1. ¿Jehovakwe nitre ja tötikaka Jesukwe ye kriemikadre ye ñobätä ribebare kwe ie?

KÄ NAMANINA braibe Jesús käne kä tibienbätä ngwane, nitre ja tötikaka kwe käkwe ja tuadi kukwe meden ben yebätä namani töbike. Nitre ja tötikaka ye nämäne tare Jesukwe, yebätä Jehovakwe kriemikadre rüe Satana yebätä ribebare kwe ie (Juan 17:14, 15). Jesús rikadita kä kwinbiti ngwane, nire tö rabadre Jehová mikai täte ye rüere Satana käkwe ja mikadi ye nämäne gare ie. Ye medenbätä, juta Jehovakwe rabadre kriemikani, ¿ñan ererea?

2. ¿Jehovakwe orasion nikwe kai ngäbiti ye ñobätä gare metre nie?

² Jehová nämäne Jesús tarere yebätä orasion kwe kani ngäbiti kwe. Ye erere arato, nikwe ja di ngwain kä ngwankäre juto Jehovabätä ngwane, niarakwe ni taredi arato. Aune nikwe ja di käräi ie bätä ja kriemikamana ie ngwane, ni kukwe nuai kwe. Ni rüne tä monso kwe tarere krubäte ye erere Jehová, aisete käre monso kwe ngübadi kwe. Ñaka nuaindre kwe ngwane, kukwe blo nie rababätä.

3. ¿Jehovakwe ni kriemikadre ye ñobätä nita ribere jai?

³ Satana kitani timo aune niara tä rubun krubäte. Ye medenbätä, nengwane bäri Jehovakwe ni kriemikadre ye nita ribere jai (Apoc. 12:12). Satana tä nitre kwati töi mike ja mike nitre Jehová mikaka täte ye rüere aune ye kukwe kwin nuainta kwetre Ngöbö kräke tä nemen ruin ietre (Juan 16:2). Nitre ñaka Ngöbö mikaka era jai ye tä ja mike ni rüere ñobätä ñan aune ni ñaka tä ja töi kwitamana nitre kä nebätä töita ño ye ie. Ñobätä ñan aune Biblia tä niere: “Ni Dänkien käta kukwe niere, erere  tä mike täte. Niara ye ara käkwe mun die mikadi [...] amne, mun ngibiadi kwe ni rüe käme Satana ngäniene” (2 Tes. 3:3).

4. Efesios 6:13-17 tä niere erere, ¿Jehová tä dre bien nie ja kriemikakäre?

⁴ Jehová tä jondron rükäre ja üaire ye bien nie ja kriemikakäre Satana yebätä (ñäkädre Efesios 6:13-17 yebätä). Jondron rükäre ye dite aune tä ni kriemike kwin. Akwa ni kriemikadre kwe yekäre nikwe keteitire keteitire ye kitadre jabätä. Jondron rükäre keteitire keteitire ye dre gärätä ye ani nikwe mikai gare jai mada.

5. ¿Kukwe metre mäkädre ja mrökarabätä ye abokän dre gärätä aune ñobätä nita ribere jai?

⁵ Kukwe metre ye mäkädrete ja mrökarabätä. Kukwe metre ye raba kwen Bibliabätä nie. ¿Ñobätä ni rabadre kukwe metre ye mäkete ja mrökarabätä? Ñobätä ñan aune Satana ye abokän ni ngökaka rün (Juan 8:44). Mekera nükebe nengwane Satana käkwe nitre kwati ngökanina (Apoc. 12:9). Kukwe Bibliabätä ye tä ni kriemike kukwe ngwarbe yebätä. ¿Akwa ño ni raba kukwe metre ye mäke ja mrökarabätä? Ni rabadre kukwe metre Jehovabätä ye mike gare kwin jai, niara mike täte kukwe metre ye ererebätä aune ni rabadre ja ngwen metre kukwe jökrä yekänti (Juan 4:24, TNM; Efes. 4:25; Heb. 13:18).

6. ¿Kukwe metre kitadre ja mäträräbätä ye abokän dre aune ñobätä nikwe kitadre ja mäträräbätä?

⁶ Kukwe metre kitadre ja mäträräbätä ye abokän kukwe metre ükaninte Jehovakwe. ¿Ñobätä ni rabadre ja kriemikebiti? Jondron kitata ja mäträräbätä ye nämäne ni rükä ye brukwä kriemike. Ye erere arato, kukwe metre ye tä ni kriemike kukwe keta kabre yebätä (Prov. 4:23). Nikwe Jehová taredre ja brukwä tätebiti ye niara tä ribere nie (Mat. 22:36, 37). Akwa Satana tä ja di ngwen ni brukwä ñäkäbitikäre ne kwe ni rabadre kukwe kä nebätä tuin käme Jehovai ye tarere (Sant. 4:4; 1 Juan 2:15, 16). Aune ye erere ñan rabai bare ie ngwane, ni töi mikai nuainne kwe ja dibiti.

7. ¿Kukwe metre ye nita kite ño ja mäträräbätä?

⁷ Kukwe meden tuin kwin Jehovai aune meden tuin käme ie ye ererebätä nita nüne ngwane, nita kukwe metre kite ja mäträräbätä ye kwrere (Sal. 97:10). Kukwe ükateta Jehovakwe ye köböite ni ñaka raba kukwe keta kabre nuainne nitre ruäre tä nütüre. Akwa ni ñaka tä ja jie ngwamana kukwe Ngöbökwe ie ngwane, ye abokän ni rükä tä jondron kitara ja mäträräbätä ye tikete jabätä rü näire ye kwrere ñobätä ñan aune doboko ruin ie. Akwa ye ñaka kwin, ¿ñan ererea? Nire tä Jehová tarere ye kräke kukwe ükateta kwe ye ñaka “tribe doboko” ye kwrere, ñakare aune ni mikaka kwäre (1 Juan 5:3).

8. ¿Sandalia tädre ni ngotobätä aune ni tädre juto Gobran Ngöbökwe ye kukwei driekäre ye abokän dre gärätä?

⁸ Ni rabadre sandalia kite ja ngotobätä kukwe kwin driekäre niebare Pablokwe. Ye abokän ni tädre juto biarebe kukwe Gobran Ngöbökwe ye driekäre. Nita kukwe driere ni madai ngwane, tödeka nikwe tä nemen bäri dite. Ja mräkätre kä jökräbiti tibien tä kukwe driere sribikänti, kwelate, jondron rürübäinta känti, ju ju te, tä niken jondron kökö, mräkätre ñaka testiko ie, nitre gare ie o niaratre ñaka raba niken kwäräkwärä ngwane, tä kukwe driere arato ye tä ni dimike krubäte. Kä jürä rabadre nibätä yebätä ni ñaka rabadre kukwe driere jankunu ngwane, kukwe kri raba nemen bare nibätä. Ñodre, ni rükä tä sandalia tikete ja ngotobätä rü näire ye ngwane, raba juruaine tare, ñaka raba ja kriemike kwin aune ñaka rabadre nuäre niara  kräke ni niara jie ngwanka ye kukwei mikakäre täte.

9. ¿Ñobätä ni rabadre tödeka escudo kri kwrere ye ngwen jabätä?

⁹ Tödeka escudo kri kwrere ye abokän nita tödeke Jehovai aune dre käbämikata kwe nie ye nita tö ngwen kwatibe ie ye meden gärätä. Tödeka ye köböire “buko jutra ngitiekä” abokänbiti Satana tä ni täke ye ni raba ganainne. Ni rabadre escudo kri ye ngwen jabätä ñobätä ñan aune ye tä ni kriemike. Kukwe keta kabre drieta nitre apóstata yekwe aune ni mikata yakrä jai abokän raba ni ngwen di nekä yebätä ni kriemikai kwe. Tödeka ñaka nikwe ngwane, ñaka rabai nuäre ni kräke ja ngwankäre metre Jehovai ñobätä ñan aune nitre käkwe ni töi mikai ja dibiti kukwe ükaninte Jehovakwe ye mike ngwarbe jai. Akwa kukwe metre mikata täte nikwe ye nita mike gare sribikänti aune kwelate ngwane, tödeka escudo kri kwrere ye tä ni kriemike (1 Ped. 3:15). Sribi keteiti abokän ütiä biain ere nie, akwa ñaka raba ni mike sribire ja di tätebiti Jehová kräke ye ni ñaka tä kain ngäbiti ngwane, tödeka escudo kri kwrere ye tä ni kriemike (Heb. 13:5, 6). Aune ja mikata ni rüere, akwa yebiti ta nita ja ngwen metre Jehovai ngwane, tödeka escudo kri kwrere ye tä ni kriemike (1 Tes. 2:2).

10. ¿Casco ni mikakäre kwäre ye abokän dre gärätä aune ñobätä ni rabadre mike ja dokwäbiti?

 ¹⁰ Casco ni mikaka kwäre ye abokän kukwe käbämikata Jehovakwe nie. Ñodre, Jehovakwe ni mikai kwäre gata yebätä aune nire tä Jehová kukwei mike täte ye kräke kukwe kwin nuaindi kwe ye käbämikata kwe nie (1 Tes. 5:8; 1 Tim. 4:10; Tito 1:1, 2). Casco tä ni rükä dokwä kriemike ye erere arato kukwe käbämikata nie ye raba ni töi kriemike. ¿Raba ni töi kriemike ño? Ye köböire ni rabai tö ngwen kwatibe kukwe käbämikata Ngöbökwe yei aune ñaka töbike krubäte kukweta ni kisete yebätä. ¿Akwa ni raba mike ño ja dokwäbiti? Ni raba ja töi mike Jehová ye erere. Ñodre, ni ñaka rabadre tö ngwen jondron kä nebätä yei, ñakare aune Ngöböi (Sal. 26:2; 104:34; 1 Tim. 6:17).

11. ¿Ngitra ja üaire ye abokän dre gärätä aune ñobätä ni rabadre sribirebiti?

¹¹ Ngitra ja üaire biani nie ye abokän Biblia. Ngitra ye köböire dre ngwarbe drieta nie aune nita ja ngwen käme ye tä nemen gare kwin nie (2 Cor. 10:4, 5; 2 Tim. 3:16, 17; Heb. 4:12). Nita ja tötike akwle aune juta Ngöbökwe tä dirire nie yebiti ni raba sribire kwin (2 Tim. 2:15). Akwa, jondron keta kabre rükäre ja üaire ye ñan aibe Jehovakwe biani nie ja kriemikakäre. Dre mada biani kwe nie ye ani mike gare jai.

12. ¿Nita dre mada ribere jai aune ñobätä?

¹² Ni iti ie rü gare ye abokän ñaka raba rü ganainne kaibe gare ie, ñakare aune tä nitre rükä mada mada ye ribere jai. Ye erere arato, ni ñaka raba Satana aune nitre ja mikaka niarakri ye ganainne kaibe, ñakare aune nita ja mräkätre jökrä ribere ja dimikakäre. Jehovakwe ja mräkätre kä jökräbiti tibien ye mikani ni dimikakäre (1 Ped. 2:17).

13. Hebreos 10:24, 25 tä niere erere, ¿gätä ye tä ni dimike ño?

¹³ Nita niken gätäbätä ngwane ja mräkätre raba ni dimike (ñäkädre Hebreos 10:24, 25 yebätä). Ruäre ngwane ni tärä di nekä, akwa yebiti ta nita niken gätäbätä ngwane, jata nementa ruin bäri kwin nie, ¿ñan ererea? Ja mräkätre tä blite ja brukwä tätebiti, kukwe bämikata gätäte aune kukwe kädrieta ye tä ni dimike sribire bäri kwin Jehová kräke. Ne madakäre, gätä ye känenkri aune bitikäre nita blite ja mräkätre ben ye tä ni dimike krubäte (1 Tes. 5:14). Ne madakäre, nita niken gätäbätä ngwane, ni raba ja mräkätre mada dimike aune yebätä kätä nemen juto krubäte nibätä (Hech. 20:35; Rom. 1:11, 12). Aune ye ñan ngöräbe. Nita näin gätäbätä ngwane, kukwe driedre aune diridre ño ye tä nemen gare bäri kwin nie. Ñodre, täräkwata yebiti aune video yebiti ni raba dirire bäri kwin ye tä nemen gare nie. Aisete, nikwe ja tötikadre kwin gätä kräke, dre nieta yete ye kukwe nuadre kwin, biti ye erere nikwe nuaindre. Ye köböire ni täi juto biarebe rükäre aune ni rabai ni rükä kwin Jesukwe (2 Tim. 2:3).

14. ¿Dre mada raba ni dimike?

¹⁴ Angeletre dite kwati krubäte tä ni dimikaka arato. Ángel itibe raba dre nuainne ye gare nie. ¿Akwa angeletre kwati krubäte raba dre nuainne ye ni tärä bämike ja töite? (Is. 37:36). Chokalitre aune ni ñakare jire iti angeletre dite krubäte Jehovakwe ye erere. Bati, kukwe ne erere niebare, ni tädre kaibe akwa ni tädre Jehovabe ngwane, ni abokän ni kwati krubäte ye kwrere (Juec. 6:16). Kukwe ye metre, ¿ñan ererea? Aisete, sribi muko nikwe, nitre nänkä kwelate nibe o ni mräkä ñaka testiko käkwe kukwe niedre o kukwe nuaindre ni ngwankäre di nekä ngwane, ni rabadre kukwe ye ngwen törö jai. Ni ñaka tä rüre kaibe ye nikwe ngwandre törö jai, Jehovata ni jie ngwen.

15. Isaías 54:15, 17 tä niere erere, ¿ñobätä ni ñakare jire iti raba juta Jehovakwe ketebätä kukwe mikakäre gare?

¹⁵ Nitre gobrainta Satanakwe ye brukwäta ni kräke kukwe keta kabrebätä. Ni ñaka ja mike gobrantre kä nebätä yekri, ni ñaka niken rübätä, nita Ngöbö kä ye mike gare, Gobran Ngöbökwe ye aibe raba kä jäme bien nie ye nita driere aune kukwe ükateta Ngöbökwe ye nita mike erametre täte. Ne madakäre, Satana ye abokän ni ngökaka aune nitre kwati murie ketaka ye nita mike gare (Juan 8:44). Kä gobrainta Satanakwe ne gate köböra nita mike gare. Satana aune nitre ja mikaka niarakri ye ñaka raba ni ketebätä kukwe ye mikakäre gare, ñakare aune nikwe Jehová käikitaikä jankunu. Satana ye dite krubäte, akwa kukwe Gobran Ngöbökwe ye drieta kä jökräbiti tibien ye niara ñaka raba ketebätä. Jehovata ni kriemike ye aibebätä kukwe ye nemen bare (ñäkädre Isaías 54:15, 17 yebätä). *

16. ¿Kukwe tare näire Jehovakwe juta kwe mikai ño kwäre?

¹⁶ ¿Dre rabai bare ja känenkäre? Kukwe tare krubäte rakaikä ye näire Jehovakwe ni mikai kwäre kukwe ketebubiti. Kena, kukwe ngwarbe mikata täte kä jökräbiti tibien, abokän Babilonia Kri, ye reitre kä nebätä käkwe gaite (Apoc. 17:16-18; 18:2, 4). Ketebukäre, gobrantre aune nitre ja mikaka Satanakri ye Jehovakwe gaite (Apoc. 7:9, 10; 16:14, 16).

17. ¿Ni tädre Jehová ken ye ñobätä kwin krubäte ni kräke?

¹⁷ Ni tädi Jehová ken ngwane, Satana ñaka kukwe tare nuaindi kärekäre nibätä, ñakare aune Satana ngututu ye ara gaite kärekäre (Rom. 16:20). Aisete, jondron rükäre ja üaire ye kitadre täte jabätä aune ñaka tikadrete jire chi jabätä. Ni ñaka rüdre kaibe, nikwe ja mräkätre dimikadre aune Jehová tä ni jie ngwen ye nikwe kadre ngäbiti. Nikwe ye erere nuaindi ngwane, Jehovakwe ni dimikai aune ni kriemikai kwe (Is. 41:10).