KUKWE JA TÖTIKARA 25
“Ti ara käkwe oveja tikwe känändi”
“Ti ara käkwe oveja tikwe känändi aune tikwe ngübai” (EZEQ. 34:11).
KANTIKO 105 “Ngöbö abokän ja tare”
KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI *
1. ¿Ñobätä Jehovakwe ja ketani ni meyere yebätä?
ISAÍAS näire Jehovakwe kukwe ne niebare juta kwe ie: “¿Ni meyere raba monso kwe ye käi kwitekä jabiti [...]? Ni meyere ye raba monso kwe käi kwitekä jabiti, akwa tikwe ñaka mä käi kwitaikä jire jabiti” (Is. 49:15). Jehová ñaka ja kete krubäte ni meyere yebätä, akwa ni meyere tä ja kete ño monso kwe ben aune tä tarere ño yebätä ja ketani kwe bämikakäre tä ni tarere krubäte. Bäsi ni meyere jökrä ie ja ruin Jasmín erere, niarakwe niebare kwe: “Monso tä kianbätä nikwe ngwane nita nemen ja kete kwin ben aune ye tä nuin kärekäre”.
2. Monso Jehovakwe tä nemen tibo ja üairebiti ye ngwane, ¿jata nemen ruin ño ie?
2 Monso Jehovakwe meden ñaka kite kukwe driere aune ja ükökrö ye gare metre ie. Kä kwatire kwatire ja mräkätre kwati tä nemen tibo ja üairebiti * ye tä niara mike ulire krubäte yebätä töbike.
3. ¿Jehová tö dre ie?
3 Ja mräkätre tibo ja üairebiti ye kwati tä kiteta Jehová kokwäre aune nita kain ngäbiti kä jutobiti. Jehová tö niaratre tuai kiteta ja kokwäre aune ye erere ni tö arato (1 Ped. 2:25). ¿Ni raba niaratre dimike ño kiteta Jehová kokwäre? Kukwe ye rabadre gare nie yekäre, ñobätä ja mräkätre ruäre ye ñan kite dirire aune niken gätäbätä ye ani mike gare käne jai.
DRE RABA JA MRÄKÄTRE MIKE TIBO JA ÜAIREBITI
4. ¿Sribi ye köböite dre raba nakainkä nibätä?
4 Sribi ye tä nemen bäri ütiäte ja mräkätre ruäre kräke. Ni testiko iti kädekata Hung * nünanka Asia tä niere: “Ti jataba sribire krubäte ñobätä ñan aune ngwian rabadre ere tikwe ngwane ti rabai Jehová mike täte bäri kwin ti rababa nütüre. Akwa ye tikwe töbikaba blo. Sribi rababa kä denkä krubäte tikän yebätä ti rababa gätä juen ja bäre. Mrä mada ti ñan rababa niken gätäbätä. Satana tä kukwe bätäkä mike ni jiete ne kwe bätärekä jatäri ni jatadre kämikekä Jehovabätä tuin tie”.
5. ¿Kukwe tare ye ngwane dre namani bare ja mräkä itibätä?
5 Ja mräkätre ruäre abokän tä ja tuin kukwe tare ben abokän ngwen di nekä. Ye erere namani bare Anne nünanka Gran Bretaña aune monso nirike kwe, niara tä niere: “Ti ngobo nibukäre därebare bren. Ja käne mada ti ngängän iti kitaninkä kukwebätä aune ti ngobo mada abokän bren tare kwani dokwäte. Ti rababa ulire krubäte yebätä ti ñan jataba kukwe driere aune ja ükökrö yekwe ti mikaba tibo ja üairebiti”. Anne aune mräkä kwe tä ja tuin kukwe tare ben yebätä ni brukwä tä nötöte.
6. Colosenses 3:13 ye nikwe ñaka mikadre täte ngwane, ¿dre raba nakainkä nibätä?
6 (Ñäkädre Colosenses 3:13 yebätä). Kukwe ñaka kwin nuainta ja mräkätrebätä tä nemen ruin ietre. Ruäre ngwane ni raba nemen rubun ja dokwäre kukwe bökänbätä niebare Pablokwe. Aune kukwe ñaka metre nuain raba nibätä arato. Akwa nikwe töbikai käre kukwe yebätä ngwane ni rabai rubun jankunu aune ni raba kite kämikekä Jehovabätä. Ani blite ja mräkä Pablo nünanka Sudamérica yebätä. Pablo kukwe käme nuainbare niebarebätä, akwa niara ñaka ngite. Akwa yebiti ta mäträbarebätä aune sribi konkrekasionte dianinkä kän. ¿Ja namani ruin ño ie? “Ti rababa rubun krubäte yebätä ti jataba kämikekä Jehovabätä” niebare kwe.
7. ¿Ja ruin ngite nie ngwane dre raba nemen bare nibätä?
7 Ja mräkätre mada abokän ie ja täbe nemen ruin ngite. Ja töi kwitani kwetre aune ngite juani ta bititre akwa yebiti ta Jehová ñaka niaratre taredre aune niaratre ñaka tädre konkrekasionte ruin ietre. Ye erere ja namani ruin ja mräkä Francisco ie. Niara tä mike gare: “Ti ja mikaba gure ngwarbe yebätä ti censuraba. Ti nämä näin gätäbätä akwa bitikäre ja rababa ruin ngwarbe tie aune ti rababa ulire yebätä ti ñan tädre juta Jehovakwe te rababa ruin tie. Ti töi nämä ti nike aune Jehová ñaka ngite juani ta tibiti nämä ruin tie. Yebätä ti ñan rababa näin gätäbätä aune kukwe driere”. Kukwe jene jene ben ja mräkätre tä ja tuin, ¿yebätä mä töita nemen ño kräketre? ¿Jata nemen ruin niaratre erere mäi? Aune bäri ütiäte, ¿jata nemen ruin ño Jehovai?
JEHOVÁ TÄ OVEJA KWE TARERE
Ni israelita oveja ngübaka nämäne oveja nianinte ye töibikaire krubäte (Párrafo 8 aune 9 mikadre ñärärä) *
8. ¿Ja mräkätre tä nemen tibo ja üairebiti ye Jehová ñaka käi kwitekä jabiti ye ñokänti gare nie?
8 Nire nämäne Jehová mike täte akwa namani tibo ja üairebiti ye Jehová ñaka käi kwitekä jabiti aune sribi nuainbare kwe ye täbe ütiäte kräke (Heb. 6:10, TNM). Jehová tä ni niara mikaka täte ye ngübare aune tarere ño ye Isaiakwe bämikani kukwe nuärebiti. Ne tikani kwe: “Ni oveja ngübaka ye kwrere oveja kwe ngübadi kwe. Kordero ye diain kisete kwe aune näin ngwena ja kise mrökate” (Is. 40:11). Jehová oveja ngübaka bäri kri. ¿Oveja tä nete kän ngwane jata nemen ruin ño ie? Jata nemen ruin ño Jehovai ye Jesukwe mikani gare nitre ja tötikaka kwe ie kukwe ngwantarita nebiti: “Ni iti kwe obeja tädre gre ketarike, akwa obeja krati rikadre ngwarbe kwäräkwärä kän, ye ngwane obeja rabadre gre ketabkä bti krä jätäbti krä ökän (99), ¿ye ñan mikadre kwe ja ngibiare kaibe ngitiobti, bti rikadre obeja nianinte krati ye känentari ya? Jänri, rikadre obeja nianinte ye känentari. Abti obeja ye kwandretari ie angwane, obeja kratibe ye abko bäri käi rabadre nuäre btä obeja gre ketabkä bti krä jätäbti krä ökän yebti ta abko ti tö nibi niei metre” (Mat. 18:12, 13).
9. ¿Ni oveja ngübaka kwin ye nämäne oveja kwe ye ngübare ño? (Üai kena täräkwatabätä mikadre ñärärä).
9 ¿Ñobätä Jehová keta raba ni oveja ngübaka yebätä? Ñobätä ñan aune ni oveja ngübaka tö nämäne oveja ngübare kwin. Ñodre David oso aune león kämikani oveja kwe kriemikakäre (1 Sam. 17:34, 35). Ni oveja ngübaka kwin kän oveja riadrete krati ngwane gadre (Juan 10:3, 14). Oveja tädre 100 kwe ngwane, 99 ketadrekä kwe kä teri o ribedre kwe ni madai ngübadre kwe kräke aune rikadre krati nianinte kän ye känene. Jesús kukwe bämikani nebiti kukwe ütiäte mikani gare kwe Rün kä kwinbiti yebätä. Ye abokän “nitre [...] tä ja mike bobre Ngöböbtä ngäbäkre kiakia kwrere” ye Jehová ñan tö tuai “nente jire iti jakän” (Mat. 18:14).
Ni israelita oveja ngübaka tä oveja nianinte ye dimike(Párrafo 9 mikadre ñärärä)
JEHOVÁ TÄ OVEJA KWE KÄNENE
10. Ezequiel 34:11, 12, 16 tä niere erere, ¿Jehovakwe dre käbämikani oveja nianinte kän ie?
10 Jehová tä ni itire itire tarere, ja mräkätre nianinte kän oveja kwrere ye tare kwe arato. Ñodre ni israelita kän oveja nämäne nente ngwane nämäne niken känene, ye erere oveja Jehovakwe riadrete kän ngwane känäintari kwe aune mikaita dite kwe ja üairebiti käbämikani kwe. Jehovakwe nuaindi ño ye Ezequielkwe mikani gare (ñäkädre Ezequiel 34:11, 12, 16 yebätä). * Kena ni oveja ngübaka nämäne niken oveja känene, ruäre ngwane ñan nämäne kwen jötrö ie. Nämäne kwen ie ngwane nämäne niken ngwenanta ja täte mräkä mada ngätäite. Aune oveja nämäne kwen träine ie ngwane nämäne kräkäi mike, o oveja nämäne mröi ngwane nämäne den kisete aune buke. Nitre umbre ji ngwanka kädekani oveja Ngöbökwe ngübakäre, yebätä ni oveja ngübaka kirabe ye erere niaratre rabadre ja ngwen ja mräkätre tä tibo ja üairebiti dimikakäre (1 Ped. 5:2, 3). Nitre umbre ji ngwanka tä ja mräkätre ye känene, tätre dimike nüketa konkrekasionte ne kwe rabadre ja keteta Jehovabe aune yebiti tätre ja tare bämike ietre. *
11. ¿Dre nämäne gare ni oveja ngübaka kwin ie?
11 Ni oveja ngübaka kwin ie nämäne gare oveja raba nente kän. Yebätä oveja nämäne nente ngwane ñaka nämäne nuainne tare. Jehovakwe kukwe mikani nuaindre ye nitre ruäre ñaka mikani täte ngwane ja töi mikani ño kwe kräketre ye ani mike gare jai.
12. ¿Jehová ja töi mikani ño Jonás kräke?
12 Jehovakwe sribi mikani Jonás kisete ye niara ñaka tö namani nuain yebätä ngitiani. Akwa yebiti ta Jehová nämäne Jonás mike tuin ütiäte jai. Ni oveja ngübaka kwin erere Jehovakwe Jonás mikani kwäre aune mikaninta dite sribi nuainkäre (Jon. 2:7; 3:1, 2). Mrü kökräibiti Jehovakwe kukwe ütiäte driebare Jonás ie ja nire yebätä (Jon. 4:10, 11). ¿Ye tä dre driere ja töi kräke nie? Ja mräkätre tä tibo ja üairebiti ye nitre umbre ji ngwanka käkwe mikadre tuin bobre jai. Ñaka rabadre ñäke rüere, ñakare aune rabadre mike gare jai ñobätä tä tibo ja üairebiti. Ja mräkätre ye tä kiteta Jehová kokwäre ngwane nitre umbre ji ngwanka rabadre tarere jankunu aune mike tuin ütiäte jai.
13. ¿Ni Salmo 73 tikaka kukwe niebare yebätä Jehovakwe ja töi mikani ño?
13 Ni Salmo 73 tikaka namani di nekä aune ulire ñobätä ñan aune kukwe kwin nämäne nemen bare nitre käme kräke namani tuin ie. Yebätä ngwarbe Ngöbö mikadre täte namani ruin ie (Sal. 73:12, 13, 16). ¿Jehovakwe ja töi mikani ño kräke? Jehová ñaka namani rubun ben. Salmista kukwe niebare ye Jehovakwe tikani mananbare Bibliabätä. Ye bitikäre nükani gare ni Salmo tikaka ie, Jehová mikadre täte ye bäri kwin kukwe mada ye kräke (Sal. 73:23, 24, 26, 28). ¿Ye tä dre driere ja töi kräke nie? Sribidre Jehová kräke ye kwin o ñakare ja mräkätre tä ngwentari jai ngwane, nitre umbre ji ngwanka ñaka rabadre ñäke blo jötrö ngwarbe bätätre. Bäri kwin rabadre ja töi mike dimike aune mike gare jai dre tä nemen bare bätätre o ñobätä tätre töbike kore. Ye erere nuaindi kwetre ngwane rabadi nuäre kräketre ja mräkätre ye dimikakäre Bibliabiti.
14. ¿Ñobätä Elías nämäne ja di mika ribere aune Jehovakwe dimikani ño?
14 Elías ngitiani reina Jezabel yebätä (1 Rey. 19:1-3). Ni mada ñaka nämäne Jehová mike täte aune sribi nuain nämäne kwe ye ñaka ütiäte namani nütüre. Namani di nekä aune ulire yebätä tö namani gatai (1 Rey. 19:4, 10). Jehová ñaka Elías tuanimetre kaibe ja tuin kukwe yebe, ñakare aune Elías raba tö ngwen Jehovai, sribi nämäne nuaindre krubäte ie aune ñaka nämäne kaibe Jehovakwe mikani gare ie. Elías ja driebare Jehovai ngwane Jehovakwe kukwe nuani töi bobrebiti, biti sribi mada mikani kwe kisete (1 Rey. 19:11-16, 18). ¿Ye tä dre driere ja töi kräke nie? Ni jökrä rabadre ja mräkätre tä Jehová mike täte ye tarere, aune bäri ütiäte nitre umbre ji ngwanka rabadre nuainne. Ja mräkä iti rabadre ja driere rubune nitre umbre ji ngwanka ie aune niedre kwe Jehová ñaka rabadre tarere näre, ye ngwane niaratre ja mräkä ye kukwe nuadre bökän. Biti mikadre gare kwetre ie niara ye ütiäte krubäte Jehová kräke.
¿OVEJA JEHOVAKWE NIANINTE YE NIKWE MIKADRE TUIN ÑO JAI?
15. Juan 6:39 tä niere erere, ¿Jesús nämäne oveja Rünkwe ye mike tuin ño jai?
15 ¿Oveja nianinte ye nikwe mikadre tuin ño jai ie Jehová tö? Nikwe mikadre tuin ño jai ye Jesukwe bämikani ni kräke. Ni itire itire ye ütiäte Jehová kräke ye nämäne gare Jesús ie. Yebätä ja di ngwani kwe krubäte nitre israelita nämäne “nianinte obeja kwrere” ye dimike nökröta Jehová ken (Mat. 15:24; Luc. 19:9, 10). Jesús ye ni oveja ngübaka kwin yebätä ja di ngwani krubäte kwe oveja Rünkwe ye ngübare kwin ne kwe ñaka riadrete kän (ñäkädre Juan 6:39 yebätä).
16, 17. Ja mräkätre tä tibo ja üairebiti dimikadre, ¿nitre umbre ji ngwanka rabadre sribi ye mike tuin ño jai?
16 Pablokwe niebare nitre umbre ji ngwanka Éfeso ie rabadre ja ngwen Jesús erere. Niaratre rabadre sribire ja dibiti nitre di ñakare dimikakäre niebare kwe ietre. Aune Jesús kukwe niebare ne ñaka käi kwitadrekä kwetre jabiti: “Nita jändrän bien ni mdaye, btä käta neme bäri nuäre nibtä ni jändrän kaka ngäbti ye ngwä” (Hech. 20:17, 35). Kukwe ye tä mike gare, nitre umbre ji ngwanka ja mräkätre konkrekasionte ngübadre kwin ye sribi kri tä niaratre kötärä. Ni umbre ji ngwanka kädekata Salvador nünanka España tä mike gare krörö: “Jehová ñaka oveja nianinte kän ye käi kwitekä jabiti tuin tie, ye tä ti töi mike ja di ngwen ja mräkätre ye dimikakäre. Tikwe niaratre ngübadrebiti kwin ie Jehová tö nüke gare tie”.
17 Ja mräkätre kädrite kena ye namani tibo ja üairebiti, akwa niaratre dimikani yebätä tätre Jehová mike täte bobukäreta. Akwa gwä ngwane ja mräkätre kwati mada tö Jehová mikaita täte. ¿Ni raba niaratre dimike ño? Kukwe ye rabai gare nie kukwe ja tötikara ja käne yebätä.
KANTIKO 139 ¿Mä tö nünain kä mrä yete?
^ párr. 5 Ja mräkätre tä mekera kukwebätä, ¿ye ruäre ngwane ñobätä tä ja denkä mento Jehovabätä? ¿Ngöbö töita ño kräketre? Kukwe ye rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti. Ne madakäre Jehovakwe nitre kirabe ye ruäre dimikani nementa dite aune ye tä dre driere nie ye rabai gare nie arato.
^ párr. 2 KUKWE MIKATA GARE: Ja mräkä tibo ja üairebiti ye abokän sö krä ti te o bäri ñan niena dirire aune nitre tötike jire. Tä tibo ja üairebiti akwa yebiti ta niara ye ja mräkä nikwe aune nita tarere.
^ párr. 4 Nitre ruäre kä kwitani.
^ párr. 10 Ezequiel 34:11, 12, 16: “Ñobätä ñan aune Däkien Gobranka Kri Jehová tä kukwe ne niere: ‘Tita nete, ti ara käkwe oveja tikwe känändi aune tikwe ngübai. Oveja niken ngwarbe mentokwäre tä kwen ni oveja ngübaka ie aune tä buke ye kwrere tikwe oveja tikwe ngübadi. Muta nämäne jübente aune kä nämäne drüne krubäte ye näire oveja juanintari kwäräkwärä yekänti ti näin niaratre dentari... Meden nianinte ye tikwe känäin, meden nikani ji madabiti ye ti jatai ngwenanta, meden träine ye tikwe dänkwä mriaibätä aune meden di ñakare ye tikwe mikaita dite. Akwa köteköte aune dite ye tikwe gaite. Tikwe bukai kukwe tarete’”.
^ párr. 10 Nitre umbre ji ngwanka raba dre nuainne ye kädriei bäri kukwe ja tötikara ja känenkäre yebätä.
^ párr. 61 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Ni israelita oveja ngübaka tä oveja nianinte kän ye känene aune tä dimike nementa mräkä mada ngätäite. Ye erere nitre umbre ji ngwanka tä nuainne kä nengwane.
^ párr. 65 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Ja mräkä tä tibo ja üairebiti niki bute ngwane ja mräkätre nibu tä kukwe driere kä jutobiti ye jutuani ie.
