KUKWE JA TÖTIKARA 29
KANTIKO 121 Nikwe ja töi gobraindre
Ni tädre ja ngwen mokre ñan matakäre kö okwäte
“Diablu jatadi mun nuente ja käne ye ngwane, munkwe ñan ja mikadre ngite, abkokäre munkwe ja ngwätei amne munkwe blita jakrä Ngöböbe” (MAT. 26:41).
KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI
Nikwe ja di ngwandre ñaka ja mikakäre ngite aune kukwe ruäre raba ni töi mike ja mike ngite ye ñaka nuaindre arato.
1, 2. a) ¿Drebätä Jesukwe nitre ja tötikaka kwe ye mikani mokre? b) ¿Ñobätä nitre ja tötikaka Jesukwe ye nakani kö okwäte? (Üai mikadre ñärärä).
‘NI TÖI abko tä biare jondron kwin nuene, akwa ni di ñakare’ (Mat. 26:41b). Kukwe niebare Jesukwe nebiti, mikani gare kwe ni abokän töi ngite yebätä ni raba kukwe blo nuainne ye nüke gare ie mikani gare kwe, akwa ñaka tö ngwandre krubäte akwle jai yebätä ni mikani mokre kwe. Krire ora nikani krati ta kukwe niebare Jesukwe ye ngwane, nitre ja tötikaka kwe käkwe niara tuanimetre kaibe (Mat. 26:35). Töi nämänentre kwin akwa kä jürä rabadre krubäte bätätre ye ngwane ñan rabai nuäre kukwe ye nuainkäre ye ñan nütübare kwetre. Yebätä Jesukwe niebare ietre: “Diablu jatadi mun nuente ja käne ye ngwane, munkwe ñan ja mikadre ngite, abkokäre munkwe ja ngwätei amne munkwe blita jakrä Ngöböbe” (Mat. 26: 41a).
2 Jesús nakani rüe ie ye ngwane, ¿nitre apóstol ye käkwe dre nuainbare? Niaratre ñaka ja ngwani dite ye medenbätä kukwe niebare kwe ye ñaka mikani täte kwetre. Kukwe ñan ngüba nämäne kwetre nakaninkä bengwairebe ye medenbätä Jesús mikaninte kaibe kwetre (Mat. 26:56).
Jesukwe mäträbare nitre ja tötikaka kwebätä niaratre rabadre ja ngwen ngwäte ñan matadre kö okwäte yekäre, akwa niaratre käkwe tuanimetre (Párrafo 1 aune 2 mikadre ñärärä)
3. a) Ni tö ja ngwain metre Jehovai ngwane, ¿ñobätä nikwe ñaka tö ngwandre akwle jai? b) ¿Drebätä ja kitai kukwe ja tötikara nekänti?
3 Ni ñaka rabadre tö ngwen akwle jai arato. Ni jökrä töita kwatibe Jehová mikabätä täte. Akwa ni ngite yebätä ruäre ngwane ni raba kukwe blo nuainne (Rom. 5:12; 7:21-23). Kukwe tare ñan ngübata tä nemen bare ye ngwane, ni di ñan rükai kä ngwankäre nüke jai ni raba nemen nütüre. Akwa ni tö ja ngwan metre Jehová aune Jesús ie ye ngwane, kukwe niebare kwe ni mikakäre mokre ye mikadre täte. Dre nuaindre ye mikai gare jai kukwe ja tötikara nebätä. Kena, kukwe medenkänti ja ngübadrebiti. Dre nuaindre ja kriemikakäre, ne kwe ni ñan matadre kö okwä Satanakwe yete. Aune mrä nikwe ja ngwandre mokre käre yekäre dre nuaindre ye rabai gare nie.
¿KUKWE MEDENKÄNTI JA NGÜBADREBITI?
4, 5. ¿Ja mikata ngite ruäre ye ñan kri krubäte akwa ñobätä ja ngübadrebitibätä?
4 Ja mikata ngite ye ruäre ngwane ñan kri krubäte, akwa nita ja kete Jehovabe ye ni raba mike kukwe kri te. Ne madakäre, raba ni mike ja mike ngite bäri kri.
5 Ni jökrä ie kukwe blo ye medeita nemen, akwa ni itire itire tä ja tuin kukwe jene jene ben. Ñodre, ni töita nemen ja mikabätä ngite krubäte ja mika gure ngwarbe yebätä. Ruäre töita ja ngwanbätä käme, küdrere jabätä o pornografía tuin. Ne madakäre ni därebare ngite yebätä ruäre ngwane, kukwe ruäre ben ja tuata. Ni töita ja aibebätä, nitre jüräta nemen nibätä aune ja ngwan töta nemen käme yebe ja tuata. Ye arabätä Santiago käkwe niebare “kukwe käme käme medei ni töibätä tä ni nuinte ja käne kätä ni näkwite ja kukwäre” (Sant. 1:14).
6. ¿Dre ngwandre törö jai?
6 ¿Kukwe medenkänti täbe sribidre jankunu mäi ye gare mäi? Kukwe käme ye medei ñan nie aune kukwe tare ye ñaka rabai bare ye nikwe ñaka nütüdre (1 Juan 1:8). Ni tädre dite ja üairebiti raba ruin nie akwa nikwe ja ngübadrebiti ne kwe ni ñan matadre kö okwäte (Gál. 6:1). Bäri kwin nikwe ja töi mikadre bobre aune ruäre ngwane kukwe ruärebätä ni ñan dite ye ngwandre törö jai (2 Cor. 13:5).
7. ¿Kukwe meden känti ja kriemikadre bäri? Mä raba bämike.
7 Kukwe medenkänti mä ñan dite ja üairebiti niena gare mäi ngwane, ¿mäkwe dre nuaindre? ¡Dre käkwe mä mikai dite ye erere mäkwe nuain! Töbike kukwe nebätä: Biblia tikani näire ye ngwane mikata gare, juta keteiti nämäne kriemikani kibiti, akwa ¿medente nämäne nemen bäri nuäre ne kwe nitre rüe ye rikadre gwä? Ye abokän jukwete ta. Ye medenbätä jukwe ye kriemika nämäne bäri. Ye erere arato, kukwe meden känti ni ñan dite ja üairebiti ye kriemikadre bäri (1 Cor. 9:27).
JA KRIEMIKADRE ÑO
8, 9. ¿Monso batibätä blitata Proverbios kapitulo 7 yekwe dre nuaindre ne kwe ñaka ja mikadre ngite kwe? (Proverbios 7:8, 9, 13, 14, 21).
8 ¿Dre nuaindre ne kwe ni ñan matadre kö okwä Satanakwe yete? Proverbios kapitulo 7 tä kukwe mike gare yebätä ani ja kite. Monso brare käkwe ja mikani ngite meri ja mike gure ngwarbe yebe yebätä blitata. Bersikulo 22 tä mike gare, “batibe” niara nikani meri ye jiebiti. Akwa bersikulo ye känenkri mikata gare niarakwe kukwe ruäre nuainbare köböite ja mikani ngite kwe.
9 ¿Kukwe meden nuainbare kwe? Käne, “kä jatanina iko ngwane nikani ji niken ju meri yekwe kokwäre yebiti” (ñäkädre Proverbios 7:8, 9 yebätä). a Biti meri ye jutuabare ie ngwane ñaka kä mikaninkä kwe bätä bengwairebe. Ñakare aune, ja tuanimetre kwe demaindre ie aune kukwe kwin nuain nämäne kwe ye mike gare jai, meri ye nämäne kukwe ye nuainne ja bä mikakäre kwin niara okwäte näkwitakäre jabiti (ñäkädre Proverbios 7:13, 14, 21 yebätä). b Monso bati yekwe ñan kukwe ruäre ye nuaindre akräke ñan ja mikadre ngite kwe.
10. Monso batibätä blitata Proverbios 7 erere, ¿drebätä ja mika raba ngite?
10 Ye erere raba nemen bare ni Jehová mikaka täte yebätä. Raba ja mike ngite kri krubäte biti nütüre kukwe ye namani bare “jötrö ngwarbe”. Raba ngwentari jai “ñobätä namani bare”. Akwa, dre dre nuainbare kwe köböite ja mikani ngite kwe ye raba nüke gare ie. Nämäne ja kete nitre ñaka ja ngwen kwin yebe jondron ja näkwitara ñan kwin yebätä nämäne näkwite. Kä ñaka kwin ni kristiano kräke känti nämäne niken aune página internet käi ñaka kwin ye nämäne känene aune nämäne tuin. Ñan namani orare, niken gätäbätä, ñäke Bibliabätä aune kukwe driere. Monso batibätä blitata Proverbios yekänti erere namani bare, metrere kukwe jökrä ye ñan namani bare “jötrö ngwarbe”.
11. ¿Dre nuaindre ñan ja mikakäre ngite?
11 ¿Dre nemen gare nie? Nikwe ja ngübadrebiti ñaka ja mike ngite ye ñan ngöräbe ñakare aune kukwe ruäre nuainta köböite nita ja mike ngite yebätä ja ngübadrebiti arato. Kukwe ye arabätä blitabare Salomonkwe monso bati brare aune meri ja mike gure ngwarbe yebätä ye ngwane. Niebare kwe: “Mä ñan riate ji kwe yebiti” (Prov. 7:25). Aune mäträbare krörö kwe: “Mä rika mentokwäre meri yebätä aune ji niken ju meri yekwe kokwäre yebiti mä ñaka rika” (Prov. 5:3, 8). Ni ñan tö ja mikai ngite ngwane kukwe ruäre raba ni töi mike ja mike ngite yebätä kämikadrekä. c Ñodre kukwe ruäre nuainta ni Ngöbö mikaka tätekwe ñan blo, akwa raba ni töi mike ja mike ngite ngwane bäri kwin kämikadrekä (Mat. 5:29, 30).
12. ¿Job ja töi mikani dre nuainne aune yekwe dimikani ño ja ngwen mokre? (Job 31:1).
12 Kukwe ruäre raba ni töi mike ja mike ngite ye erere ni ñan tö nuain ngwane ja ngwandre Job erere. Niarakwe ja töi mikani kwatibe ñaka meri mada mike okwäte. Niebare kwe: “Tikwe ja töi mikani dre nuainne ye erere tikwe mikai täte” (ñäkädre Job 31:1 yebätä). d Kukwe niebare kwe ye mikai täte kwe ye köböire ñaka ja mikai gure meri madabe kwe. Ye erere arato nikwe ja töi mikai kukwe keteitibe nuainne ñaka ja mikakäre ngite.
13. ¿Ñobätä nikwe ja ngübadrebiti töbikata ño nikwe yebätä? (Üai mikadre ñärärä).
13 Ni töita ño yebätä ja ngübadretibi (Éx. 20:17). Nitre ruäre tä niere, töbikadre kukwe blobätä akwa ñaka nuaindre ngwane ñaka käme. Akwa ñan metre. Nikwe ja töi mike jankunu kukwe käme yebätä ngwane, ni töi raba nuainbätä aune ja mika raba ngite. Aune ni ara tä kukwe mike ja jiete biti ñan tä nemen nuäre ni kräke ja tuakäre ben. Metrere, kukwe blo ye ruäre ngwane raba nüke nierare ni töite. ¿Dre nuaindre kukwe ye ngwane? Bengwairebe kukwe blo ye diandrekä ja töite aune töbikadre kukwe kwin yebätä ne kwe kukwe blo ñaka ririadre ni töite. Ñobätä ñan aune töbikadre krubäte kukwe blobätä ye raba ni töi mike ja mike ngite (Filip. 4:8; Col. 3:2; Sant. 1:13-15).
Kukwe raba ni mike ja mike ngite yebätä ja ngübadrebiti (Párrafo 13 mikadre ñärärä)
14. ¿Dre mada nuaindre ja ngwankäre mokre aune ñan ja mikakäre ngite?
14 ¿Dre mada nuaindre ja ngwankäre mokre ne kwe ni ñan ja mikadre ngite? Jehová mikadre täte ye bäri kwin ni kräke yei tö ngwandre kwatibe. Nita dre den nuaindre jai o ni töita ño ye ruäre ngwane ñaka Jehová töita ño ye erere, akwa nikwe ja di ngwain Jehová mike täte ye ngwane ni töi täi jäme ye bäri kwin ni kräke ye ngwandre törö jai.
15. ¿Nikwe ja töi mikai kukwe kwinbätä ye raba ni dimike ño?
15 Ja töi mikadre kukwe kwin ye aibebätä aune taredre, akwa kukwe blo ye kräke ja brukwä mikadre (Amós 5:15). Nikwe ye erere nuaindi ngwane, ni töi täi kwatibe kukwe kwin ye aibe nuainbätä aune kukwe raba ni mike ja mike ngite yebätä nikwe ja ngübaibiti. Akwa ye ñan ngörä: kukwe ñan ngübata aune ketabätä ñan raba abokän raba ni töi mike ja mike ngite, ye kräke ni täi dite ja tuakäre ben.
16. ¿Kukwe ja üaire nuaindre ye ñobätä tä ni dimike ja ngwen mokre? (Üai mikadre ñärärä).
16 ¿Dre mada ni dimikai ñaka kukwe käme nuainne? Kukwe ja üaire ye mikadre käne. Ñodre, nita niken gätäbätä o kukwe driere ye käkwe ni töi mikai kwatibe ja kete Jehovabe aune ja kriemike kukwe blo yebätä (Mat. 28:19, 20; Heb. 10:24, 25). Arato ñäkädre aune töbikadretari Ngöbö kukwei yebätä ye käkwe ni dimikai kukwe kwin ye tarere aune ja brukwä mike kukwe blo ye kräke (Jos. 1:8; Sal. 1:2, 3; 119:97, 101). Jesukwe mäträbare ne ngwandre törö jai: “Munkwe ñan ja mikadre ngite abokäre munkwe ja ngwätei aune munkwe blita jakrä Ngöböbe” (Mat. 26:41). Nita kä denkä jai orakäre ni Rün kä kwinbiti ie, yebiti nita niara tuenmetre ja dimike aune köböire ni töta nemen niara mikabätä täte bäri (Sant. 4:8).
Nikwe kukwe ja üaire mikadre nuaindre käne jai yekwe ni dimikai ñaka ja mike ngite (Párrafo 16 mikadre ñärärä) e
NIKWE JA NGWANDRE MOKRE KÄRE
17. ¿Kukwe medenbe Pedro ja tuani?
17 Kukwe ruäre ben nita ja tuin ye ruäre tä nemen nuäre ni kräke ganainkäre, akwa ruäre abokän tä nemen ribi ni käne. Ye erere namani bare apóstol Pedrobätä, nitre jürä namanibätä yekwe ganainbare. Aune Jesús ñan gare ie niebare bämä jire kwe (Mat. 26:69-75). Bitikäre mada Pedro blitabare töi kwatibebiti kukwe metre yebätä nitre Sanedrín ngwärekri. Aisete kä jürä ye ganainbare kwe kwrere (Hech. 5:27-29). Kä nikani ruäre ta ye bitikäre, Pedro nitre kristiano “judío ye jürä ngwani jabätä yebätä” ñaka mröbare kwe nitre kristiano ñan judío yebe (Gál. 2:11, 12). Kä jürä namaninta Pedrobätä. Aisete ja känenkäre mada kä jurä ganainbare kwe o ño ye ñan gare metre ta nie.
18. ¿Kukwe ruäre ni tärä ganainne tä nemen ruin nie akwa dre raba nemen bare?
18 Kukwe ye erere raba nemen bare nibätä, kukwe ruäre nikwe ganainbarera ni raba nütüre akwa ye ara ben ni raba ja tuinta. Ja mräkä iti tä mike gare: “Kä kwäjätä rikabara ta ti ñan nämä pornografía tuin, aisete tikwe kukwe ye ganainbarera ti rababa nütüre. Akwa ti töi nämä jankunu kukwe ye tuabätä, ye abokän jondron nire tä biarebe ni rä ötakäre ye kwrere nämä kwekebe ti töite”. ¡Ñaka ja di ngwani nekä kwe ye kwin krubäte! Aune kukwe ye ganainkäre rabadre ja di ngwen köbö kwatire kwatire kä käme nete ye nükani gare ie. Nitre umbre konkrekasionte aune muko kwe käkwe dimikani kukwe ruäre nuainne ne kwe ja ngübadrebiti kwe pornografía yebätä.
19. ¿Kukwe ruäre blo ñan tä nemen nuäre ni kräke tuametrekäre ye ngwane dre nuaindre?
19 Kukwe keteiti ben ja tuata abokän ñan tä nemen nuäre tuametrekäre, ye ngwane ¿dre nuaindre ñan ja mikakäre ngite? “Munkwe ja ngwätei” niebare Jesukwe ye erere nuaindre. Kukwe ruäre nikwe ganainbarera raba ruin nie akwa yebiti ta kukwe ruäre raba ni töi mike ja mike ngite yebätä ja ngübadrebiti (1 Cor. 10:12). Kukwe ruäre käkwe mä dimikani ye mäkwe nuain jankunu. Proverbios 28:14 tä niere: “Ni iti tä ja ngwen mokre yebätä käre kätä juto” (2 Ped. 3:14).
JA NGWANDRE MOKRE YE ÑOBÄTÄ KWIN NI KRÄKE
20, 21. a) ¿Nikwe ja ngwain mokre yebätä kukwe meden kwin rabai nikwe? b) Nikwe ja di ngwain ngwane, ¿Jehovakwe dre nuaindi? (2 Corintios 4:7).
20 ¿Nikwe ja ngwandre mokre ne kwe ni ñan ja mikadre ngite ye ütiäte ya? ¡Jän, ye ütiäte krubäte! Nita Jehová mike täte ye tä kä mike juto krubäte nibätä aune ye bäri ütiäte jondron kä nebätä ie ni tö ye kräke (Heb. 11:25; Sal. 19:8). Metrere, ni sribebare kwe niara mikakäre täte (Gén. 1:27). Aune nita niara mike täte ye aibe köböire ni raba nüne töi jämebiti aune nüne kärekäre (1 Tim. 6:12; 2 Tim. 1:3; Jud. 20, 21).
21 Bäkänä “ni ngite”, akwa ye ñan aibätä nierare nita ja mikakäre ngite ye nikwe ñaka nütüdre, ñakare aune Jehová tä biare ni dimikakäre (ñäkädre 2 Corintios 4:7 yebätä). Metrere, Ngöbö tä ja di kri bä nuäre ütiäte kwe ye bien nie. Akwa nikwe ja di ngwandre arato ja tuakäre köbö kwatire kwatire te kukwe yebe. Nikwe ja di ngwain ngwane niarakwe ja di biandi bäri nie kärädi ie orasionte ngwane (1 Cor. 10:13). Jehová köböire ni täi mokre aune ni ñaka rakai kö okwä Satanakwe yete.
KANTIKO 47 Oradre Jehovai mantre jetebe
a Proverbios 7:8, 9: “Ji niken meri ye jue bäreta yebiti nikani aune nikani meri jue kokwäre. Kä jatanina diore dere, kä ikora bäsi, kä drüne deu ye ngwane”.
b Proverbios 7:13, 14, 21: “Tä käin ja käne aune tä demaine; kä ñaka tä nemen ja gaire ngwärebätä aune tä niere: “Ti rabadre jondron bien Ngöböi ja ketakäre jäme ben. Matare tikwe nuini. Niara tä näkwite jabiti kukwe mane mane nieta kwe ie yebiti. Tä töi kwite kukwe nuäre nieta kwe ie yebiti”.
c Ni iti ja mikani ngite krubäte ye dimikakäre kukwe raba kwen bäri ie tärä Mä raba nüne kä jutobiti kärekäre, kukwe ja tötikara 57, punto 1 nemen 3 yebätä, arato kukwe: “Nikwe nikradre jankunu kä ja känenkäre yebätä”, abokän tä Ni Mikaka Mokre noviembre 2020, página 27 nemen 29, párrafo 12 nemen 17 yebätä ye mikadre ñärärä.
d Job 31:1: “Tikwe kukwe ükaninte ti okwä yebe. Aisete, ¿se ñobätä ti rabadre ja okwä mike kwekebe meri bati yebätä?”
e KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ: Texto ja tötikakäre köbö kwatire kwatire yebätä ja mräkä iti tä ñäke dekä, ñänä ruäre ngwane tä ñäke Bibliabätä aune gätä bämän ngrabare kräke yebätä tä niken derekri.
