1, 2. a) ¿Biblia ye tuin ño ni testiko Jehovakwe ie? b) ¿Tärä meden Bibliabätä abokän tuin bäri kwin mäi?

NI TESTIKO Jehovakwe tä Biblia ye tarere. Tärä ye tä ni töi mike jäme, tä ni mike tö ngwen kukwe ja känenkäre yei aune tä ni jie ngwen yebätä ni raba tö ngwen ie (Romanos 15:4). Ñaka ni kä tibienbätä kukwei. Ñakare aune ye “Ngöbö Kukwei” (1 Tesalonicenses 2:13).

² ¿Tärä meden Bibliabätä tä nemen tuin bäri kwin nie? Erametre, ni itire itire ie tärä keteiti Bibliabätä tä nemen tuin kwin. Nitre ruäre yei tärä Mateo, Marcos, Lucas aune Juan ye tä nemen tuin kwin, ñobätä ñan aune tärä ye tä blite Jesús yebätä ye tä niaratre dimike Jehová töi keta kabre kwin ye mike gare jai (Juan 14:9). Nitre mada abokän ie tärä Apocalipsis ye tuin kwin, tärä yebätä kukwe rabai bare niebare abokän tä blite “kukwe mden mden rakadikä bä jötrö” yebätä (Apocalipsis 1:1). Nitre kwati abokän tärä Salmos ye tä dimike aune nitre mada abokän ie tärä Proverbios tä mäträre kwin krubäte ye nemen tuin kwin. Erametre Biblia ye abokän tärä kwin krubäte nitre kä jökräbiti tibien kräke.

3, 4. a) ¿Tärä aune täräkwata nikwe ye tuin ño nie? b) ¿Tärä aune täräkwata meden meden tä nikwe nitre jene jene kräke?

³ Biblia ye tare nikwe, yebätä tärä aune täräkwata mada bianta nie  ye tare nikwe arato, tärä aune täräkwata ye tä blite Bibliabätä. Tärä, täräkwata, Ni Mikaka Mokre aune ¡Despertad! bätä täräkwata mada mada ye mrö ja üaire Jehová tä bien nie (recuadro “¿Dre gärätä?” mikadre ñärärä). Ye tä ni dimike ja kete kwin Ngöböbe aune tä tödeka nikwe mike dite (Tito 2:2).

⁴ Tärä aune täräkwata keta kabre ye tä sribebare metrere ni testiko Jehovakwe kräke. Mada abokän tä sribebare metrere nitre ruäre kräke, ñodre monsotre bati o nitre rüne kräke. Aune kukwe mada keta kabre aune video tä mikani Internet yete ye bäsi jökrä tä sribebare nitre ñaka testiko Jehovakwe ye kräke. Kukwe keta kabre ye tä mike gare metre nie Jehovakwe mrö ja üaire biain krubäte nitre jökrä ie käbämikani kwe ye erere tä mike nemen bare (Isaías 25:6).

5. ¿Dre tädre gare metre nie?

⁵ Ni jökrä bäsi tö kä tuai krubäte jai ñäkäkäre Bibliabätä aune tärä bätä täräkwata yebätä. Käre ni ñaka raba kä denkä ja närebe jai ñäkäkäre tärä aune täräkwata jene jene tä nüke ni kisete yebätä raba ruin nie. Akwa nikwe kä diainkä kwin jai ñäkäkäre aune ja tötikakäre Biblia bätä tärä aune täräkwata yebätä angwane, ye käi rabai juto Jehovabätä ye gare metre nie (Efesios 5:15, 16). Akwa yebiti ta, ni rabadre ja ngübarebiti kukwe keteitibätä. Kukwe meden ye ani mike gare jai.

6. ¿Dre köböite ni ñaka raba ja tötike bäri kwin Jehová tä mrö ja üaire bien nie ye jökräbätä?

⁶ Ni ñaka ja ngübarebiti angwane, kukwe ruäre Bibliabätä o tärä aune täräkwata ruäre ye ñaka raba kukwe ütiäte driere nie ni raba nemen nütüre. Ñodre, kukwe medenbe nita ja tuin ye ererebätä kukwe keteiti Bibliabätä ye ñaka blite rabadre ruin nie angwane, ¿nikwe dre nuaindre? O tärä o täräkwata keteiti ye ñaka tä blite metrere nibe rabadre ruin nie angwane, ¿nikwe dre nuaindre? ¿Nikwe ñäkäibätä akwa ñaka töi bökänbiti? ¿O nikwe ñaka ñäkäi jirebätä? Ye erere ngwane kukwe ütiäte krubäte raba ni dimike ye nikwe juain ja bäre. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe kukwe ye erere ñaka rabadre bare nibätä? Kukwe jökrä tä nüke ni kisete ye kite Jehovakri ye nikwe ngwandre törö jai. Biblia tä niere: “Ti Jehová, Ngöbö mäkwe, Tita mä tötike ne kwe kukwe kwin rabadre mäkwe” (Isaías 48:17). Kukwe ja tötikara nekänti nibike ja tötike kukwe ketamä nikwe nuaindre yebätä abokän käkwe ni dimikai ñäke täte Biblia yebätä. Jehová tä mrö ja üaire bien nie ye jökräbätä nikwe ja tötikadre ño bäri kwin ye nibike mike gare jai arato.

7. ¿Ñobätä nikwe ñäkädre töi bökänbiti Bibliabätä?

⁷ Töi bökänbiti nikwe ñäkädre Bibliabätä. Erametre kukwe ruäre Bibliabätä ye tikani metrere ni iti o ni kwati kräke. Akwa 2 Timoteo 3:16 tä niere metre “Ngöbö Kukwei jökrä abko Ngöbökwe mikani gare metre [...], aisete kukwe [ye] ütiäte”. Ye medenbätä töi bökänbiti nikwe ñäkädre Bibliabätä (recuadro “¿Dre gärätä?” mikadre ñärärä). Ñodre, ni brare Testiko iti tä ja di ngwen kukwe keteitibe Bibliabätä abokän raba kukwe keta kabre driere ie ye ngwen törö jai nieta kwe. Ye köböire kukwe keta kabre ja töi kräke ñaka nuäre rükadre gare ye tä kwen ie. Aisete ni jämi ñäke Bibliabätä ye känenkri, Jehovakwe ni dimikadre ñäke töi bökänbiti Bibliabätä aune kukwe meden ja töi kräke abokän tö driei nie ye rükadre gare nie ye kräke ni mikadre töbätä kwe ye nikwe ribedre ie (Esdras 7:10; ñäkädre Santiago 1:5 yebätä).

8, 9. a) ¿Nita ñäke Bibliabätä ye ngwane ni raba kukwe meden meden ngwentari jai? b) ¿Nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte käkwe kukwe keta kabre nuaindre kädekateta jatäri ye tä dre driere nie Jehovabätä?

⁸ Nikwe kukwe ngwandretari jai. Nita ñäke Bibliabätä ye ngwane, ni raba kukwe ketamä ne ngwentari jai: “¿Kukwe ne tä dre driere tie Jehovabätä? ¿Kukwe ne raba ti dimike ño? ¿Ti raba nitre mada dimike ño kukwe nebiti?”. Kukwe ngwantarita yebätä nikwe töbikai ngwane, nikwe ñäkäi bäri kwin Bibliabätä. Ani mike gare keteiti  jai. Nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte rabadre ja ngwen ño ye keta kabre kädekateta jatäri Bibliabätä (ñäkädre 1 Timoteo 3:2-7 yebätä). Erametre ni jökrä bäsi ñaka tä ni umbre ji ngwanka ye erere. Aisete ni raba nütüre bersikulo ye ñaka raba ni dimike krubäte. Akwa kukwe ketamä ngwantarita párrafo nekänti yebätä nibike ja tötike ne kwe bersikulo ye raba ni jökrä dimike ño ye mikakäre nüke gare jai.

⁹ “¿Kukwe ne tä dre driere tie Jehovabätä?”. Nitre umbre ji ngwanka käkwe kukwe keta kabre nuaindre kädekateta jatäri ye tä mike gare nie Jehová tö niaratre tuai kukwe ütiäte krubäte ye mike täte. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune konkrekasion kristiano ye ütiäte krubäte niara kräke. Biblia tä niere Jehovakwe kökani “Jesu däriebti” (Hechos 20:28). Aisete Ngöbö tö nitre umbre ji ngwanka ye tuai kukwe kwin bämike. Ne madakäre, ja mräkätre aune ja ngwaitre konkrekasionte ye kräke ja töi mikai ño kwetre ye ererebätä niarakwe kukwe ükaite bentre. Nitre umbre ji ngwanka tä ni ngübare yebätä ja rabadre ruin kwin nie ie niara tö (Isaías 32:1, 2). Nibira gare nie ye erere, kukwe keta kabre nuaindre kädekateta jatäri ye tä driere nie Jehová töita krubäte nibätä.

10, 11. a) Nitre umbre ji ngwanka käkwe kukwe keta kabre nuaindre kädekateta jatäri yebätä nikwe ñäkädreta angwane, ¿raba ni dimike ño? b) ¿Kukwe keta kabre kädekateta jatäri yebiti ni raba nitre mada dimike ño?

¹⁰ “¿Kukwe ne raba ti dimike ño?”. Nita sribire ni umbrere konkrekasionte angwane, nane nane ni rabadre kukwe keta kabre nuaindre kädekateta  jatäri yebätä ñäketa aune nikwe ja di ngwandre ja ngwankäre bäri kwin. Ni ñaka sribire ni umbrere akwa ni tö ja tuai sribikä ni umbrere angwane, nikwe ja di ngwandre kukwe keta kabre ribeta nuaindre nie ye nuainkäre bäri kwin (1 Timoteo 3:1). Akwa kukwe keta kabre kädekateta jatäri yebätä ni jökrä raba kukwe mike gare jai. Ñodre, ni itire itire rabadre ja töi mike kwin nitre mada kräke aune “töbik[e] kuin ja käne” ie Jehová tö (1 Pedro 4:7; Filipenses 4:5). Nitre umbre tä kukwe kwin bämike ja mräkätre aune ja ngwaitre konkrekasionte ye käne angwane, ja mräkätre aune ja ngwaitre raba ja kite niaratre yebätä aune raba tödeke niaratre erere (Hebreos 13:7; 1 Pedro 5:3).

¹¹ “¿Ti raba nitre mada dimike ño kukwe nebiti?”. Nitre umbre ji ngwanka käkwe kukwe keta kabre nuaindre kädekateta jatäri yebiti ni raba mike gare nitre ja tötikaka Bibliabätä aune nitre mada ie nitre umbre ji ngwanka ye ñaka ja erebe nitre ji ngwanka kukwe madabätä yebe. Kukwe keta kabre kädekateta jatäri ye tä ngwen törö nie arato nitre umbre ji ngwanka ye tä sribire krubäte. Niaratre tä sribire krubäte yebätä nikwe töbikai angwane, nikwe mikai bäri ütiäte jai (1 Tesalonicenses 5:12). Aune nikwe niaratre mikai bäri ütiäte jai angwane, kä rabai bäri juto bätätre sribikäre konkrekasion kräke (Hebreos 13:17).

12, 13. a) ¿Nita kukwe känene ye köböire dre raba nemen gare nie? b) Kukwe keteiti Bibliabätä ye ñongwane tikani ye nita känene angwane dreta nemen gare nie ye mä raba mike gare keteiti.

¹² Nikwe kukwe mada känändre. Nita ja tötike Bibliabätä ye ngwane, ni raba kukwe ngwantarita ne abokän mikata gare ño ye känene:

• ¿Nirekwe kukwe keteiti ne tikani Bibliabätä?

• ¿Kä meden känti aune ñongwane tikani?

• Tärä ne tika nämene ye ngwane, ¿dre dre ütiäte namani bare?

Nikwe kukwe ye känändre ye köböire kukwe ja töi kräke abokän ñaka nuäre rükadre gare ye raba kwen nie.

¹³ Ani mike gare keteiti jai. Ezequiel 14:13, 14 yekänti Jehovakwe niebare juta keteiti käkwe ja mikadre ngite niara rüere angwane, niarakwe gadrete aune mrö kwetre bätä jondron nire kwetre ye jökrä gadrekä arato. Akwa ye bitikäre niebare kwe: “Noé, Daniel bätä Job, nitre nimä ne tädre niara ngätäite angwane, niaratre kukwe metre nuainkä yebätä ja nire kwetre ye mikadre kwäre kwetre”. Nikwe kukwe mada känändre angwane, kä nikani 612 ta Kristo känenkri yete Ezequiel bersikulo ye tikani rabai gare nie. Kä ye känenkri kä nikani kwati krubäte ta yete Noé aune Job krütani, akwa niaratre ja ngwani metre ye nämene törö Jehovai. Akwa Daniel abokän nämene nire. Aune niara nämene kukwe kwin nuainne Noé aune Job erere niebare Jehovakwe ye ngwane, kä nämene 20 biti raba ruin nie. ¿Ye tä dre mike gare nie? Tä mike gare nie Jehová tä ni niara mikaka täte metre ye jökrä mike tuin ütiäte jai aune monsotre bati ye arato (Salmo 148:12-14).

14. a) ¿Tärä aune täräkwata jökrä sribeta monsotre bati kräke ye tä dimike ño? b) ¿Ye köböire dre kwin raba nemen nitre madakwe? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

¹⁴ Kukwe monsotre bati kräke. Biblia ye jökräbätä ni jökrä raba kukwe mike gare jai ye nibira gare nie. Ye erere arato, tärä aune täräkwata nikwe ye jökräbätä kukwe raba nemen gare  krubäte ni jökrä ie. Ani mike gare ruäre jai. Bitinkä, Jehová tä tärä aune kukwe keta kabre bien nie monsotre bati kräke ^[1] (kukwe ja tötikara nekänti nota tä mikani mrä ngösöri mikadre ñärärä). Kukwe ye tä niaratre dimike ja tuakäre niaratre nuateta kwelate yebe aune tätre kite nirien ye ngwane kukweta nemen kisete yebätä tä dimike arato. Akwa ¿tärä aune kukwe keta kabre ye köböire dre kwin raba nemen nitre madakwe? Nikwe ñäkäibätä angwane, monsotre bati ye kisete kukwe meden tä ye rabai gare nie aune nikwe niaratre dimikai bätä töi mikai jäme.

15. ¿Tärä aune täräkwata sribeta monsotre bati kräke ye ñobätä ni kristiano niena umbre ye rabadre mike tuin ütiäte jai?

¹⁵ Tärä aune täräkwata sribeta monsotre bati kräke yebätä ni kristiano niena umbre yekwe ñaka ñäkädre ye ñaka rabadre nütüre. Ja töi mikadre ye erere yebiti bämikadre ni töi ñaka bobre. Kukwe keta kabre ben ja tuata abokän kädrieta tärä aune täräkwata yebätä ye erere ben ni niena umbre ye tä ja tuin arato. Ñodre, kukwe mikata täte nikwe yekri ni jökrä rabadre ja mike, ja töi ngübarebiti, nitre mada ni töi mikadre ja dibiti kukwe nuainne ye ñaka nuaindre, ñaka ja ketadre nitre ja ngwen blo yebe aune ñaka jondron blo diandre jai kä ngwankäre juto jabätä. Tärä aune täräkwata sribeta monsotre bati kräke ye tä dianinkä Bibliabätä arato. Aisete tärä aune täräkwata ye köböire kukwe kwin raba nemen ni kristiano jökrä kwe.

16. ¿Tärä aune täräkwata ye tä monsotre bati ye dimike kukwe medenbätä mada?

¹⁶ Tärä aune täräkwata sribeta monsotre bati kräke ye tä niaratre dimike arato ja kete bäri kwin Jehovabe (ñäkädre Eclesiastés 12:1, 13 yebätä). * Akwa nitre niena umbre ye raba ñäkebätä arato. Ñodre, ¡Despertad! abril 2009 yebätä kukwe keteiti tä monsotre bati kräke abokän kädekata: “¿Cómo disfrutar la lectura de la Biblia?”. Kukwe täräkwata yebätä ye känti kukwe keta kabre mikata gare aune recuadro tä keteitibätä abokän tikaka raba aune mika raba ngwäte ja tötikakärebätä. ¿Kukwe ye käkwe nitre niena umbre ye dimikani? ¡Jän! Meri iti gure aune monsoi tärä käkwe mikani gare ñaka nämene nemen nuäre ñäkädre Bibliabätä ie, aisete dre nieta kukwe yekänti ye erere nuainbare kwe. Nengwane niara tä ñäke kä jutobiti Bibliabätä aune tärä ketare ketare Bibliabätä ye tä kukwe kädriere ño jatäri ye tä mike gare jai. Ye tä niara dimike dre mikata gare Bibliakwe ye mike nüke gare kwin jai. Niara tä niere: “Kä nengwane tita ñäke kä jutobiti Bibliabätä ye erere ti ñaka nämene nuainne käne”.

17, 18. ¿Tärä aune täräkwata sribeta ni jökrä kräke ye köböire dre kwin tä nemen nikwe? Bämike keteiti.

¹⁷ Kukwe nitre jökrä kräke. Kä 2008 yete ja känenkäre täräkwata La Atalaya ja tötikara ye sribe jatani, ye metrere ni testiko Jehovakwe kräke. Akwa nita täräkwata sribere nitre ñaka Testiko ye kräke arato. ¿Ño ni raba ja tötike bäri kwinbätä? Ani bämike keteiti. Nikwe ni iti nübaidre Ju Ja Ükarakrö yete aune kadre ngäbiti kwe ye ani bämike ja töite. Erametre, käi rabai juto krubäte nibätä. Aune kukwe kädriedre ni  jökrä kräke yete ja rabadre ruin ño ni yei aune kukwe kädriedre yekwe niara töi kwitadre ño yebätä ni rabadre töbike. Kukwe ye jökrä käkwe ni töi mikai bäri debe bien kukwe kädrieta yebätä.

¹⁸ Tärä aune täräkwata sribeta ni jökrä kräke yebätä nita ñäke ye ngwane ja raba nemen ruin ye erere nie. Ñodre, ani töbike täräkwata Ni Mikaka Mokre ni jökrä kräke aune kukwe keta kabre tä jw.org yete yebätä. Täräkwata aune kukwe keta kabre tä jw.org yete ye tä kukwe Bibliabätä mike gare abokän nuäre rükadre gare nitre ñaka Testiko ie. Nita ñäke kukwe yebätä angwane, kukwe drieta Bibliabätä abokän niena gare kwin nie ye tä nüke gare bäri kwin nie. Aune ye tä ni töi mike kukwe ye tarere bäri. Kukwe mikata täte nikwe ye nikwe mikadre gare ño ye tä driere nie arato. Täräkwata ¡Despertad! tä ni dimike ye erere arato. Ñodre, tä kukwe mike gare bäri nie Ngöbö aune jondron sribebare kwe ye mikakäre era jai bätä kukwe mikata täte nikwe yekri nikwe ja mikadre ño ye tä driere nie arato (ñäkädre 1 Pedro 3:15 yebätä).

19. ¿Jehová tä mrö ja üaire bien nie yebätä nita debe bien ie ye ni raba bämike ño ie?

¹⁹ Erametre Jehová tä mrö ja üaire bien ere krubäte nie ni dimikakäre (Mateo 5:3). Ye medenbätä, niara tä mäträre nibätä aune dirire nie ye jökräbätä nikwe ñäkädre jankunu aune mikadre täte. Nikwe nuaindi ye erere angwane, kukwe kwin rabai bare ni kräke aune Jehová tä mrö ja üaire bien nie ye jökräbätä nita debe bien ie ye nikwe bämikai ie (Isaías 48:17).