1-3. a) ¿Nita ja ngökö ñöte ye bitikäre kukwe meden medenbätä ñaka raba nemen ruäre nie ja töi kwitakäre? b) Ja töi kwitadre ye ñaka nemen nuäre ni kräke angwane, ¿ni raba kukwe meden meden ngwentari jai? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

KEVIN jämi ja mike testiko Jehovakwe ye känenkri, kä kwati krubäte te nämene käre ja denkä ngwian ganainkäre jai, sö duin, dö ñain krubäte aune droga duin ^[1] (kukwe ja tötikara nekänti nota tä mikani mrä ngösöri mikadre ñärärä). Jehová namani gare ie angwane, tö namani ja ketai ben. Akwa jämi ja ngökö ñöte ye känenkri, ja töi kwitani kwe kukwe keta kabrebätä. Jehová aune Kukwe kwe Biblia die ye köböire ja töi kwitani kwe (Hebreos 4:12).

² Kevin ja ngökani ñöte ye bitikäre, namani ja töi kwitadre jankunu ie ne kwe rabadre ni kristiano bäri kwin (Efesios 4:31, 32). Ñodre, nämene nemen rubun jötrö ngwarbe. Niara nämene nemen rubun krubäte yebätä ñaka namani nuäre ja töi kwitakäre ie ye nükani gare ie ye ngwane töi namani ñan krütare. Jämi ja ngökö ñöte ye känenkri jondron kämekäme  nuain nämene kwe ye namani nuäre tuanemetre ie akwa nämene nemen rubun jötrö ye abokän ñaka namani nuäre kräke mikata gare kwe. Aisete ja di käräbare kwe Jehovai aune ja töi mikani kwe ja tötike kwin Bibliabätä. Ye köböire niara ja töi kwitani.

³ Ni jämi ja ngökö ñöte ye känenkri, ni kwati käkwe ja töi kwitani kukwe keta kabrebätä arato. Ye köböire Biblia tä dre niere ye nikwe mikani täte. Akwa täbe ja di ngwandre nie ja töi kwitakäre jankunu kukwe ruärebätä ne kwe ni töi rabadre Ngöbö aune Kristo erere raba ruin nie (Efesios 5:1, 2, TNM; 1 Pedro 2:21). Ñodre, käre nita ñäke krubäte nitre mada rüere o nita nitre mada kädriere ye nükanina gare nie. O ruäre ngwane dre kwin nikwe nuaindre ye ni ñaka tä nuainne ñobätä ñan aune nitre mada käkwe dre niedre o töbikadre ño ye jürä tä nemen nibätä. Nikwe ja di ngwanina ja ngwankäre kwin kä kwati krubäte te raba ruin nie akwa ni täbe jankunu ja mike ngite. Ye medenbätä ni raba kukwe ne ngwentari jai: “¿Ñobätä ñaka nemen nuäre ti kräke ja töi kwitakäre? ¿Ti raba dre nuainne ja ngwankäre jankunu bäri kwin Biblia tä niere ye erere?”.

4. ¿Ñobätä ni ñaka raba kä mike juto Jehovabätä kukwe jökräbätä?

⁴ Nita Ngöbö mike täbe yekwe niara tare aune ni tö ja brukwä tätebiti kä mikai juto niarabätä. Akwa ye erere ñaka tä nemen bare käre nie, ñobätä ñan aune ni töi ñaka metre yebätä. Käre jata nemen ruin nie apóstol Pablo erere, niara tö nämene kukwe kwin nuain, akwa ye erere ñaka nämene nemen bare ie niebare kwe (Romanos 7:18; Santiago 3:2).

5. a) ¿Nikwe ja töi kwitani kukwe meden medenbätä ja ngökakäre ñöte? b) ¿Ni ngite yebätä ni töi täbe jankunu ño?

⁵ Ja ngökakäre ñöte aune rabakäre testiko Jehovakwe nikwe kukwe keta kabre tuin käme Jehovai ye tuanimetre (1 Corintios 6:9, 10, TNM). Kä nikanina kwati ta yete nikwe ja ngökani ñöte, akwa ni töi täbe ngite yebätä ni täbe ja mike ngite jankunu (Colosenses 3:9, 10). Ruäre ngwane ni töi raba nemen kukwe käme nuainbätä o ni töi raba nemen käme, o ja ngwandre kwin ye ñaka raba nemen nuäre ni kräke. Erametre, kä kwati krubäte te nita ja di ngwen kukwe käme tuametrekäre.

6, 7. a) Ni ngite akwa, ¿ñobätä ni raba nemen ja ketamuko Jehovakwe? b) ¿Jehovakwe ngite juandre ta nibiti ye ñobätä nikwe ribedre jankunu ie?

⁶ Ni ngite, akwa ni raba nemen ja ketamuko Jehovakwe aune ni raba niara mike täte. Jondron kwin jutuabare ni brukwäte ie aune nikwe niara mikadre gare jai yei tö namani yebätä ni namani ja ketamuko kwe ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti (Juan 6:44). Ni ngite ye nämene gare ie aune yebätä ni ñaka tä ja ngwen kwin bätä nita kukwe blo nuainne. Akwa yebiti ta, Jehová tö namani ni tuai ja ketamuko kwe.

⁷ Ni tare krubäte Jehovakwe, yebätä jondron kwin krubäte biani kwe nie. Niarakwe Ngobo kwe juani Kä tibienbätä ne kwe ja nire biandre kwe ngite nikwe ütiä biankäre (Juan 3:16, TNM). Nita ja mike ngite ye ngwane, ni raba ngite juamana ta jabiti Jehovai. Jesús ja nire biani ni ütiäre, ye köböire Ngöbö tä ngite juen ta nibiti aune tä ni tuenmetre nemen jankunu ja ketamuko kwe (Romanos 7:24, 25; 1 Juan 2:1, 2, TNM). Nitre tä ja mike ngite akwa tä ja töi kwite ye ütiäre Jesús ja nire biani ye nikwe ngwandre törö jai. Ye medenbätä,  nikwe kukwe blo krubäte nuainbare rabadre ruin nie angwane, Jehovakwe ngite juandre ta nibiti ye nikwe ribedre jankunu ie. Jehová ngite juandre ta nibiti ye nikwe ñaka ribedre ie angwane, ni kise tädre käme akwa ni ñaka törbadre bätäite ye kwrere. Ni ngite akwa Jehová tä ni tuenmetre nemen ja ketamuko kwe yebätä nita debe bien krubäte ie, ¿ñan ererea? (Ñäkädre 1 Timoteo 1:15 yebätä).

8. ¿Ñobätä nikwe ja di ngwandre ja töi kwitakäre kukwe käme yebätä?

⁸ Erametre, ni ñaka ja ngwen kwin ye ñaka ütiäte ni ñaka raba nütüre. Ni ja ngwen ño ka ngäbitita Jehovakwe ja ketamukore ye tä niere nie (Salmo 15:1-5). Ye medenbätä, ni tö rabai ja ketamuko Ngöbökwe angwane, nikwe ja di ngwandre jankunu ja ngwankäre niara aune Ngobo kwe ye erere. Arato nikwe ja di ngwandre ja töi kwitakäre kukwe käme tä nüke ni töite yebätä aune kukwe käme ye tuenmetre. Kä kwati te nikwe ja ngökanina ñöte, akwa yebiti ta nikwe jankunu ja di ngwandre nemen ni bitin kwrere ja ngwankäre bäri kwin ni kristiano erere (2 Corintios 13:11).

9. ¿Ni raba nemen jankunu ni bitin kwrere ye ñobätä gare nie?

⁹ Apóstol Pablo kukwe ne niebare: “Mun nämane nüne ño ño käne, ye abko munkwe kitadre jökrä temen amne dän käme tikateta jabtä, bti kitakata, ye kwrere kukwe nuen nämane käne munkwe, ye munkwe kitaka jökrä, ñobtä ñan angwane kukwe kämekäme nämane mun ngökö abko käkwe mun mikani nüne käme”. Aune niebare kwe: “Mun töi nämane ño ño käne, ye abko Ngöbö Üai köböire mun töi rabadre kwitani ni btin kwrere [...]. Amne nita dän btin kite jabtä, ye kwrere mun rabadre ni btin kwrere. Ngöbö abko kukwe nuenkä metre amne niara abko deme, ye kwrere Ngöböta mun kwite btin” (Efesios 4:22-24). Ne tä mike gare nie nikwe ja di ngwandre jankunu ja ngwankäre bäri kwin aune nemen “ni btin kwrere”. Aisete ni niena kä kwati te Jehová mike täte, akwa yebiti ta käre ni raba niara töi keta kabre kwin ye mike gare bäri kwin jai. Aune ja ngwankäre kwin Biblia raba ni dimike ne kwe nikwe ja ngwandre Jehová erere.

10. a) ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe Biblia rabadre ni dimike ja töi kwite jankunu? b) ¿Kukwe meden meden ngwantarita?

¹⁰ Biblia tä dre niere ye ni jökrä tö mikai täte. Akwa ni tö ja töi kwitai jankunu angwane, nikwe ja di ngwandre krubäte nuainkäre. ¿Ñobätä nikwe ja di ngwandre krubäte? ¿Akräke Jehová ñaka raba ni dimike kukwe meden kwin ye nuainne?

11-13. ¿Ñobätä Jehová tö ni tuai ja di ngwen ja töi kwite kukwe käme yebätä?

¹¹ Jehovakwe jondron jökrä sribebare yebätä nita töbike angwane, niara die tärä jondron jökrä nuainkäre tä nemen gare metre nie. Ani töbike Ñänä yebätä. Segundo kratire kratire yete kä tä nemen bäri ngire krubäte. Ñänä trä ngire ye tä mate chi Kä tibienbätä, akwa ye köböire ja nire tä nikwe aune jondron nire yekwe  (Salmo 74:16; Isaías 40:26). Ni Kä tibienbätä Jehová mikaka täte tä ja di ribere ie ye ngwane niara tä ja di bien ie arato (Isaías 40:29). Ye medenbätä nitre ruäre tä ngwentari jai ñobätä Jehová ñaka mike nemen nuäre ni kräke ja töi kwitakäre kukwe käme yebätä.

¹² Jehová tä ni tuenmetre kukwe den nuaindre akwle jai. Nikwe niara mikai täte o ñakare ye niara tä ni tuenmetre den nuaindre jai. Nikwe ja töi mikani niara mike täte aune niara tö driei ye erere nita ja di ngwen nuainne, yebiti nita bämike ie niara tare nikwe aune ni tö kä mikai jutobätä. Jehová ñaka raba ni gobraine nieta Satanakwe. Akwa nita Ngöbö mike täte ye ngwane, nita bämike ni tö niara tuai ja gobraine. Aune nita ja di ngwen ye ni Rün ni tarekä tä mike tuin ütiäte jai (Job 2:3-5; Proverbios 27:11). Kukwe käme tä nüke ni töite ye Jehová ñaka tä mike nuäre ni kräke ja töi kwitakärebätä, yebätä nita ja di ngwen yebiti nita bämike ie nita ja ngwen metre niarai aune ni tö tuai ja gobraine.

¹³ Jehová tä niere nie nikwe ja di ngwandre ja ngwankäre niara erere (Colosenses 3:12; ñäkädre 2 Pedro 1:5-7 yebätä). Nikwe ja di ngwandre ja töi kwite kukwe käme tä nüke ni töite yebätä aune ja ruin ño nie yebe nikwe ja tuadre yei niara tö (Romanos 8:5; 12:9). Nikwe ja di ngwain ja töi kwitakäre aune ye erere rabai bare nie angwane, kä rabai juto krubäte nibätä.

14, 15. ¿Ni raba dre nuainne ni töi meden meden kwin Jehová kräke ye nuainkäre? (Recuadro “ Biblia aune orasion niaratre töi kwitani” mikadre ñärärä).

¹⁴ ¿Nikwe dre nuaindre ni töi meden meden kwin Jehová kräke ye nuainkäre? Ni  ñaka raba akwle ja töi kwite kukwe ruärebätä. Ñakare aune nikwe Jehová tuanemetre ja jie ngwen. Romanos 12:2, (TNM) tä niere: “Ñaka ja töi kwitamana jondron kä nebätä yei, ñakare aune mun rabadre ja töi ükete kwin, ne kwe kukwe meden kwin aune meden Ngöböta kain ngäbiti aune meden metre ye rabadre gare metre munye”. Dre kwin Jehová kräke ye ni tö mikai gare jai angwane, niara tä ni dimike ye nikwe kadre ngäbiti. Nikwe ñäkädre mantre jetebe Bibliabätä, drebätä nita ñäke yebätä nikwe töbikadretari aune nikwe üai deme kwe kärädre ie (Lucas 11:13; Gálatas 5:22, 23). Nikwe ye erere nuaindi angwane, dre kwin Jehová kräke ye mikai nüke gare kwe nie aune ni rabai töbike niara erere. Ye köböire, ni töita drebätä, nita dre niere aune nikwe dre nuaindi ye käi rabai bäri juto Jehovabätä. Erametre, nikwe ja di ngwandre jankunu ja töi kwitakäre kukwe käme tä nüke ni töite yebätä (Proverbios 4:23).

¹⁵ Ne madakäre nita ñäke mantre jetebe Bibliabätä ye ngwane, nikwe ja tötikadrebätä täräkwata Ni Mikaka Mokre aune ¡Despertad! yebiti. Kukwe keta kabre tä täräkwata yebätä ye raba ni dimike ja ngwen Jehová erere aune ni raba ja töi kwite ño kukwe käme tä nüke ni töite yebätä ye tä driere nie. Kukwe ribeta nikwe jai o texto ruäre Bibliabätä ye erere raba kwen nie täräkwata yebätä. Ni raba mike ngwäte ñäkäkärebätä nane nane.

16. Ni tö ja töi kwitai jötrö akwa jämi nemen bare nie ni tö ie ye erere angwane, ¿ñobätä nikwe ñaka ja di ngwandre nekä?

 ¹⁶ Kätä niken raire ta ja ngwankäre Jehová erere. Ye medenbätä, ni ja töi mikadre kukwe ye ngübarebätä bätärekä. Ni tö ja töi kwitai jötrö akwa jämi nemen bare nie ni tö ie ye erere angwane, nikwe ñaka ja di ngwandre nekä. Ni raba ja di ngwen kenanbe Biblia tä dre niere ye erere nuainne raba ruin nie. Akwa nikwe ja di ngwain bäri töbikakäre aune ja ngwankäre Jehová tö ie ye erere angwane, rabai bäri nuäre ni kräke töbikakäre niara erere aune kukwe kwin nuainkäre (Salmo 37:31; Proverbios 23:12; Gálatas 5:16, 17).

17. Nita ja ngwen metre Jehovai angwane, ¿dre kwin tä ja känenkäre ni kräke?

¹⁷ Köbö te ni töi rabai metre aune nikwe Jehová mikai täte kärekäre ye nita ngübare nüke. Kä ye ngwane ni ñaka rabaira ja di ngwen ja töi kwitakäre kukwe käme yebätä. Rabai bäri nuäre ni kräke ja ngwankäre Jehová erere. Kä nengwane ni ngite akwa yebiti ta ni kökanintari ye köböire ni raba niara mike täte. Nikwe ja di ngwandre jankunu ja ngwankäre bäri kwin aune Jehová tä dre driere nie Bibliabätä ye mike täte angwane, ni raba kä mike jutobätä.

18, 19. ¿Biblia die tärä ni töi kwitakäre jankunu ye dre tä bämike?

¹⁸ Párrafo ketamä kena yekänti nikwe blitani Kevin yebätä, niara nämene nemen rubun krubäte yebätä ñaka namani nuäre ja töi kwitakäre ie. Niara ñäkäbare Bibliabätä yebätä töbikataribare kwe aune ja di ngwani kwe ja töi kwite. Ne madakäre, nitre kristiano ja ketamuko kwe mäträbarebätä ye kukwe nuani kwe. Ja ngwankäre kwin kä nikani ruäre tabiti, akwa ye bitikäre niara namani ni sribikä konkrekasionte. Aune kä nikanina 20 ta yete tä sribire ni umbrere konkrekasionte. Akwa täbe ja töi ükadrete jankunu ie ja ngwankäre kwin ruin ie.

¹⁹ Kevin erere, ni raba jankunu ja töi ükete ja ngwankäre bäri kwin. Nikwe nuaindi angwane, ni rabai ja ketamuko bäri kwin Jehovakwe (Salmo 25:14). Nikwe ja di ngwandre ja töi kwite niara tö ie ye erere aune niarakwe ni dimikai. Biblia die tärä ni töi kwitakäre jankunu ye rabadre gare metre nie (Salmo 34:8).