KUKWE JA TÖTIKARA 19
KANTIKO 22 ¡Gobran Ngöbökwe jatadre!
¿Jehovakwe kukwe ükaite nitre ben ja känenkäre yebätä dre gare nie?
‘Jehová ñan tö tärä ni ño kwa tuai nete, akwa niara tö ni jökrä tuai ja töi kwite’ (2 PED. 3:9, NGT).
KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI
Jehovakwe kukwe ükaite nitre ben ja känenkäre ye ngwane kukwe ükaite kwin kwe ye tädre gare metre nie.
1. ¿Ñobätä ni raba niere nita nüne köbö ütiäte näire?
¡KÖBÖ ütiäte näire nita nüne! Profecía tä Bibliabätä ye tä nemen bare ño nengwane ye nita tuin nemen bare ja okwä jeñebiti köbö kwatire kwatire. Ñodre, “rei ngwitärikri” aune “rei mötörikri” tätre rüre jabe kä jökrä tibien gobrainkäre ye nita tuin nemen bare ja okwä jeñebiti (Dan. 11:40, nota). Ne madakäre, kukwe kwin Gobran Ngöbökwe ye drieta kä jökräbiti tibien ñaka nemen bare jire erere aune nitre millón kwati tä ja mike Jehovakri (Is. 60:22; Mat. 24:14). Arato mrö ja üaire nita ribere ñongwane jai ye erere tä nemen nikwe “kä debe näre te” (Mat. 24:45-47).
2. ¿Dre tädre gare metre nie aune nikwe dre ngwandre törö jai?
2 Kukwe ñan nemen bare erere köböi nemen bare ye rükadre gare nie yekäre Jehovata kä bien nie aune tä ni dimike (Prov. 4:18; Dan. 2:28). Ja tare nikadi kri ye rakaikä ngwane, ni täi dre ribere jai ja ngwankäre metre aune rabakäre keteitibe kukwe tare ye näire ye erere täi nikwe yei nikwe tö ngwandre kwatibe. Akwa tädre gare metre nie kukwe ruäre abokän ñaka gare jire nie. Kukwe ja tötikara nekänti, käne nikwe blitai ñobätä kukweta nemen bare käbiti tibien yebätä kukwe nüke gare jene nie nengwane. Biti kä ja känenkäre yebätä dre gare nie aune kukwe rakaikä ye ngwane Jehovakwe dre nuaindi yebätä nikwe ja kitai.
DRE ABOKÄN ÑAN GARE NIE
3. ¿Ja tare nika kri kömikai ngwane dre rabai bare nitrebätä ni nämä niere aune ñobätä ni nämä töbike kore?
3 Käne ni nämä nütüre, ja tare nika kri kömikai ngwane, kä ñan rabaira nitre ie ja kitakäre Jehovabätä aune rabatekäre nire rü Armagedón yebätä. Ni nämä töbike kore ñobätä ñan aune ni nämä nütüre kukwe namani bare Noé näire ye erere rabai bare bobukäreta. Ñodre ni nämä niere, ñü jämi näkäin tibien ye ngwane Jehovakwe jukwe dikani arkabiti ne kwe nitre ñan rabadre niken jire chi gwä, ye erere arato ja tare nika kri kömikai ngwane Jehovakwe jukwe dikai ne kwe kä gobrainta Satanakwe nete nitre tä ye ñaka rabadrete kwäre jire chi (Mat. 24:37-39).
4. ¿Kukwe namani bare Noé näire ye erere rabaita bare kä nengwane akwa bäri tare ye ñobätä ni ñaka niere?
4 ¿Kukwe namani bare Noé näire ye abokän profecía rabai bare bämika nämäne ni raba niere? a Ñaka, ñobätä ñan aune Biblia ñan niere. Bäkänä kukwe nakaninkä “Noé näire” ye abokän Jesukwe ketani köbö krüte niara jataita bämikani kwe ye kwrere. Akwa ye medenbätä kukwe keteitire keteitire namani bare ñü kri näkäni tibien ye näire ye erere rabai bare ye ñan ai gärätä. Ñodre, Jehovakwe jukwe dikani arkabiti ye erere. Akwa yebiti ta ni raba ja kite kukwe namani bare yebätä.
5. a) ¿Noekwe dre nuainbare ñü kri räkändre tibien ye känenkri? (Hebreos 11:7; 1 Pedro 3:20). b) ¿Nita kukwe driere nengwane ye ñobätä bäsi ja erebe Noé nämäne kukwe driere yebe?
5 Jehovakwe Noé mikani mokre ye ngwane, Noé tödeka jakwe bämikani arka sribebare kwe yebiti (ñäkädre Hebreos 11:7; 1 Pedro 3:20 yebätä). Ye erere arato, kukwe kwin Gobran Ngöbökwebätä tä nemen gare nitre ie ye ngwane rabadre tödeka kwetre bämike tätre ja ngwen ño yebiti (Hech. 3:17-20). Pedrokwe niebare “Noé nämane nüne metre abko kwrere nämane dirire” (2 Ped. 2:5). Mikata gare kukwe ja tötikara känebätä erere, Noé nikani nitre itire itire ben blite mikakäre mokre ñü kri räkäin tibien yebätä o ñakare ye ñan gare nie. Ye erere nita ja di ngwen kukwe driekäre kä jökräbiti tibien aune töi kwatibiti. Akwa yebiti ta ñan raba nemen kukwe driebare nitre jökrä ie. ¿Ñobätä nita kukwe ye niere?
6, 7. ¿Ñobätä ñan rabai diribare nitre jökrä ie kä krüte rükadre ye känenkri?
6 Jesukwe kukwe ne mikani gare kukwe drie yebätä. Kukwe kwin ye “rabadi diribare kä jökräbti temen” juta jökrä te (Mat. 24:14). Kukwe niebare Jesukwe ye niena nemen bare kä nengwane. Kä jökräbiti kukwe drieta aune kukwe 1.000 biti bäri blitata yebiti dirita, arato sitio internet käi jw.org ye köböire kukwe kwin Gobran Ngöbökwe bätä ye raba kwen nitre ie.
7 “Mun ngämi dikekä juta kwatirekwatire te kä ngrabare temen […], ye känenkri ti Ni Kä Nebtä Ngobo abko jatadita ne abko ti tö nibi niei metre kore munye” niebare Jesukwe nitre ja tötikaka kwe ie. Jesús jämi nüketa ye ngwane ñan rabai kukwe driebare nitre jökrä ie meden mika tö namani gare kwe (Mat. 10:23; 25:31-33). Kä nengwane kä kwati känti nitre tä nüne yekänti kukwe drie ñäkäita. Aune minuto kratire kratire monsotre tä därere kwati krubäte. “Ye mden kisete, ni kä jökräbti temen amne ni bätäkä ngwarbe amne ni kukwe bätäkä ngwarbe amne ni nünanka juta kwatirekwatire” ye ie ñan rabai kukwe driebare jökrä, kä krütai ye känenkri. Nikwe ja di ngwain krubäte yebiti ta (Apoc. 14:6).
8. ¿Ni raba nemen kukwe meden ngwantari jai? (Üai mikadre ñärärä).
8 Kukwe miri gare párrafo känebätä yebätä ni raba nemen kukwe mada ngwentari jai: “¿Nitre ie kukwe metre ñan rabai gare ja tare nikadi kri ye känenkri yebätä dre rabai bare? ¿Jehová aune Jesús arato raba kukwe ükete nitre ben yekwe dre nuaindi niaratrebätä?” (Juan 5:19, 22, 27; Hech. 17:31). Texto dianinkä kukwe ja tötikara ne kräke yekänti Jehová tä mike gare nie “niara ñan tö tärä ni ño kwa tuai nete, akwa niara tö ni jökrä tuai ja töi kwite” (2 Ped. 3:9; 1 Tim. 2:4). Dre rabai bare nitre krütani yebätä ye Jehová ñan mike gare metre ta nie. Niedre kwe nie ye ni ñan ribere jire.
¿Ja tare nikai kri ye ngwane nitre ie kukwe metre ñan namani gare yebätä Jehovakwe dre nuaindi? (Párrafo 8 mikadre ñärärä) d
9. ¿Jehovakwe dre mikanina gare nie ja kukwei Biblia yebätä?
9 Jehovakwe ja kukwei Biblia yebätä kukwe ruäre mikani gare nie, dre nuaindi kwe ja känenkäre yebätä. Ñodre, “nitre ie niara ñan namani gare” ye gaikröta kwe ñobätä ñan aune ñaka niara mikani täte jire kwetre, kä bian ietre Ngöbö mikakäre gare jai aune ja töi kwitadre kwetre yekäre (Hech. 24:15; Luc. 23:42, 43). Kukwe nebätä ni raba nemen kukwe mada ngwentari jai.
10. ¿Dre mada ngwantari raba jai?
10 ¿Nitre krütai ja tare nikadi kri näire yebätä dre rabai bare? ¿Nitre mürie ketai ja tare nikadi kri näire ye ñaka gaikröta jire chi nie raba? Biblia tä mike gare Jehová aune nitre rükä kwe yekwe nire gaite rü Armagedón yete yebrä ñan gaikröta kwe mikata gare kwe (2 Tes. 1:6-10). Akwa, ¿ja tare nikadi kri ye näire nitre krütai kukwe mada kisete o juruaindre drekebe ngwarbe o nitre mada mürie ketai yebätä dre rabai bare? (Ecl. 9:11; Zac. 14:13). ¿Nitre ie Ngöbö “ñan namani gare” ye ngätäite niaratre ye gaikröta nie raba? Ñan gare metre ta nie.
KUKWE NE ABRÄ GARE NIE
11. ¿Kukwe ükaite nitre itire itire ben Armagedón näire ngwane dre ngwain törö jai?
11 Kukwe gare kabre nie dre rabai bare ja känenkäre yebätä. Ñodre, rü Armagedón ye näire nitre käkwe ja mräkätre mikai tuin ño jai ye ererebätä kukwe ükaite bentre (Mat. 25:40). Nire nire käkwe nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti aune Jesukristo dimikai ye mikai tuin jai oveja kwrere. Arato gare nie ja tare nikadi kri ye näire nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye täi kä tibienbätä aune rü Armagedón ye kömika jämi känenkri niaratre jänäin jökrä kä kwinbätä. Ye ngwane nitre brukwä kwin ie kä täi nitre dianinkä aune sribi nuainta kwe ye dimikakäre (Mat. 25:31, 32; Apoc. 12:17). ¿Töbikadre kukwe nebätä ye ñobätä ütiäte?
12, 13. ¿Babilonia Kri gaite ye nitre ruäre käkwe tuai ngwane ja töi mikai dre nuainne kwe? (Üai mikadre ñärärä).
12 Ja tare nikadi kri ye kömikai ngwane “Babilonia Kri” gaite ye jutuai nitre ie, yebätä nitre ruäre yei rükai törö ni testiko Jehovakwe nämäne kä kwati krubäte kukwe rakaikä ye mike gare. ¿Kukwe jutuai ietre yebätä ja mikadi Jehovakri kwetre ya? (Apoc. 17:5; Ezeq. 33:33).
13 Ani töbike kukwe namani bare Moisés näire yebätä. Nitre israelita kämikaninkä Egipto ye ngwane, “nitre kwati mada jene jene” käkwe ja ketabare ben siba (Éx. 12:38). Kukwe tare keta jätä mikani gare Moisekwe nikani nemen bare jatäri ye ngwane, niaratre tö ngwani Jehovai. Kukwe namani bare Moisés näire ye erere rabai bare Babilonia Kri gaite ye ngwane, ¿yebätä nitre kwati ja mikai Jehovakri ye nikwe mikai tuin ño jai? Nikwe ja töi mikai Jehová erere, niara abokän “Ngöbö ni mike tuin bobre jai aune moto kwin, ni ngübare bätärekä, ni tarere metre aune kukwe metre niere ye erere” (Éx. 34:6). b
Ja tare nikadi kri ye näire “Babilonia Kri” gaite ngwane, nitre kwati yei rükaita törö ni testiko Jehovakwe nämänena kä kwati te kukwe ye mike gare (Párrafo 12 aune 13 mikadre ñärärä) e
14, 15. ¿Nitre krütai ñongwane aune tä nüne medente ye ñan aibätä rabaite kwäre ye ñobätä gare metre nie? (Salmo 33:4, 5).
14 Ni tärä ja mräkätre ruäre kukwe nuin blite ne kwrere, mräkätre kwetre ñan kukwebätä yebätä: “Niaratre krütadre, ja tare nikadi kri känenkri ye bäri kwin, ne kwe Jehová raba gainkröta”. Metrere ja mräkätre tä blite ye kwrere töi kwinbiti. Akwa ni krütai ñongwane ye ñan ai köböire ja nire ye rabai nikwe. Ñobätä ñan aune Jehová ni kukwe ükatekä kä jökräbiti tibien ye käkwe kukwe kwin aune metre nuaindi (ñäkädre Salmo 33:4, 5 yebätä). c Gare metre nie “ni Kukwe Ükatekä kä jökräbiti tibien” Jehová yekwe kukwe bäri kwin nuaindi (Gén. 18:25).
15 Nitre mikatekäre nüne kärekäre täi nüne medente ye ñan ai mikai ñärärä Jehovakwe. Nitre kwati krubäte ie kukwe metre ñan namani gare ñobätä ñan aune kä yekänti ñan kukwe driebare akwa Jehovakwe ñaka mikai tuin jai “cabra” kwrere (Mat. 25:46). Ni kräke nitre ye ütiäte ngwane, Jehová ni Kukwe Ükatekä kä jökräbiti tibien ye kräke niaratre bäri ütiäte. Ja tare nikadi kri ye näire Jehovakwe dre nuaindi ye ñan gare metre ta nie. Nitre ruäre ye käkwe ja mikai Jehovakri aune tödekai biti, Jehovakwe ja kä deme mikai gare juta jökrä yebiti ngwane (Ezeq. 38:16).
Ja tare nikadi kri kömikai ye ngwane, ¿nitre ruäre käkwe ja töi mikai ja mike Jehovakri kukwe rakaikä jutuai ietre ye ngwane?
16. ¿Dre gare nie Jehovabätä? (Üai mikadre ñärärä).
16 Biblia ye köböire gare nie, ni nire ye ütiäte krubäte Jehovakrä, Monso kwe Jesús ye biani kwe ni ütiäre ne kwe ja nire käre ye rabadre nikwe (Juan 3:16, TNM). Jehovata ni ngübare aune tä ni tarere ye kwrere ja tärä nemen ruin ni jökrä ie ruäre ngwane (Is. 49:15). Ni kä ño ye gare kwin ie. Ni gare kwin krubäte ie, ye medenbätä ni gadrekröta kwe ngwane ni ño ye erere raba ni gainkröta, kukwe kia nibätä aune dre nämäne ni töibätä ye jökrä raba miketa ni töite (Mat. 10:29-31). Kukwe tärä keta kabre nie tö ngwankäre kwatibe Jehovakwe kukwe ükaite kwin yei, ñobätä ñan aune niara ye töbätä, kukwe ükete kwin aune ni mikaka tuin bobre jai (Sant. 2:13).
Jehovakwe kukwe ükaite ni itire itire ben ngwane nuaindi kwin krubäte kwe gare nie, ñobätä ñan aune niara ye töbätä, kukwe ükete kwin aune ni mikaka tuin bobre jai (Párrafo 16 mikadre ñärärä)
17. ¿Dre rabai gare nie kukwe ja tötikara ja känenkäre yebätä?
17 Kukwe jökrä nebiti kukwe nüke gare bäri kwin nie, kukwe driedre ye bäri ütiäte kä nengwane nibi gare nie. ¿Ñobätä nita niere? ¿Dre ni dimikai kukwe driedre jankunu aune ñaka kä juen ta? Kukwe ngwantarita ne mikai gare nie kukwe ja tötikara ja känenkäre yebätä.
KANTIKO 76 ¿Ja nemen ruin ño mäi?
a Ni Mikaka Mokre 15 marzo 2015 yekänti kukwe kädekata “Jehová töta nemen kukwe driei nie kukwe nuärebiti” tä página 3 nemen 8 yekänti kukwe mikata gare bäri, ñobätä kukwe namani bare kirabe kädrieta Bibliabätä ruäre ye abokän mika ñan tuin profecía erere jai yebätä.
b Babilonia Kri gaite ye bitikäre Gog kä Magog ja mikadi juta Jehovakwe rüere, ni tödekaka Jehovabiti ye tödeka kwe nuaite. Aune nire käkwe ja mikai Jehovakri Babilonia gaite bitikäre ye arato tödeka kwetre nuaite.
c Salmos 33:4, 5: “Ñobätä ñan aune Jehová kukwei ye metre aune jondron jökrä nuainta kwe yei tö ngwan raba. Niara tä kukwe metre aune kukwe kwin tarere. Ja tare erametre Jehovakwe ye tä kä jökräbiti tibien”.
d KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ: Kukwe ketamä tä mike gare, ñobätä ñan rabai kukwe driebare nitre jökrä itire itire ie: 1) meri testiko iti tä nüne yekänti nitre kristiano ñan krubäte aune ñan nuäre kukwe driekäre kä yekänti; 2) ni gure iti tä nüne yekänti kukwe drie ñäkäita aune kukwe ükaninte nitre político yekwe yebätä ñan nuäre kukwe driekäre; 3) ni brare iti tä nüne mobe mentokwäre aune kä yekänti ñan nuäre rabakäre.
e KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ: Meri bati käkwe kukwe metre tuani metre ye tä töbike “Babilonia Kri” gaite namani gare ie yebätä. Tä ja töi mike nikenta kukwe metre kokwäre aune tä nikenta rün kwe yekänti. Kukwe ye erere rabadre bare ngwane, nikwe tö ja töi mikadre ni Rün ni mikaka tuin bobre jai, ni töi nüke gare ie ye erere aune nire tä kiteta Jehová kokwäre ye käi ngwandre juto jabätä.
