kukwe grükakaba käkwe nieba: “¡Ñakare, niara ñakare!”. Ja mräkä Glen How ye nämä ja kwete ni testiko dokwäre. Käre nämä ganane ja kwetabätä yebätä nämä gare nitre kwati ie. Kukwe rakakaba ye käi rikaba braibe ta ngwane, kukwe nämä ti rüere ye dianinanka nieba nitre kukwe ükatekäkwe tie.

Juta Quebec yete nitre nämä ja mike sribi Ngöbökwe rüere yebätä ju kwin ütiä biandre gätä nuainkäre ye ñan nämä nemen nuäre. Ju ngututu kwanba ja mräkätre konkrekasionte ie, yete kä tibo krubäte. Nieve näkäin ye näire ja mräkätre nämä kä mike krube estufabiti. Gätä kömika jämi ye känenkri nun nämä ja ükökrö ñukwä trä ye bäre ta ora ruäre te, yete kukwe keta kabre kwin nie nämä jai ja dimikakäre.

Kukwe drie jatani bäri nükebe nengwane ye kwin krubäte. Kä 1960 ngrabare konkrekasion nämä braibe Quebec bäre, Côte-Nord aune península Gaspé yete. Kä nengwane ja mräkätre kwati tä ja ükökrö Ju Ja Ükarakrö bä nuäre te kä yekänti.

Kä 1970 ti aune Simone nun nübaiba circuito tuabitikäre aune kä 1973 nun juanba distrito tuinbiti. Sribi ye nuainbätä kukwe rababa gare krubäte tie ja mräkätre mada circuito tuabitikä yebätä, ñodre Laurier Saumur * aune David Splane. * Gätä kri nämä niken ta ye bitikäre ti aune David nun nämä kukwe ruäre niere jai ja dimikakäre ne kwe nun rabadre dirire bäri kwin. Bati nieba kwe tie: “Léonce, mäkwe kukwe kädrieni mrä ye mati kwin tibätä. Mäkwe nunie kwin akwa kukwe jökrä nini  mäkwe ye tikwe kädriedre akräke tikwe kukwe kädriedre bämä jene jene”. Käre ti nämä kukwe mike ere krubäte niekäre aisete tikwe kukwe mikadre gare metre ta yebätä nämä ja kitadre tie.

Nitre circuito tuabitikä dimikadre ye sribie nämä ni distrito tuabitikä kisete. Ja mräkätre kwati nünanka Quebec yei ti nämä gare, aisete ti nämä ja mräkä circuito tuabitikä ye tuinbiti ngwane ja mräkätre mada ye tö nämä nemen kukwe driei tibe. Ti tö nämä kukwe driei bentre akwa ja mräkätre circuito tuabitikä ye kräke ti ñan nämä kä denkä krubäte jai. Bati töi kwinbiti ni circuito tuabitikä käkwe nieba tie: “Mätä kä denkä jai ja mräkätre kräke ye kwin, akwa bämän ne ti kräke ye ñan käi kwitaka jabiti, ti dimikadre ye tita ribere jai arato”. Kukwe nieba kwe tie ye käkwe ti dimikaba tikwe kä diandrekä nuäi jai ja mräkätre kräke yebätä.

Kä 1976 yete kukwe tare rakakaba tibätä. Simone ti muko tare tikwe rakaba bren ie aune krütaba tikän. Nämä Jehová tarere krubäte aune töi nämä käre ni mada dimikabätä, yebätä niara rababa ti mukore kwin krubäte. Ti rababa niara täbätä ye tare, aisete käre ti nämä kukwe driere ye käkwe ti dimikaba. Aune tita debe bien krubäte Jehovai ti dimikaba kwe kukwe tare näire yebätä. Ja känenkäre, Carolyn Elliott prekursora blite kukwe inglerebiti nämä Quebec kukwe drie dimikakäre ben tikwe ja mäkäteba. Niara blite jäme ni jökrä ben, ni jakaire o ni ie ja ruin kaibe ye metrere niara töita dimikabätä. Tita circuito tuinbiti yebätä niarata ti dimike krubäte.

Enero kä 1978 yete Kwela Nitre Prekursor kräke nuainba kena Quebec yete tikwe diridre ribeba tie. Kä jürä rababa krubäte tibätä ñobätä ñan aune kukwe nämä diridre tie ye rababa mrä ti kräke aune nitre ja tötikaka ye kräke arato. Akwa nitre prekursor janama yei kukwe nämä gare krubäte ¡aisete kukwe ñaka! Ti nämä dirire akwa tikwe ja kitaba krubäte nitre ja tötikaka yebätä.

Kä 1978 ye arabe te Asamblea Internacional kädekaba “Fe victoriosa” ye nuainba Estadio  Olímpico de Montreal yete. Gätä kri yebätä nitre janama 80 mil biti bäri, aisete gätä kri ye kwrere nuain jämi kä ye näire abokän erere rababa bare Quebec. Departamento de Servicio de Noticias ye sribie mikaba ti kisete. Nitre periodista kwati ben tikwe blitaba aune kukwe keta kabre kwin mikaba gare kwetre noticiate ye käkwe kä mikaba juto krubäte tibätä. Entrevista ye nuainba 20 ora biti bäri radiote aune televisionte bätä periódico yebätä kukwe keta kabre mikaba gare. Kukwe kwin mikaba gare nitre kwati ie.

Tikwe ja ngökaba ñöte yete ja käne, käre tikwe sribiba Ngöbö kräke Quebec aune yete blita nämä kukwe francés yebiti. Akwa kä 1996 yete kukwe mada rababa bare. Ti juanba sribire Ngöbö kräke Toronto, yete blitata kukwe inglere yebiti. Ti ñaka nämä juto sribi ye nuainkäre rababa ruin tie aune blitadre tan klan tan klan kukwe inglere yebiti ye jürä rababa krubäte tibätä. Nämä oradre bäri tie aune tikwe tödekadre bäri.

Kä kubu te tikwe sribiba Toronto yete ye kwin krubäte ti raba niere. Carolyn käkwe ti dimikaba krubäte kukwe inglere yebätä aune ja mräkätre käkwe ti dimikaba krubäte arato. Kä rikaba braibe ta ngwane ja ketamuko rababara kwati nunkwe.

Vierninte dere gätä kri känenkri, kukwe keta kabre nämä nuaindre tie akwa ti tö nämä näin kukwe driere ju ju te. Bämä krüte yete sribi nämä nuaindre krubäte akwa ñobätä ti nämä niken kukwe driere ye nitre ruäre nämäne ngwentari jai raba ruin tie. Ti nämä blite nitre ben ye ka ngäbiti nämä kwin kwetre ye nämä ti dimike krubäte ye gaba tikwe. Aune kä nengwane tita niken kukwe driere ye köböire jata nemen ruin kwin tie.

Kä 1998 yete ti aune Carolyn nun juanba Montreal sribi prekursor especial nuainne. Kukwe drie jutate ye kräke ti nämä ükete aune nitre nämä blite blo ni testiko Jehovakwe rüere ye mikakäre krüte ti mikaba blitaka nitre noticia bianka yebe aune sribi mada nämä ti kisete arato, ye tikwe nuainba kä kabre te. Kä nengwane ti aune Carolyn nunta kukwe driere kä jutobiti nitre menteni tä nüke krire Canadá yei, metrere nitre ye tö kukwe Bibliabätä mikai gare krubäte jai.

Tikwe ja ngökaba ñöte ye käi nikanina 68 ta yebätä tita töbike ngwane tita debe bien krubäte. Kukwe drie käi ngwandre ño juto jabätä aune tikwe nitre kwati dimikanina kukwe metre mike gare jai ye tä ka mike juto krubäte tibätä. Ti ngängän Lise aune muko kwe käkwe ngäbäkre kwe ngübabare ye bitikäre ja mikani kwetre prekursor regular. Lise täbe kukwe driere kä jutobiti ye tä ti dimike krubäte. Metrere, ja mräkätre käkwe kukwe kwin bämikani ti käne yebiti ti dimikani kwetre aune kukwe niebare kwetre tie ne kwe ti ririadre bäri kukwe ja üairebiti aune tikwe sribidre bäri kwin juta Ngöbökwe yete yei tita debe bien krubäte. Jehová üai deme di kri krubäte ye aibe köböire ni raba ja ngwen metre sribi mikata ni kisete yekänti ye namani gare tie (Sal. 51:11). Jehovakwe ti mikani ja käikitekä ye kukwe ütiäte krubäte biani kwe tie yebätä käre tikwe debe biain ie (Sal. 54:6).