¿Jehovakwe ja töi mikadre nemen bare ye ngüba raba kä jutobiti?
KUKWE tare ye jökrä diainkä aune jondron jökrä sribei mrä, ye mätä ngübare kisere, ¿ñan ererea? (Apoc. 21:1-5). ¡Jän, ni jökrä tä ngübare! Akwa ñan nemen nuäre ni kräke Jehovakwe ja töi mikadre nemen bare ye ngübakäre bätärekä, bärira jire nita ja tuin kukwe tare ben ye ngwane. Ye arabätä Biblia tä niere: “Kukwe ngübata krubäte ye ñan tä nemen bare jötrö ye tä ni brukwä mike bren” (Prov. 13:12, nota).
Akwa Jehovakwe köbö ükaninte kukwe ükatekäre ye nikwe ngübadre bätärekä ie tö. ¿Ñobätä tö ni tuai ja ngwen kore? ¿Ni täi ngübare ye ngwane dre ni dimikai kä ngwen juto jabätä?
ÑOBÄTÄ NIKWE KÄ NGWANDRE NÜKE JAI IE JEHOVÁ TÖ
Biblia tä ne niere: “Jehovakwe niaratre ngübai bätärekä dimikakäre aune rükai krö mikakäre tuin bobre jai. Ñobätä ñan aune Jehová ye Ngöbö kukwe ükatekä metre. Ni jökrä tä niara ngübare ngäbiti krubäte yebätä kätä juto” (Is. 30:18). Isaías käkwe kukwe ne niebare nitre judío ñaka ja mike täte ye ie (Is. 30:1). Akwa nitre judío ja ngwanka metre nämäne ye näire arato. Kukwe niebare ye käkwe tödekara biani niaratre ye ie, niaratre ye erere kukwe ye raba tödekara bien nie arato.
Akwa, ¿ñobätä nikwe kukwe ngübadre bätärekä? Ñobätä ñan aune Jehová tä kukwe ngübare bätärekä arato. Ñongwane kukwe tare ne mikai krüte kwe ye tä gare metre ie aune tä köbö ye ngübare (Mat. 24:36). Satana tä kukwe ngwarbe niere Jehovabätä aune nitre niara mikaka täte yebätä, ye rabai gare metre köbö ye näire. Ye ngwane Satana aune nitre ja mikaka Satanakri ye gaite jökrä kwe. Akwa Jehovakwe nitre niara mikaka täte ye mikai “tuin bobre jai” tä käbämike.
Nikwe kukwe ngübai bätärekä ye ngwane Jehovakwe ñaka kukwe tare ye diainkä täte nibätä ye ñan niere nie. Akwa kä juto ye raba nemen nikwe ye tä käbämike nie. Isaías niebare erere, kukwe ni tö tuai nemen bare ye nita ngübare kisere ngwane kä juto raba nemen nikwe (Is. 30:18). Akwa, ¿ye kukwe meden? Kukwe ketabäkä ni raba nuainne ye ani mike ñärärä.
NITA KUKWE NGÜBARE YE NGWANE NI RABA KÄ NGWEN ÑO JUTO JABÄTÄ
Ja töi mikadre kukwe kwin yebätä. Rei David nünanbare ye ngwane, kukwe blo namani bare ye tuani kwe (Sal. 37:35). Niarakwe kukwe ne tikabare: “Mä raba kwekebe Jehová ngwärekri aune mäkwe ngüba töi kwatibebiti. Nire tä töbike kukwe blo nuainkäre aune tä nemen bare kwin ie ye kräke mä ñan raba rubun” (Sal. 37:7). David ara käkwe kukwe ye mikani täte. Niarakwe ja töi mikani kwatibe Jehovakwe mikai kwäre käbämikani ie yebätä. Aune Jehová nämäne kukwe kwin mike nemen bare kräke ye mikani ütiäte kwe jai (Sal. 40:5). Ye erere arato nikwe ja töi mikai kukwe kwin tä nemen bare ni bäre yebätä aune ñaka kukwe blo nuainne yebätä ngwane, rabai bäri nuäre ni kräke Jehová ja töi mikai nemen bare ye ngübakäre.
Jehová käikitadrekä kä jökrä ngwane. David ni Salmo 71 tikaka käkwe kukwe ne niebare Jehovai: “Tikwe mä ngübai bätärekä, aune tikwe käre mä käikitaikä” (Sal. 71:14). ¿Nämäne Jehová käikitekä ño? Nämäne blite Jehovabätä nitre ben aune nämäne kantare yebiti (Sal. 71:16, 23). David erere nita kukwe driere, blite nitre ben, ja ketamuko ben, ni mräkätre ben aune nita kantare yebiti Jehová käikitakata. Ye medenbätä, nikwe kantai bobukäreta ngwane, dre drieta kwe nie yebätä töbikadre. Aune kukwe ütiäte drieta nie ye köböire nikwe Jehová ngübai ngäbiti bätärekä aune kä jutobiti.
Kä diandrekä jai ja mräkätre kräke. David ja tuani kukwe tare ben ngwane kukwe ne tikani kwe Jehovai: “Ni ja ngwanka metre mäi ye ngwärekri tita tö ngwen mä kä ye ie” (Sal. 52:9). David nämäne ja kete ni Jehová mikaka täte mada yebe ye käkwe dimikani, ye erere ni raba nemen keteitibe ja mräkätre ben, gätäte, kukwe drie känti o kä mada ngwane (Rom. 1:11, 12).
Kukwe ie nita tö ngwen ye mikadre dite. Salmo 62:5 yekänti David niebare: “Tikwe Ngöbö ngübadi ngäbiti käbube aune niarata kukwe käbämike ye tikwe ngübai bätärekä”. Kukwe ie nita tö ngwen ye tädre dite ye ütiäte krubäte aune bärira jire kä krüte jämi nüke ye känenkri. Kä kabre te rabai kukwe ye ngübadre nie, akwa Jehovakwe kukwe ye mikai nemen bare yei nikwe tö ngwandre kwatibe. ¿Nita tö ngwen ye ni raba mike ño dite? Ja tötikadre Bibliabätä, profecía yebätä, kukwe tä ükaninte jatäri Bibliabätä aune kukwe kia kia mikata gare ye mikadre gare kwin jai (Sal. 1:2, 3). Ye medenbätä, nikwe oradre, üai deme kärädre Jehovai ja ketakäre kwin ben aune niarakwe ja nire käre bian nie käbämikata kwe ye ngübadre (Jud. 20, 21).
Nire tä Jehová ngübare ngäbiti bätärekä aune ja ngwen metre ie yebiti niara okwäta ye tädre gare metre nie, rei David nämäne nuainne ye erere (Sal. 33:18, 22). Kä tädre juto nibätä yekäre Jehovakwe ja töi mikai nemen bare ye nikwe ngübadre ngäbiti bätärekä, ja töi mikadre kwatibe kukwe kwin yebätä, Ngöbö käikitadrekä, kä diandrekä jai ja mräkätre kräke aune kukwe ye ie nita tä ngwen ye mikadre bäri dite.