“Ti etebakrä rababa ñäke tie ngwane tikwe kaba rorobiti aune ti rababa roro mäkä kekete. Ti tö rababa murie ketai” (Paul).

“Kukwe bäräkäbätä ti nämä nemen rubun krubäte. Ti nämä niken jondron gwita, juguete aune dre dre nämä ti kisete ye kite tibien” (Marco).

Ni ñaka ja ngwen nitre ye erere raba ruin nie, akwa ruäre ngwane ñan tä nemen nuäre ni kräke ja gobrainkäre. Ñobätä ñan aune Adán ja mikani ngite yebätä ni töi ngite (Rom. 5:12). Paul aune Marco erere, nitre ruäre kräke ñan tä nemen nuäre ja gobrainkäre. Nitre mada abokän tä kukwe ruäre jürä ngwen jabätä aune tä nemen töbike blo jabätä yebe tä ja tuin. Mada abokän kräke ñan tä nemen nuäre ñaka töbikakäre ja mika gure ngwarbe, dö ña o droga dua yebätä.

Nire ñaka ja töi, tö dre ie aune tä dre nuainne ye gobraine ye raba ja mike kukwe kri te. ¿Ye ñaka rabadre bare nibätä yekäre nikwe dre nuaindre? Ni rabadre ja töi gobraine. Ye nuainkäre ani kukwe ketamä mike gare jai. Kena, ¿ja töi gobraindre ye dre gärätä? Ketebukäre, ¿ja töi gobraindre ye ñobätä ütiäte? Ketamäkäre, ¿dre nuain raba ja töi gobrainkäre? (Gál. 5:22, 23). Aune ñan tä nemen nuäre ni kräke ja gobrainkäre ngwane nikwe dre nuaindre ye nibike mike gare jai.

Ni ja töi gobrainkä ye ñaka kukwe nüke käne töite ye nuainne bengwairebe, ñakare aune tä töbike käne aune kukwe tuin käme Ngöböi ye ñaka niere aune ñaka nuainne.

Jesukwe ja ngwani ño yebiti bämikani kwe ja töi gobraindre ño. Biblia tä mike gare: “Akwa niara rüe namani ñäke taretare ie angwane, namani kwekbe, ñäkäbare ñakare tare kwe ietre. Erere arato, mika namani ja tare nike krübäte angwane, rüe rätäninkä ñakare kwe amne Ngöbö abko kukwe ükatekä metre, ye aibe ie namani ja mike gare jirekäbe” (1 Ped. 2:23). Ngöbö monsoi jäkäni kribätä aune kötai nämäne ngwane nämäne ja töi gobraine bämikani kwe (Mat. 27:39-44). Nitre ji ngwanka kukwe ngwarbebätä namani kukwe ngwentari Jesuye ne kwe niara rakadre “kö okwäte” ngwane Jesús nämäne ja töi gobraine bämikani kwe arato (Mat. 22:15-22). Aune kukwe kwin bämikani kwe täkäi jababare jäbiti nitre ruärekwe templote ngwane. Ja ngie mikadre kwe näre akwa ñaka nuainbare, kwe ñakare aune “Jesukwe ja rükanteba” aune “rikabata mentokwäre” templo yebätä (Juan 8:57-59).

¿Ni raba ja ngwen Jesús erere? Jän. Pedro käkwe tikabare: “Kristo käkwe ja tare nikani kore käne munkrä [...]. Ne aisete ja tare nikadre ño, ye abko Kristo käkwe bä mikani käne abko erere  munkwe nuendre” (1 Ped. 2:21). Ni ngite akwa ni raba ja di ngwen ja ngwen Jesús erere. ¿Nikwe nuaindre ye ñobätä ütiäte?

Ni tö kä mikai juto Jehovabätä ngwane nikwe ja töi gobraindre. Nikwe ja ngwanina metre kä kwati krubäte te Jehovai, akwa nita dre niere aune dre nuainne yebätä ni ñaka ja gobraine ngwane ja keta ben ye raba nente nikän.

Ani blite Moisebätä, niara abokän “töi nämäne bäri jäme nitre mada nünanka kä tibienbätä yebiti ta” kä ye ngwane (Núm. 12:3). Nitre israelita namani kukwe tare niere rubune kä kwati krubäte te ye ngwane Moisekwe kä ngwani nüke jai. Akwa köböiti niara ñaka ja gobrainbare aune namani rubun nitre israelita namani kukwe tare niereta bobukäre yebätä. Aune rubune niebare kwe: “¡Nitre bikaka kri, ti kukwe nuin! ¿Nunkwe ñö diandrekä jä nete mun kräke?” (Núm. 20:2-11).

Moisekwe ñaka ja gobrainbare. Jehová ñaka käikitaninkä kwe ñö biani kwe ietre yebätä (Sal. 106:32, 33). Kukwe nuainbare Moisekwe yebätä Jehovakwe ñaka tuanimetre nemen Kä Käbämikani yekänti (Núm. 20:12). “Ti ñaka ja ngwandre kore näre” Moisekwe nütübare nememe niara krütani näire raba ruin nie (Deut. 3:23-27).

¿Tä dre driere nie? Kä niena kwati krubäte nibiti kukwebätä, akwa nikwe ñaka ñäkädre tare nitre tä ni mike rubun ie o nikwe mäträdrebätä ngwane nikwe ñaka nuaindre rubune (Efes. 4:32; Col. 3:12). Nita kite bäri umbre o kukwe gare bäri nie ngwane ñan tä nemen nuäre ni kräke ni mada ngübakäre bätärekä. Akwa nikwe Moisés ngwandre törö jai. Nita Jehová mike täte ye ni ñaka tö juain ngwarbe kukwe keteitibätä. Ye ñan rabadre bare nibätä yekäre, ¿nikwe dre nuaindre ja töi gobrainkäre?

Nikwe üai deme kärädre orasionte. ¿Ñobätä nikwe kärädre? Ñobätä ñan aune üai deme Ngöbökwe tä ni dimike ja töi gobraine aune nireta kärere Ngöböi ie niarata bien (Luc. 11:13). Üai deme yebiti Jehovata ja di bien nie ja töi gobrainkäre (Filip. 4:13, TNM). Akwa üai deme Ngöbökwe raba ni dimike kukwe mada nuainne abokän tä ni töi mike ja gobraine, ñodre, tä ni töi mike ni mada tarere (1 Cor. 13:5).

Jondron meden ñan tä ni töi mike ja gobraine yebätä ni gitiadre. Internet käi ruäre aune jondron ja näkwitara tä ni töi mike ja ngwen käme ye nikwe ñaka mikadre ñärärä (Efes. 5:3, 4). Dre dre raba ni töi mike kukwe käme nuainne ye jökräbätä nikwe kämikadrekä (Prov. 22:3;  1 Cor. 6:12). Ñodre, ani töbike ni iti töita krubäte ja mika gure ngwarbe yebätä. Ñan tä nemen nuäre kräke ja gobrainkäre, yebätä película känti nitre tä nemen ja kukwei mukore o ja mäkete ye ñaka mikadre ñärärä kwe ye bäri kwin, o tärä tä blite kukwe ye kwrerebätä yebätä ñaka ñäkädre kwe.

Kukwe ne mikakäre täte ye ñaka raba nemen nuäre ni kräke, akwa nikwe ja di ngwain ngwane, Jehovakwe ja di biain nie ja töi gobrainkäre (2 Ped. 1:5-8). Nita töbike drebätä, nita blite ño aune nita ja ngwen ño yebätä ni dimikai kwe ja gobraine. Ñodre, Paul aune Marco kädrite kena ye Jehovakwe dimikani ja töi gobraine yebätä ñaka namanintre ja ngwen rubun krubäte. Ani töbike ja mräkä iti nämäne näin karote yebätä. Käre nämäne ñäke rubune nitre nämäne näin karo madate yei. ¿Dre nuainbare kwe ja töi kwitakäre? Niara tä niere: “Käre ti nämä orare ja di ngöibiti. Ti nämä ja tötike täräkwata tä blite ja töi gobraindre yebätä aune texto ruäre raba ti dimike ye tikwe mikaba gare ja töbiti jai. Ti täbe ja tuin kukwe yebe, akwa tikwe ja töi gobraindre ye tita mike nuaindre jai dekä dekä ye täbe ti dimike ja ngwankäre jäme. Ti rabadre niken medente ye ngwane tita niken dekä ngwarbe ne kwe ti ñaka tädre näin jötrö”.

Ruäre ngwane nikwe ñaka ja töi gobraindi. Ye rabai bare ngwane ja ñan rabai ruin kwin nie orakäre Jehovai. Akwa ye ngwane bäri nikwe oradre ie aune nikwe nuaindre biarebe. Nikwe ngite juan manandre ta jabiti Jehovai, ni dimikadre kwe ye nikwe kärädre ie aune nikwe ja töi mikadre kwatibe ñaka ja miketa ngite (Sal. 51:9-11). Jehovakwe ni mikadre tuin bobre jai ye nikwe käräi ie ja brukwä ngöibiti ngwane ni kukwe nuadi kwe (Sal. 102:17). Jesús därie ye köböire “Ngöböta ni ngite bätete jökrä nibtä” ye apóstol Pablo käkwe ngwani törö nie (1 Juan 1:7; 2:1; Sal. 86:5). Nikwe ngite juandre ta ni madabiti bati bobu Jehová tä niere nie ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti. Aune ye erere ngite juain ta kwe nibiti yei nikwe tö ngwandre (Mat. 18:21, 22; Col. 3:13).

Bati, Moisés nämäne kä nötare yete ngwane ñaka ja gobrainbare kwe ye namani tare Jehovai, akwa ngite juani ta kwebiti. Aune Bibliabätä Moisés ye ni tödekani krubäte nietabätä (Deut. 34:10; Heb. 11:24-28). Jehovakwe ñaka Moisés tuanimetre nemen Kä Käbämikani yekänti, akwa mikai nüne kwe kä bä nuäre yete kärekäre. Ngöbö raba ni mike nüne kärekäre arato, akwa yekäre nikwe ja di ngwandre jankunu ja töi gobraine (1 Cor. 9:25).