1. ¿Mätä kukwe metre ye mike tuin ño jai?

 KUKWE metre Ngöbö kukweibätä ye tare ni niara mikaka tätekwe. Ye meden arabiti nita tödeke (Rom. 10:17). “Ürä btä jä ju ketatekrä dite krö, ye kwrere nitre gätäkä Jesu käbti tä niara kukwei era metre mike ütiäte käre” yebiti nita tö ngwen kwatibe (1 Tim. 3:15). Aune nire mikani kwe ni jie ngwanka ye tä ni jie ngwen Bibliabiti aune kukwe niere nie ye nita mike täte töi bökänbiti, ñobätä ñan aune tä ni dimike Ngöbö töi ye nuainne (Heb. 13:17).

2. ¿Ni Jehová mikaka täte raba ja tuin kukwe medenbe mikata gare Santiago 5:19 yekänti?

² Nikwe kukwe metre kani ngäbiti aune juta Jehovakwe tä ni jie ngwen ye mikadre täte gare nie, akwa yebiti ta ni ñan ja ngübaibiti ngwane, kukwe ruäre raba ni denkä mento kukwe metre yebätä (ñäkädre Santiago 5:19 yebätä). Kukwe nieta Bibliakwe aune juta Jehovakwe tä ni jie ngwen ye nikwe ñaka mikadre täte ie Satana tö (Efes. 4:14).

3. ¿Ñobätä nikwe ja töi mikadre kukwe metre mike täte töi kwatibebiti? (Efesios 6:​13, 14).

³ (Ñäkädre Efesios 6:​13, 14 yebätä). Satana köböi kukwe ngwarbe kri krubäte niere nitre kä jökräbiti tibien ye ngökakäre, ja mikadre Jehová rüere yekäre (Apoc. 16:​13, 14). Köböi kukwe nuainne bäri ja dibiti ni Jehová mikaka täte ye rüere (Apoc. 12:9). Ye medenbätä, ütiäte krubäte kukwe meden metre  aune kukwe meden ngwarbe ye nikwe mikadre gare jai aune mikadre täte (Rom. 6:17; 1 Ped. 1:22). Kukwe metre ye nikwe mikadre täte nengwane rabatekäre kwäre ja tare nikadi kri yebätä.

4. ¿Dre rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti?

⁴ Kukwe metre Bibliabätä ye mikakäre gare jai aune juta Ngöbökwe tä ni jie ngwen o kukwe niere nie ye mikakäre täte, töi kwin ketebu tädre nikwe ye rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti. Arato kukwe ketamäbätä nikwe ja kitai käkwe ni dimikai kukwe metre ye mike täte töi kwatibebiti.

TÖI KWIN RIBETA KUKWE METRE MIKAKÄRE GARE JAI

5. ¿Nita Jehová mike ütiäte jai ye tä ni dimike ño kukwe metre ye mike nüke gare jai?

⁵ Jehová mikadre ütiäte jai. Jehová mikata ütiäte jai ye abokän niara tare krubäte nikwe, yebätä kukwe tuin blo niarai ye nikwe ñaka nuaindi jire chi. Dre kwin bätä dre käme ye tädre gare nie, ne madakäre, kukwe metre aune kukwe ngwarbe ye mikadre nüke gare jai Jehovakwe ni kadre ngäbiti yekäre (Prov. 2:​3-6; Heb. 5:14). Nitre jüräta nemen nibätä ye nikwe ñaka tuadremetre ja ganainne kukwe tuin kwin Jehovai ye nuainkäre, ñobätä ñan aune bäsi käre kukwe tuin kwin ni kä tibienbätä ie ye ñaka tuin kwin Jehovai.

6. ¿Nitre ni jätä käkwe ni kä tibienbätä jürä ngwani jabätä ye köböite dre namani bare?

⁶ Nitre kä tibienbätä ye jürä rabadre bäri nibätä Jehová ngwä ye ngwane, ni raba kite kukwe ngwarbe ye mike era jai aune kukwe metre ye ni raba kite tibien. Nitre 12 juani kä bian nitre israelita ie ye mike ñärärä ngwane, dre namani bare yebätä ani töbike. Niaratre ni jätä yebätä nitre Cananeo jürä namani krubäte ye ie ja tuanimetre ganaindre kwetre, ye medenbätä niebare kwe “nitre Cananeo ye bäri dite nunkrä” (Núm. 13:​27-31). Bäkänä nitre Cananeo ye bäri kwati nitre israelita ye kräke ye raba tuin nie. Niaratre ñan raba  nitre Cananeo ye ganainne niebare kwetre ye ngwane, nämäne Jehová käi kwitekä jabiti. Jehová tö namani dre nuain aune dre nuainbarera niaratre kräke käne ye ngwandre törö jai kwetre rabadre bäri kwin. Jehovakwe niaratre dimikanina ño käne ngwandre törö kwetre jai ye köböire rükadre gare ietre, nitre Cananeo ye di ñaka raba nüke jabätä Ngöbö dite kri yebe. Josué aune Caleb ñan ja ngwani niaratre erere, nämäne tödeke dite aune Jehovakwe niaratre kadre ngäbiti yei tö namani. Ye medenbätä, niebare kwe nitre ie: “Jehová tä ni kain ngäbiti kä jutobiti ngwane, erametre näin ni ngwena kä yekänti aune biain kwe nie” (Núm. 14:​6-9).

7. ¿Nita tö ngwen Jehovabiti ye mika raba ño bäri dite? (Üai mikadre ñärärä).

⁷ Ni tö Jehová mikai täte töi kwatibebiti käre ye mikakäre bäri dite, kukwe ruäre nuaindre. Ñodre, dre tuin kwin Jehovai aune dre tuin blo ie ye mikadre nüke gare kwin jai, kukwe dian jämi nuaindre jai ye känenkri (Sal. 16:8). Kukwe nakaninkä kira yebätä mäta ñäke Bibliabätä ngwane mä ngwantari jai: “¿ti tädre yete akräke tikwe dre nuaindre?” Ñodre, nitre ni jätä nikani kä tuinbiti yebätä kä jürä namani aune kukwe ngwarbe niebare kwetre ¿ye mäkwe mikadre era jai aune mäkwe ja tuanemetre ganainne kä jürä yei? o ¿Jehová tare krubäte mäkwe yebätä mäkwe ja di ngwandre niara mikakäre täte? Josué aune Caleb kukwe metre niebare ye ñan nükani gare nitre israelita bäsi jökrä ie, ¿Aisete dre namani bare? Niaratre ñan namani kä käbämikani ietre yekänti (Núm. 14:​10, 22, 23).

8. ¿Töi kwin meden ribeta jai? ¿Ñobätä nita ribere jai?

⁸ Töi bobre. Nire töi bobre ye ie Jehovata kukwe metre ye mike nüke gare (Mat. 11:25). Kukwe metre namani gare nie ye ngwane, nikwe ja töi mikani bobre aune ni dimikani ye nikwe kani ngäbiti (Hech. 8:​30, 31). Akwa yebiti ta, nikwe ja ngübadrebiti ñobätä ñan aune ni raba kite bike kri. Nita töbike ño ye bäri ütiäte o ütiäte ja erebe kukwe ja jie ngwankäre Bibliabätä aune juta Ngöbökwe tä kukwe bien nie yebe ni nütü raba kite.

9. ¿Drekwe ni dimikai ja töi mike bobre jankunu?

⁹ ¿Ñobätä ja töi mikadre bobre jankunu? Ni abokän chi krubäte Jehovabätä ye ngwandre törö jai (Sal. 8:​3, 4). Arato oradre ja töi mikakäre bobre jankunu aune ja tuanemetre tötikadre Jehovai. Jehová töita ño ye mikadre nuaindre käne jai. Juta kwebiti bätä Bibliabiti tä ni jie ngwen ye erere nuaindre aune ñaka ni töita ño ye ai nuaindre. Ja töi mikata bobre tuin kwin Jehovai ye kädrieta medente, nikwe känändre nita ñäke Bibliabätä ngwane. Bikata kri o bäri ütiäte ni madabätä ye ñaka tuin kwin Jehovai. Ne madakäre, sribi ütiäte mikadre ni kisete ye ngwane, ñan bikadre kri ni madabätä ne kwe ni töi bobre ye ñan riadrete nikän.

DRE NUAINDRE JA TÖI MIKAKÄRE KWATIBE KUKWE METRE YE MIKAKÄRE TÄTE

10. ¿Nirebiti Jehovata ni niara mikaka täte ye jie ngwen?

¹⁰ Jehovata ni jie ngwen juta kwebiti yei tö ngwandre kwatibe. Israel kira ye näire Jehová nämäne juta kwe jie ngwen Moisés yebiti biti mada Josué yebiti (Jos. 1:​16, 17). Nitre israelita nämäne ni dianinkä Jehovakwe niaratre jie ngwankäre mike ütiäte jai, ye köböire kukwe kwin mikani nemen bare kräketre kwe. Siklo nikani ruäre ta yete Jehovakwe nitre kristiano 12 dianinkä jie ngwankäre (Hech. 8:​14, 15). Biti mada nitre umbre mikani kwe ji ngwanka siba juta Jerusalén yete. Aune ja mräkä tödekaka Jesubiti die mike tödeke bäri Jesubiti aune köbö kwatire kwatire ni kwati mada namani Jesús kukwe kain ngäbiti aune tödeka namani bäri dite kwetre (Hech. 16: 4, 5). Jehovata ni jie ngwen juta kwebiti ye nita mike täte ngwane, tä kukwe kwin mike nemen bare ni kräke. Akwa ja mräkätre dianinkä kukwe drie jie ngwanka ye ñan mikadre täte ngwane, ¿dre rabadre bare? Gakäre, ani töbike dre namani bare nitre israelitabätä nikani kä käbämikani ietre kokwäre ngwane yebätä.

11. ¿Jehovakwe ni dianinkä iti nitre israelita jie ngwanka ye rüere ja mikani ngwane, dre namani bare nitre yebätä? (Üai mikadre ñärärä).

¹¹ Nitre israelita nämäne näin kä käbämikani ietre kokwäre ngwane, nitre ruäre ütiäte ye namani ñäke Moisebätä. Nitre ye namani niere: “Nitre jökrä ne abokän deme (ñan Moisés aibe), Jehová tä niaratre ye ngätäite” (Núm. 16:​1-3). Bäkänä Jehová kräke juta Israel ye nämäne deme, akwa Moisés mikani kwe niaratre jie ngwanka (Núm. 16:28). Nitre namani ja mike Moisés rüere namani ñäke bätä ye ngwane, metrere nämäne ja mike Jehová rüere. Niaratre ye ñaka ja töi mikani Jehová tö namani dre ie yebätä, ñakare aune niaratre tö namani dre ie yebätä nämene ja töi mike, mikadre ütiäte aune sribi ütiäte mikadre kisete yekäre. Nitre nämäne ja mike Moisés rüere ye aune nitre nämäne jie ngwen ye jökrä Jehovakwe ganinte (Núm. 16:​30-35, 41, 49). Ye tä mike gare nie nire ñaka ja tuanmetre jie ngwandre juta kwe ie ye Jehová ñaka kain ngäbiti.

12. ¿Dre dre tärä nikwe tö ngwankäre kwatibe juta Ngöbökwe yebiti?

¹² Kukwe tärä keta kabre nie tö ngwankäre kwatibe juta Jehovakwe yebiti. Nitre mikani Jehovakwe ji ngwanka ni käne ye ie kukwe ruäre ükatedrete o kukwe drieta ño yebätä kukwe ruäre kwitadre tä nüke gare metre ta ietre ngwane bengwairebe tätre kwite (Prov. 4:18). Jehovakwe niaratre kadre ngäbiti kwin ye ie tö. Ye medenbätä, tätre ja di ngwen kukwe nieta Bibliabätä ye erere nuainne. Ye erere ni Jehová mikaka täte jökrä rabadre ja di ngwen nuainkäre.

13. ¿Nünandre kukwe metre ererebätä ye dre gärätä? ¿Rabadre gare nie ngwane dre nuaindre?

 ¹³ “Nünandre kukwe metre ye ererebätä” (2 Tim. 1:13). ¿“Nünandre kukwe metrebätä” ye dre gärätä? Ye abokän kukwe mikata gare Bibliabätä ye ererebätä nünandre (Juan 17:17). Kukwe jökrä mikata täte nikwe ye abokän tä dianinkä Ngöbö kukwei yebätä. Aune juta Ngöbökwe ye tä ni jie ngwen kukwe Bibliabätä ye ererebiti. Käre nikwe mikai täte ngwane kukwe kwin rabai bare nikrä.

14. ¿Ño nitre kristiano ruäre ñan jatanina kukwe metre Bibliabätä mike täte?

¹⁴ ¿Ñan “nünandre kukwe metre Bibliabätä” ye ererebätä ngwane dre raba nemen bare? Rükadre gare nie yekäre ani töbike kukwe nakaninkä ja mräkätre kristiano siklo kena yete yebätä. Köbö Jehovakwe ye nükanina nitre kristiano ruäre namanintre niere. Carta nükani ietre aune Pablokwe kukwe ye tikani namanintre nütüre. Kukwe ye metre o ngwarbe ye niaratre ñaka mikani gare metre jai, yebätä nikanintre kukwe ye döräire kä ngrabare aune niere nitre ie. Pablo nämäne niaratre ben ngwane Pablokwe kukwe niebare ietre ye ngwandre törö kwe jai akräke ñaka ja ngöka manandre kwetre kukwe niebare yei (2 Tes. 2:​1-5). Apóstol Pablo mäträbare bätätre ne kwe kukwe jökrä niedre ye ñaka mikadre era kwetre jai. Aune ñan rabadreta bare bätätre yekäre tärä ketebu mikani krüte krörö kwe: Kise jenbiti “Ti Pablo käta köbö ngwentari mrä munye amne tita kukwe mrä ne tike ja kise jenbti, tita kukwe tike ño rabadre gare munye abkokäre. Ne kwrere tita tärä juen metre rabadre gare munye, abkokäre tita kukwe tike kore mrä” (2 Tes. 3:17).

15. ¿Kukwe ngwarbe nieta ni ngökakäre yebätä ja kriemika raba ño? Mä raba mike gare. (Üai mikadre ñärärä).

¹⁵ ¿Pablo tärä tikani nitre tesalonicenses ie ye tä dre driere nie? Kukwe niedre nie ye käkwe ni töi mikadre niä o kukwe niedre nie erere ñan Bibliabätä yebätä ja ngübadrebiti. Unión Soviética kira ye näire, nitre ja mikaka juta Jehovakwe rüere käkwe carta tikani, ye abokän central mundial tikani kwrere bä mikani kwetre, yete ja mräkätre töi mika nämäne ja denkä jenena aune kukwe ükete jen  mikakäre täte. Ja mräkätre central mundial carta ye tikani kwrere bä namani, akwa ja mräkätre ja ngwanka metre ñan nakani kö okwä yete. Kukwe nämäne gare ietre ye ñan ai nämäne tikani carta yebätä nükani gare ietre. Kä nengwane nitre ja mikaka kukwe metre rüere tätre tecnología yebiti kukwe ngwarbe niere ni ngökakäre aune ni ñäkebiti. Nita “töbike kwin ja käne” ye ñan riadrete nikän yekäre drebätä nita ñäke aune dre kukwe nuata ye kukwe metre o ñakare ye mikadre nüke gare jai (2 Tes. 2:2; 1 Juan 4:1).

16. ¿Nire tä kämikekä kukwe metrebätä yebe dre ñaka nuaindre nieta Romanos 16:​17, 18 yekänti?

¹⁶ Ni ja ngwanka metre yebe nikwe nünandre keteitibe. Ngöbö tö ni jökrä tuai nüne keteitibe, akwa rabadre bare yekäre nünandre kukwe metre ye ererebätä. Nire tä kämikekä kukwe metrebätä ye tä konkrekasion ñäkebiti. Nikwe ñaka ja ketadre niaratre ben ne kwe ni ñan kä mikadrekä kukwe metrebätä, Jehovata niere nie (ñäkädre Romanos 16:​17, 18).

17. ¿Kukwe metre ye rükai gare nie aune nikwe ja töi mikai mike täte ye köböire dre rabai bare?

¹⁷ Kukwe metre ye rükai gare nie aune mikai täte töi kwatibebiti ngwane, ni täi kwin kukwe ja üairebiti (Efes. 4:​15, 16). Kukwe ngwarbe nieta aune dirita Satanakwe yei nikwe ñaka ja tuainmetre ngökadre, arato Jehovakwe ni kriemikai ja tare nikai kri ye näire. Nikwe ja töi mike kukwe metre ye mike täte töi kwatibebiti ngwane, “Ngöbö moto jäme” ye tädi käre nibe (Filip. 4:​8, 9).