1, 2. a) ¿Nitre ñaka kukwe Ngöbökwe kain ngäbiti yekänti ja mräkätre tä kukwe driere jankunu ye tä ni dimike ño aune ñobätä? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä). b) ¿Kukwe driedre “ja käite” yebätä Jesukwe dre niebare? (Nota mikadre ñärärä).

SERGIO AUNE OLINDA yebiti kä niena 80 biti bäre tä nüne Estados Unidos, niaratre ye tä sribi prekursor nuainne. Niaratre ngüre tä tare ietre yebätä ñaka tä nemen nuäre kräketre dikakakäre. Akwa yebiti ta, 7 dekä tätre niken nitre tä nemen kwati krubäte yekänti, bus nüke nünenkä ye ken tätre nemen aune tätre tärä bätä täräkwata driere nitre ie. Mekerabe tätre ye nuainne. Nitre jökrä bäsi ñaka tä niaratre kukwe nuin, akwa niaratre tä nemen jankunu yete, nitre tä niaratre mike ñärärä ye ngwane tätre kä mike kötare ja ngwärebätä. Kätä nüke ñänä ruäre ye ngwane, tätre nikenta bätärekä gwi. Jetebe se kwrere, tätre nementa 7 dekä kä yekänti. Ja mräkätre ye tätre bämän kratire kratire yete Gobran Ngöbökwe kukwei driere kä kwatire kwatire te.

² Niaratre ye erere, nitre kristiano kwati krubäte kä jökräbiti tibien Ngöbö mikaka täte metre tätre nüne yekänti nitre braibe tä kukwe  Ngöbökwe kain ngäbiti. Ye erere nemen bare mäbätä ngwane, mätä kä ngwen nüke jai yebätä nunta kwin niere mäi. * Mätä kukwe kwin bämike ye tä ja mräkätre Ngöbö mikaka täte metre ye kwati krubäte dimike aune nitre tä kirabe kukwebätä ye dimikata mäkwe arato. Ñodre, nitre circuito tuabitikä ruäre tä kukwe niere nebätä töbike: “Ja mräkätre tä Ngöbö mike täte metre ben tita kukwe driere ye ngwane, tätre kukwe kwin bämike ye tä ti dimike”, “niaratre tä Ngöbö mike täte metre ye tä ti dimike ñaka kä jürä ngwen jabätä kukwe driekäre jankunu” aune “tätre kukwe kwin bämike ye tä mate ti brukwäte”.

3. ¿Kukwe meden ketamä ngwantarita abokän nikwe mikai gare jai aune ñobätä?

³ Kukwe ja tötikara nekänti, kukwe ketamä ngwantarita ne nibike mike gare jai: ¿Ruäre ngwane dre raba ni ngwen di nekä? ¿Ñokänti ni raba kukwe kwin nuainne? ¿Dre raba ni dimike kukwe kwin nuainne kä ngwankäre nüke jai? Kukwe ngwantarita ye käkwe ni dimikai Jesukwe sribi mikani nuaindre nie ye mike nemen bare.

4. a) ¿Nitre judío jökrä bäsi käkwe ñaka ja mikani kristiano yebätä ja namani ruin ño Pablo ie? b) ¿Ñobätä ja namani ruin ye erere ie?

⁴ Gobran Ngöbökwe kukwei drieta abokän nitre ñaka tä kain ngäbiti ye raba ni ngwen di nekä. Kukwe ye erere namanina bare mäbätä ngwane, ja namani ruin ño Pablo ie ye raba nüke gare mäi. Kukwe driebare kwe bäsi kä 30 näre te ye ngwane, nitre kwati krubäte dimikani kwe ja mike kristiano (Hech. 14:21; 2 Cor. 3:2, 3). Akwa, nitre judío mada ye kwati krubäte dimikadre kwe ja mike kristiano ye ñaka namani bare ie. Ñodre, nitre jökrä bäsi käkwe ñaka Pablo kani ngäbiti aune nitre ruäre käkwe ja mikani rüere (Hech. 14:19; 17:1, 4, 5, 13). Nitre ñaka niara kani ngäbiti yekwe niara mikani ulire ye mikani gare metre kwe. Niebare kwe: “Tita ulire krubäte aune käre ti brukwä tä tare tie” (Rom. 9:1-3, TNM). ¿Ñobätä ja namani ruin kore Pablo ie? Ñan ñobätä aune nämäne kukwe drie ye mike tuin ütiäte jai aune nämäne nitre mada tarere arato. Töi nämäne krubäte nitre judío yebätä, ye medenbätä nitre ye ñaka namani Ngöbö kukwei kain ngäbiti ye namani tare krubäte ie.

5. a) ¿Dreta ni töi mike kukwe driere? b) ¿Ñobätä ruäre ngwane nita nemen di nekä?

⁵ Pablo erere, ni töita krubäte nitre madabätä yebätä nita kukwe driere ietre (Mat. 22:39; 1 Cor. 11:1). Gare metre nie, Jehová mikadre täte ye bäri kwin. Yebätä, Ngöbö mikadre täte ye bäri kwin rükadre gare nitre nünanka ni bäre ie yei ni tö. Aisete, kukwe metre Jehovakwe aune kukwe kwin nuaindi kwe ni kä nebätä kräke yebätä nita käre blite nitre madabe. Nita kukwe kwin mike gare ietre ye jondron ütiäte bianta nikwe ye erere aune niaratre kadre ngäbiti ie ni tö. Niaratre ñaka tä kukwe kwin ye kain ngäbiti ngwane, tä nemen tare nie Pablo erere arato. ¿Ñobätä jata nemen ruin ye erere nie? Ni ñaka tä tödeke ye ñan aibätä, ñakare aune kukwe drie ütiäte ni kräke bätä nitre mada tare nikwe yebätä ja ta nemen ruin kore nie. Ruäre ngwane nita nemen di nekä, akwa nita kukwe driere jankunu. Kä 25 te Elena niena sribi prekursor nuainne, tä niere: “Ñaka tä nemen nuäre ti kräke kukwe driekäre, akwa gare kwin tie tita sribi bäri ütiäte nuainne”. Ni Testiko kwati tä töbike kore, ¿ñan ererea?

6. ¿Nibike kukwe meden mike gare jai?

⁶ Nita kukwe driere yekänti nitre tä ni kukwe nuin o ñakare, akwa yebiti ta ni raba kukwe kwin nuainne. ¿Ñobätä ye gare kwin nie? Kukwe ütiäte ye mikakäre gare jai, texto ketebu yekänti Jesukwe blitabare kukwe kwin nuaindre yebätä ye ani mike gare jai (Mat. 13:23). Kena ye abokän blitata uva krie yebätä.

7. a) ¿Ni sribikä uva yebätä, uva kökräi aune uva küdei yebätä nire nire bämikata? b) ¿Kukwe meden ngwantarita abokän nibike mike gare jai?

 ⁷ (Ñäkädre Juan 15:1-5, 8 yebätä). Jesús arabe käkwe mikani gare, niara abokän “uba kökräi era metre” niara Rün abokän “sribikä uba kökräi yebtä” aune nitre ja tötikaka kwe ye abokän “uba küdei kwrere”. Ye bitikäre, niebare kwe nitre apóstol ie: “Munkwe sribi kuinkuin nuendi, köböire ni kwati käkwe tödekadre Ngöböbti abko rabadi uba ngwä kabre kwrere, yebtä abko mun ja töitikaka tibe abko rabadi gare metre amne ti Rün rabadi käikitaninkä kri”. * Aisete, ¿nikwe kukwe kwin nuaindre nieta ye dre gärätä? Nura ngwä ye nämäne dre bämike ye Jesukwe ñaka mikani gare, akwa kukwe ütiäte mikani gare kwe ye raba ni dimike mike nüke gare jai.

8. a) ¿Kukwe kwin nuaindre aune ni mikadre ja tötikaka Jesukwe ye ñobätä ñaka ja erebe? b) ¿Ngöböta kukwe meden meden ribere nuaindre nie?

⁸ Jesukwe kukwe ne niebare Runbätä: “Uba küdei mden mden ngwä neme ñakare btä, ye abko ti Rün tä tikekä ta”. Ye abokän nikwe kukwe kwin nuaindre Jehová kräke ye ngwane, ni kai ngäbiti kwe ni niara mikaka täte erere ye meden gärätä (Mat. 13:23; 21:43). Ye medenbätä, texto nekänti nikwe kukwe kwin nuaindre nieta ye ñan nikwe ni mada mikadre ja tötikaka Jesukwe ai gärätä (Mat. 28:19). Ye erere akräke, ja mräkätre Ngöbö mikaka täte metre ñaka ni iti dimike jire nemen ja tötikaka Jesukwe ye ngwane, raba nemen uva küdei ñaka kwin niebare Jesukwe ye erere. Akwa ni ñaka raba töbike ye erere, ñobätä ñan aune ni ñaka raba nitre töi mike ja dibiti kukwe Ngöbökwe ye kain ngäbiti. Ne madakäre, Jehová tä ni tarere aune dre dre ñaka raba nemen nuainbare nie akwa yebiti ta niara tä ni kain ngäbiti. Kukwe meden ñaka raba nemen nuainbare nie ye niara ñaka tä ribere nuaindre nie (Deut. 30:11-14).

9. a) ¿Nikwe sribi meden nuaindre kukwe kwin nuainkäre? b) ¿Kukwe meden bämikani abokän nibike mike gare jai aune ñobätä?

⁹ Ye erere akräke, ¿nikwe kukwe meden kwin nuaindre? Erametre, ni jökrä raba kukwe ye nuainne. ¿Aune sribi meden Jehovakwe mikani nuaindre ni niara mikaka täte jökrä ie? Ye abokän nikwe Gobran Ngöbökwe kukwei driedre (Mat. 24:14, TNM). * Jesukwe kukwe ye bämikani ni nura nökaka yebätä. Ani mike gare jai.

10. a) ¿Nura aune dobro ye tä dre bämike? b) ¿Trigo mu ye ngwäta nemen ño?

¹⁰ (Ñäkädre Lucas 8:5-8, 11-15 yebätä). Ni nura nökaka yebätä Jesukwe blitabare ye ngwane, nura ye abokän “Ngöbö Kukwei” o Gobran Ngöbökwe kukwei drieta ye meden gäräbare kwe. Aune nitre brukwä ye bämikata dobro yebätä. Nura nikani ngitiekä dobro kwin te ye abokän ngätrie namani aune mu namani trigo erere. Ye bitikäre, ngwä namani 100 biti bäri. Akwa, ¿trigo mu ye ngwäta nemen ño? ¿Trigo mu mada chi tä nemen? Ñakare, trigo nurai mada mrä tä nemen, ye bitikäre trigo nurai ye mu mada mrä tä nemen. Kukwe bämikani yekänti, nura kwatibe ye nurai tä nemen 100 jire. ¿Kukwe bämikani ye tä dre driere nie kukwe drieta nikwe yebätä?

11. a) ¿Kukwe bämikani ni nura nökaka yebätä ye ñobätä ja erebe kukwe drieta nikwe yebe? b) ¿Gobran Ngöbökwe kukwei drieta nikwe ye nita mike nirien ño bäri?

¹¹ Kä nikani ruäre ta yete ni rün aune ni meye o nitre Testiko ruäre käkwe kukwe metre ye driebare nie raba ruin nie. Nikwe Gobran Ngöbökwe kukwei kani ngäbiti ye käi namani juto bätätre. Niaratre nura nökani dobro kwin te ni raba niere. Nura ye jatani nirien jankunu nememe ngwä rabadre ye ngwane.  Kri mu dati ye nurai mada mrä tä nemen, akwa kri ye mu mada mrä ñaka tä nemen käne. Ye erere arato, ni ñaka tä käne nitre mada mike ja tötikaka Jesukwe, ñakare aune nita käne Gobran Ngöbökwe kukwei nura kwrere ye nökö. * ¿Ye abokän nita nuainne ño? Nita Gobran Ngöbökwe kukwei ye driere. Batire batire nita kukwe ye driere nitre ie ngwane, kukwe meden mikani nemen ni brukwäte ye arabe nita driereta ietre (Luc. 6:45; 8:1). Ye medenbätä, kukwe bämikani ye tä driere nie, nikwe kukwe driedre jankunu kukwe kwin nuainkäre ye köböire nikwe kä ngwain nüke jai.

12. a) ¿Uva kökräi aune ni nura nökaka yebätä texto ketebu ye tä dre driere nie? b) ¿Kukwe ye tä dre driere mäi?

¹² ¿Uva krie aune ni nura nökaka yebätä texto ketebu ye tä dre driere nie? Nitre tä ni kukwe nuin o ñakare ye ñan ai köböire nita kukwe kwin nuainne, ñakare aune nita ja ngwen metre Ngöböi ye köböire tä nemen bare nie. Ye erere Pablo mikani gare kukwe niebare kwe nebiti: “Ni itire itire käta sribire ño, ye erere Ngöbökwe ütiä biandi jene jene nie” (1 Cor. 3:8). Nibira gare nie ye erere, nita sribire Jehová kräke ye köböire tä kukwe kwin mike nemen bare ni kräke, akwa ñan nitre tä ja mike kukwebätä ye köböire tä nemen bare. Matilda tä sribi prekursor nuainne kä 20 näre te, tä niere: “Nita ja di ngwen sribikäre Jehová kräke yebätä tä kukwe kwin mike nemen bare ye tä kä mike juto tibätä”.

13, 14. Romanos 10:1, 2 tä niere ye erere, ¿ñobätä Pablo nämäne kukwe driere jankunu nitre ñaka nämäne Gobran Ngöbökwe kukwei kain ngäbiti yei?

¹³ ¿Dre käkwe ni dimikai kukwe kwin nuainne jankunu? Nitre judío jökrä bäsi käkwe ñaka Gobran Ngöbökwe kukwei kani ngäbiti yebätä ja namani ruin ño Pablo ie ye nibira gare nie. Akwa, ñaka ja di ngwani nekä kwe. Niara töi namani ño nitre judío kräke ye mikani gare kwe ja känenkäre tärä tikani kwe nitre kristiano Roma ie yekänti ye ani mike gare jai. Niebare kwe: “Kukweta nakenkä kore nitre israelitabtä, akwa nitre israelita ye rabadre dianintari, ie ti tö krübäte, aisete tita blite kräke Ngöböbe, ñobtä ñan angwane niaratre tä Ngöbö mike ütiäte kri jae, aisete tätre  mokrere Ngöböbti, akwa Ngöbö mikadre ütiäte ño metre kwetre abko erere nüke gare ñakare ietre” (Rom. 10:1, 2). ¿Ñobätä Pablo namani kukwe driere jankunu ietre?

¹⁴ Kena, mikani gare kwe niara brukwä nämäne kwin yebätä nämäne kukwe driere, ye abokän tö namani ja brukwä tätebiti nitre judío tuai nemen kwäre (Rom. 11:13, 14). Ketebukäre, Ngöbökwe niara dimikadre nitre judío dimike Gobran Ngöbökwe kukwei kain ngäbiti ye nämäne ribere ie. Aune ketamäkäre, niebare kwe arato: “Tätre mokrere Ngöböbti”. Nitre itire itire ye raba Ngöbö mike täte namani tuin Pablo ie. Aune nitre judío nämäne mokrere Ngöböbiti ye köböire raba nemen ja tötikaka Kristokwe ye nämäne gare kwin Pablo ie.

15. ¿Ñokänti ni raba ja ngwen Pablo erere? Ja mräkätre ruäre tä dre nuainne ye mä raba mike gare.

¹⁵ ¿Ñokänti ni raba ja ngwen Pablo erere? Kena, ‘nitre töita nünanbätä kärekäre’ ye nikwe ja töi mikadre kwatibe känene. Ketebukäre, nitre tö kukwe mikai gare jai yekwe kukwe kwin ye kadre ngäbiti nikwe ribedre Jehovai (Hech. 13:48; TNM 16:14). Silvana, niena sribi prekursor nuainne bäsi kä 30 te, tä niere: “Ti jämi ñäke jukwebätä ye känenkri, Jehovakwe ti töi mikadre kwin ye tita ribere ie”. Ye erere arato, nitre tö kukwe mikai gare jai yekänti angeletre ni jie ngwandre nemen ye nikwe ribedre Ngöböi (Mat. 10:11-13; Apoc. 14:6). Ja mräkä Robert niena sribi prekursor nuainne kä 30 biti bäri, tä niere: “Nita sribire angeletre yebe ye ütiäte krubäte, ñan ñobätä aune dreta nemen bare ni itire itirebätä ye gare ietre”. Aune ketamäkäre, nitre raba Ngöbö mike täte ye nikwe ngwandre törö jai. Ni umbre ji ngwanka kädekata Carl käkwe ja ngökani ñöte ye käi nikanina 50 biti bäri ta, tä niere: “Nitre brukwä kwin, tä kämike kötare ja ngwärebätä, tä ni kain ngäbiti kwin o tä kukwe ngwentari bökän nie ye erere tita mike ñärärä ye köböire tö kukwe mikai gare jai tä nemen gare tie”. Nikwe kukwe ye erere mikai ñärärä ngwane, nikwe kukwe kwin nuaindi Pablo erere.

16, 17. a) ¿Eclesiastés 11:6 ye tä dre mike gare ja töi kräke nie? b) Nita kukwe driere ye nitre tä mike ñärärä ye köböire dre raba nemen bare ye mä raba mike gare keteiti.

¹⁶ Ruäre ngwane tä nemen ruin nie, nita kukwe driere ye ñaka tä nemen nitre brukwäte, akwa ye ñan aibätä ni rabadre nütüre kukwe drieta nikwe ye ñaka ütiäte (ñäkädre Eclesiastés 11:6 yebätä). * Erametre nitre kwati ñaka tä ni kukwe nuin, akwa tä ni mike ñärärä. Nita ja ngwäkite kwin, nita ja ngwen kwin aune käre kätä kötare ni ngwärebätä ye tätre mike ñärärä. Nita ja ngwen kwin ye köböire ja känenkäre nitre ruäre raba töbike kwin nibätä. Sergio aune Olinda kädrite párrafo kena yebätä ie kukwe ye namani tuin metre.

¹⁷ Sergio tä niere: “Nun nämä bren yebätä nun ñaka rababa nemen jankunu nitre tä nemen kwati yekänti. Nun rababata yete ngwane, dre namani bare nunbätä ye nitre rababa ngwentari nuen aune niaratre töi nämä nunbätä rababa niere nuen”. Olinda tä niere kötare kwärä: “Nitre bus mikaka nen rababa köbö kwin niere nuen aune niaratre ruäre rababa niere nuen: ‘Munta sribire kwin’. Niaratre rababa täräkwata kärere nuen arato”. Bati, ni iti nükani nünenkä Sergio aune Olinda nämäne kukwe driere yekänti ngwane, ni yekwe kriblü biani ietre aune niaratre nämäne sribi nuainne yebätä debe biani kwe ietre yekwe niaratre töi mikani ñan krütare.

18. ¿Ñobätä mä töita kwatibe “jändrän kuin nuene Ngöbökrä”?

¹⁸ Biblia tä niere: “Ñaka ja kise mika nemen kwekebe”. Ye erere, nikwe kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä driei jankunu ye ngwane, nikwe “driedi kä jökräbiti tibien” arato (Mat. 24:14, TNM). Metrere, Jehovata ni kain ngäbiti gare nie ye käi rabai juto krubäte nibätä, ñan ñobätä aune nita “jändrän kuin nuene Ngöbökrä” ye jökrä tare niarakwe.