1, 2. ¿Kukwe meden ketebu ni testiko tä mike ütiäte jai?

JEHOVÁ aibe gobranka rabadre gare ni jökrä ie aune niara kä mikadre deme ie ni tö. Kukwe ketebu ye ütiäte krubäte nitre testiko Jehovakwe kräke. ¿Akwa Jehová aibe gobranka aune niara kä mikadre deme ye abokän kukwe jene jenebätä blitata? Ñakare.

² Ni jataba ja tötike Bibliabätä ngwane Jehová kä rabadre deme aune niara aibe gobranka kwin ye namani gare nie. Aisete kukwe ketebu ye rabadre ütiäte krubäte ni kräke.

3. ¿Jehová kä ye tä dre mike gare nie?

³ Jehová kä ye tä kukwe keta kabre mike gare niarabätä aune tä gobrane ño ye tä mike gare nie arato. Aisete Jehová aibe gobran kwin mikata gare ye kukwe keteiti nuainta niara kä mikakäre deme. Jehová kä ye tä mike gare nie ñobätä niara aibe raba gobrane (recuadro “ Kukwe mikadre gare jai Ngöbö kä mikakäre deme” mikadre ñärärä).

4. a) ¿Salmo 135:13 tä dre mike gare Ngöbö kä yebätä? b) ¿Kukwe meden mikadi gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

⁴ Jehová kä ye abokän ngöräbe aune deme (ñäkädre Salmo 135:13 yebätä). * ¿Jehová kä ye ñobätä ütiäte krubäte? ¿Kukwe meden kena nuainbare Jehová kä mikakäre ngwarbe jai? ¿Dre nuainta kwe mikakäre deme? ¿Ni raba dre nuainne Jehová kä mikakäre deme? Kukwe ye rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti.

5. ¿Blitata Ngöbö kä mikadre deme yebätä ngwane ni ruäre raba dre ngwentari jai?

⁵ Jehová kä mikadre deme ye kukwe bäri ütiäte ribedre ie orasionte niebare Jesukwe (Mat. 6:9, TNM). ¿Kukwe ye dre gärätä? Jondron mikata deme ye abokän mikata mrebe jondron kämebätä. Akwa ni ruäre raba kukwe ne ngwentari jai: “¿Akräke Jehová kä ye ñaka deme? ¿Se ñobätä mikadre deme?”. Kukwe ye mikakäre gare nikwe töbikadretari ni kä ye tä dre dre mike gare yebätä.

6. ¿Ñobätä ni kä ye ütiäte krubäte?

⁶ Ni kä ye abokän ñaka tikata täräbätä jerekäbe o nieta kadabiti aibe. Biblia tä niere: “Blitadre kwin nibätä ye bäri ütiäte jondron rabadre krubäte nikwe ye kräke” (Prov. 22:1; Ecl. 7:1). ¿Ñobätä ni kä ye ütiäte krubäte? Ñobätä ñan aune ni mada raba blite nire tä ja kä ngwen yebätä, ñodre tä ja ngwen ño yebätä rabadre blite. Aisete ja kä tikadre ño o niedre ño ye ñaka bäri ütiäte, ñakare aune töbikata ño ni kä yebätä o dre nietabätä ye bäri ütiäte.

7. ¿Ja mikata ño Ngöbö kä ye rüere?

⁷ Kukwe ngwarbe nieta Jehovabätä ye ngwane, niara tä ja ngwen ño ye mikata tuin yakrä jai o metrere niara kä ye mikata käme. Jardín Edén yete kukwe ngwarbe niebare kena Jehovabätä. Dre raba nemen gare nie kukwe nakaninkä kena yebätä ye ani mike gare jai.

8. a) ¿Adán bätä Eva ie dre nämäne gare? b) ¿Kukwe meden ni raba ngwentari jai Adán aune Eva yebätä?

⁸ Kukwe ütiäte nämäne gare Adán aune Eva ie Jehovabätä. Ñodre niara kä, jondron jökrä sribebare kwe, ja nire biani kwe ietre aune kä bä nuäre biani kwe nünankäre ietre. Arato niaratre nibu töi nämäne metre ye nämäne gare ietre (Gén. 1:26-28; 2:18). ¿Akwa Adán aune Eva käkwe töbikataribare jondron jökrä biani Jehovakwe ie yebätä ya? ¿Namanintre Jehová tarere aune debe bien bäri ie? Satanakwe niaratre nuaninte ngwane kukwe ketebu ye namani gare metre.

9. Génesis 2:16, 17 aune 3:1-5 tä niere erere, ¿Jehovakwe dre niebare Adán aune Eva ie akwa Satanakwe kukwe ye kwitani ño?

 ⁹ (Ñäkädre Génesis 2:16, 17; 3:1-5, yebätä). * Icha o tibi yebiti Satanakwe ngwanintari Eva ie: “Kri jökrä nete noko, ¿Ngöbökwe ñan ngwäkä kwetamna jire chi munye ñan ñan?”. Kukwe ngwanintari kwe yebiti kukwe ngwarbe niebare kwe. Ngöbökwe ñaka kri ngwäkä jökrä ñäkäibare ietre, ñakare aune kri datibe ngwäkä ñäkäibare ietre. Adán aune Eva ie kri ngwäkä keta kabre nämäne kwetadre ne kwe meden tö rabadre kwete erere rabadre kwete (Gén. 2:9). Ye tä mike gare Jehová ja ngwani mantiame niaratre ie. Kri dati ye ngwäkä ñaka kwetadre kwetre ye aibe Ngöbökwe niebare ietre. Yebätä Satana kukwe ñaka metre ngwanintari yebiti bämikani kwe Jehová ñaka mantiame, ye käkwe Eva mikani töbike aune ngwentari jai Jehová nämäne kukwe kwin ye üke kän.

10. ¿Kukwe meden ngwarbe niebare Satanakwe Jehová rüere aune ye köböite dre namani bare?

¹⁰ Satana kukwe ngwanintari ngwane, ¿Eva nämäne Jehová mike tuin jai ja Gobranka? Jän, yebätä Jehovakwe dre nuain mananbare ye Evakwe niebare Satana ie. Arato niaratre ñaka raba kise mike jire kri dati ñäkäibare ie yebätä ye niebare kwe ie. Niaratre ñaka Ngöbö mikadre täte angwane krütadre ye nämäne gare ie. Mrä mada Satanakwe mikani gare ie, niaratre ñaka krütai (Gén. 3:2-4). Ye kukwe ngwarbe niebare kwe Ngöböbätä ñobätä ñan aune Ngöbö ye ni ngökö niebare kwe Eva ie. Yebätä Satana ja mikani Diablure, ye abokän ni kukwe ngwarbe niekä. Satanakwe Eva ngökani kwäräbe, kukwe niebare kwe ye Evakwe mikani era jai (1 Tim. 2:14). Satana mikani täte kwe aune ñaka tö ngwani kwe Jehovai. Ye köböite kukwe käme diani nuaindre kwe jai, ye abokän ñaka Ngöbö mikani täte kwe aune kri ngwäkä ñäkäibare ie ye kwetani kwe, biti biani kwe Adán ie arato (Gén. 3:6).

11. ¿Dre nuaindre Adán aune Evakwe näre?

¹¹ Eva rabadre dre niere Satana käre yebätä töbike. Bämike ja töite Evakwe niedre ie: “Mä ñaka gare tie. Ti rün Jehová ye aibe gare tie. Tita tö ngwen ie aune niara tare tikwe. Jondron jökrä tä nunkwe ye niarakwe biani nunye. ¿Ñobätä ja nüke törö mäi kukwe niere korebätä? Kämikekä nete”. Evakwe kukwe ye erere niedre akräke ja ngwain metre kwe rün ie aune nämäne tarere bämikadre kwe ye käi rabadre  juto krubäte Jehovabätä, ¿ñan ererea? (Prov. 27:11). Akwa Adán aune Eva ñaka nämäne Jehová tarere metre, ye medenbätä ñaka rün kä mikani ütiäte kwetre jai, ñakare aune ja mikani rüere kwetre.

12. ¿Satana dre nuainbare ne kwe Eva ñaka tö ngwandre Ngöböi aune Adán bätä Eva dre ñaka nuainbare?

¹² Nibira gare nie erere Satana käkwe kukwe ngwarbe niebare Jehovabätä aune bämikani käme kwe ne kwe Eva ñaka tö ngwandre rün kwe Jehová ie. Ne madakäre, Adán bätä Eva ñaka ja di ngwani Jehová kä mike deme, ye köböite niaratre namani nuäre ngökadre ja mikakäre siba Jehová rüere. Ye erere Satana tä ni kwati töi kwite kä nengwane, tä kukwe ngwarbe niere Ngöbö kä yebätä yebiti tä ni kwati ngökö ne kwe ñaka rabadre Jehová mike täte.

13. Ezequiel 36:23 tä niere erere, ¿kukwe meden bäri ütiäte mikata gare Bibliabätä?

¹³ Kukwe ngwarbe niebare Jehová rüere ngwane ñaka tuanimetre ngwarbe kore kwe, ñakare aune Biblia tä mike gare, Jehová tä kukwe keta kabre nuainne mikakäre gare Satanakwe kukwe ngwarbe niebare (Gén. 3:15). Kukwe bäri ütiäte mikata gare Bibliabätä ye abokän ne: Jehová tä ja kä mike deme Gobran tä Jesús kisete yebiti, kä jäme ye rabaita kä tibienbätä aune kukwe ükaite kwin kwe. Jehová tä ja kä mike deme ño ye Biblia tä ni dimike mike nüke gare jai (ñäkädre Ezequiel 36:23 yebätä). *

14. Ja mikani Jehová rüere jardín Edén yete, ¿yebätä niara tä dre nuainne ja kä mikakäre deme aune tä nuainne ño?

¹⁴ Satana tä kukwe bätäkä ngwarbe nuainne ne kwe Jehová tö dre ie ye ñaka rabadre bare. Akwa ñaka tä nemen bare jire ie. Jehová ye gobranka bäri kwin, ni tarekä metre aune tä dre nuainne ye Biblia tä mike gare nie. Satana ja mikani Jehová rüere ye käkwe Jehová mikani ulire aune nire nire tä ye erere nuainne ye tä nemen tare ie (Sal. 78:40). Akwa Jehová ye tä ja ngwen töbätä, tä kukwe ngübare bätärekä aune tä kukwe metre nuainne ja kä ye mikakäre deme. Arato tä ja die kri ye mike tuare kukwe keta kabrebiti aune tä dre dre nuainne yebiti tä bämike ni tare metre kwe (1 Juan 4:8). Jehová  ñaka tä kise mriani jabätä, ñakare aune tä sribire ja dibiti ja kä mikakäre deme.

15. ¿Satana täbe kukwe ngwarbe niere ño Ngöbö rüere aune ye köböite dre tä nemen bare?

¹⁵ Ni näire Satana täbe kukwe ngwarbe niere Jehová kä yebätä. Tö ni tuai töbike Ngöbö ye abokän di ñaka, ñaka kukwe metre nuainne, ñaka töbätä aune ñaka ni tarere. Ñodre Ngöbö ye ñaka tärä ye tö nitre tuai mike era jai. Aune nitre tä Ngöbö mike era ye abokän tö tuai töbike Ngöbö ye abokän ñaka tä kukwe kwin nuainmana nie aune jerekäbe tä kukwe ñäkäire nie. Arato Ngöbö ye abokän käme aune tä ni kukwe ñukwäte ye tö nitre tuai mike era jai. ¿Kukwe ngwarbe nieta ye köböite dre raba nemen bare? Nire nire tä kukwe ne mike era jai ye raba kite ñaka Ngöbö ye kain ngäbiti ja gobranka kwrere. Satanakwe kukwe ngwarbe niedi jankunu nememe niara gadrete ye ngwane. Ja di ngwandi kwe ne kwe mäkwe kämikadrekä Jehovabätä. ¿Mäkwe ja tuainmetre ie?

16. ¿Dre abokän Adán aune Eva ñaka nuainbare abokän mä raba nuainne?

¹⁶ Ni ngite akwa Jehová tä ni tuenmetre niara kä mike deme. Adán aune Eva ñaka Ngöbö kä mikani ütiäte jai, akwa nengwane ni itire itire raba nuainne. Nitre tä Jehová kä mike ngwarbe jai aune kukwe ngwarbe nierebätä ye ngätäite nita nüne. Akwa mä raba ja mike Jehovakri aune kukwe metre mike gare niarabätä nitre ie. Ye abokän niara deme, kukwe metre nuainkä, töi kwin aune ni tarekä (Is. 29:23). Mätä dre nuainne yebiti mä raba bämike mä tö niara tuai ja gobraine. Arato mä raba nitre dimike mike nüke gare jai Jehová ye aibe Gobran bäri kwin aune Gobran kwe ye aibe raba ni mike nüne jäme aune kä jutobiti (Sal. 37:9, 37; 146:5, 6, 10).

17. ¿Jesukwe dre nuainbare Rün kwe kä mikara gare?

¹⁷ Nita Jehová kä mike ütiäte jai ye ngwane nita ja ngwen Jesús erere (Juan 17:26). ¿Jesukwe Rün kwe kä mikani ño ütiäte jai? Jehová kädekaninte kwe aune töi ño ye mikani gare kwe yebiti mikani ütiäte kwe jai. Ñodre nitre fariseo käkwe Jehová bämikani Ngöbö kukwe ribekä krubäte nie erere, ñaka ja kukwei kwite, kukwe käme nuainne aune ni mikaka ja tare nike erere. Akwa Jesukwe nitre dimikani Jehová mike tuin jai Ngöbö töi kwin erere, ni ngübaka bätärekä, ni tarekä aune ni mikaka tuin bobre jai erere. Arato nitre dimikani kwe Jehová mike nüke gare jai ja ngwani ño kwe köbö kwatire kwatire yebiti (Juan 14:9).

18. Kukwe ngwarbe nieta Ngöböbätä ye ñaka metre, ¿ye ñokänti ni raba mike gare?

 ¹⁸ Jesús erere kukwe gare nie Jehovabätä ye ni raba driere nitre madai, aune niara ye ni tarekä aune töi kwin ni kräke ye ni raba driere ietre. Ye erere nikwe nuaindi ngwane, kukwe ngwarbe nieta Jehovabätä ye ñaka metre nikwe mikadi gare, nikwe niara kä mikadi deme aune nikwe nitre mada dimikai mike tuin deme jai arato. Ni ngite akwa yebiti ta ni raba ja ngwen Jehová erere (Efes. 5:1, 2). Nita dre nuainne aune ja ngwen ño ye tä bämike nitre ie metrere Jehová ye abokän ño aune ye köböire nita Jehová kä mike deme. Arato kukwe ngwarbe nieta Ngöböbätä ye nita nitre mada dimike ñaka mike tuin era jai ngwane, nita Jehová kä mike deme. Arato ni ngite akwa ni raba ja ngwen metre Ngöböi niara kä mikakäre deme (Job 27:5).

19. Isaías 63:7 tä niere erere, ¿nita nitre tötike Bibliabätä ye ngwane kukwe meden bäri ütiäte nikwe driedre ietre?

¹⁹ Ni raba kukwe mada nuainne Jehová kä mikakäre deme. Nita nitre tötike Bibliabätä ngwane nita mike gare ietre Jehová ye aibe Gobranka kwin aune ye metre. Jehová aibe raba ni gobrane kwin ye driedre nitre ie ye ütiäte, akwa niaratre rabadre Jehová tarere aune ja ngwen metre ie ye driedre ietre ye bäri ütiäte. Yebätä mätä ni iti tötike Bibliabätä ngwane Jehová töi kwin ye mäkwe mika gare ie aune tä ja ngwen ño ye mäkwe drie ie (ñäkädre Isaías 63:7 yebätä). * Ye erere mäkwe nitre tötikadi ngwane niaratre Jehová taredi aune mikadi täte ñobätä ñan aune tö ja ngwain metre ie yebätä.

20. ¿Nikwe kukwe meden mikadi gare jai kukwe ja tötikara ja känenkäre yebätä?

²⁰ Ñobätä Jehová kä mikadre deme ye nibira gare nie. Akwa nita ja ngwen ño aune dirire ño yebiti nita Ngöbö kä mike deme aune nita nitre dimike ja kete ben, ¿ye ñokänti raba nemen gare nie? Kukwe ye nikwe mikadi gare jai kukwe ja tötikara ja känenkäre yebätä.