1. ¿Kukwe meden ütiäte Jehovakwe mikani gare Abrahán ie?

 BLITABARE Abrahán ben ye ñan käi nikwitaninkä jire biti. Juta Sodoma aune Gomorra gaite ye Jehovakwe mikani gare ie Ángel itibiti. Abrahán nämäne tö ngwen krubäte Jehovai, akwa kukwe mikani gare ie ye ñan namani nuäre kräke ka ngäbitikäre. Yebätä, kukwe ne ngwanintari kwe “¿Erametre mäkwe nitre ja ngwanka kwin ye gaite nitre ja ngwanka käme yebe? […] ¿Ni Kukwe Ükatekä kä jökräbiti tibien ye ñaka kukwe metre nuaindi?”. Jehovakwe Abrahán ja ketamuko kwin kwe ye ngübabare bätärekä biti kukwe ütiäte ne mikani gare kwe ie: Jehová ñaka raba nitre ja ngwanka kwin ye gainte. Kukwe niebare ne tä ni töi mike jäme, ¿ñan ererea? (Gen. 18:​23, 25-33).

2. ¿Jehová tä kukwe ükete ye ngwane tä ni mike tuin bobre jai aune tä kukwe ükete kwin krubäte ye ñokänti gare nie?

² ¿Jehová tä kukwe ükete ye ngwane, tä ni mike tuin bobre jai aune niara kukwe ükatekä kwin krubäte ye ñobätä ni raba niere? Ñobätä ñan aune “dre tä ni brukwäte ye gare kwin ie” (1 Sam. 16:7). Jehová abokän tä “ni itire itire brukwä mike ñärärä” (1 Rey. 8:39; 1 Crón. 28:9). Kukwe ne tä ni töi mike niä. Jehová töbätä kri krubäte, ye medenbätä niara tä kukwe ükete ño ye ñan raba nüke gare jire nie. Kukwe ye arabätä apóstol Pablo käkwe niebare: “Ngöböta töbike ño ño, ye ni ñan raba niere jire chi amne Ngöbö töi ji mdenbtä ye ni ñakare jire iti ie rabadre gare” (Rom. 11:33).

3, 4. ¿Dre ngwantari raba jai? ¿Dre rabai gare nie kukwe ja tötikara nebätä? (Juan 5:​28, 29, NGT).

³ Ruäre ngwane ni raba nemen kukwe ngwentari jai, Abrahán  erere. “¿Jehovakwe nitre ganinte ye gaikröta bobukäreta? Ñodre, ¿nitre juta Sodoma aune Gomorra ye gaikröta nitre ie Ngöbö ñan namani gare ye ngätäite ya?” (Hech. 24:15).

⁴ Dre gare nie nitre gaikröta yebätä ye ani ngwenta törö jai. Bitinkä kukwe mikaba gare bäri nie nitre gaikröta Jehovakwe abokän ie ja nire käre biandi. Akwa, ni jökrä kä nämäne ja mike käme yebrä mikaita nire kwe ja tare nikakäre kärekäre a (ñäkädre Juan 5:​28, 29 yebätä). b Kukwe nämäne gare käne nie ye nüke gare jene nengwane ye mikai gare. Kukwe ja tötikara ne aune ja känenkäre yebätä rabai gare nie. Käne blitai Jehovata kukwe ükete ño ñaka gare nie yebätä, biti dre gare nie yebätä blitai mada.

KUKWE ÑAN GARE NIE

5. ¿Nitre Sodoma aune Gomorra ganinte yebätä dre mika nämäne gare?

⁵ Nitre ruäre Jehovakwe ganinte ñan ñobätä aune nämäne kukwe käme nuainne, ¿niaratrebätä dre rabai bare? Ñodre, nitre Sodoma aune Gomorra. Käne ni nämä nütü nämä, nitre ye ñaka gaikröta jire chi. Akwa, ja tötika nguseta aune orasion ye köböire, nitre klabore ja ngwanka metre aune töbikaka kwin käne ie nükani gare, dre rabai bare nitre yebätä ye ñaka gare metre ta nie. Ñobätä ye ani mike gare jai.

6. ¿Ñongwane Jehovakwe nitre ñaka ja ngwanka kwin ye ganinte aune dre ni ñaka raba mike gare metre ta?

⁶ Nitre nämäne ja ngwen käme ye Jehovakwe ganinte ye Biblia tä mike gare bä kabre. Ñodre, Ñü näkäni Kri tibien ye ngwane, Jehovakwe nitre jökrä kä tibienbätä ye ganinte. Noé aune mräkätre kwe ye aibe namaninte nire. Ja käne mada, nitre israelita käkwe juta keta kükü nämäne kä käbämikani nitre israelita ie yete ye gadrete niebare Jehovakwe ietre. Köbö madate ángel itibebiti Jehovakwe nitre rükä asirio 185 mil murie ketani köböitibe deu (Gén. 7:23; Deut. 7:​1-3; Is. 37:​36, 37). Aisete, nitre kwati ganinte kärekäre aune ñaka rükaita nire nie ñan raba, ñobätä ñan aune Biblia ñaka kukwe mike gare krubäte nie. Ye medenbätä kukwe ñaka gare metre nie. Ani kukwe ne mike gare bäri nguseta jai.

7. ¿Ñü näkäni Kri tibien ye näire aune kä Canaán diani jai ye ngwane, nitre murie ketani yebätä dre ñaka gare nie? (Üai kena).

⁷ Nitre ye Jehovakwe ganinte gwairebe jökrä, akwa itire itire Jehová nämäne mike tuin ño jai ye ñaka gare nie. Aune niaratre ie kukwe metre Jehovabätä ye namani gare aune ja töi kwitani kwe o ño ye ñaka gare nie. Blitata Ñü Kri näkäni tibien yebätä ngwane, Biblia tä kukwe ne mike gare: “Noé nämane nüne metre abko kwrere nämane dirire ni mda mdaye” (2 Ped. 2:5). Ne madakäre Noé nämäne arka sribere ye ngwane, niarakwe kukwe driebare ni itire itire ie kä jökräbiti ye mika ñan gare metre ta. Aune nitre Canaán ganinte ye ie kukwe metre Jehovabätä mikani gare aune nämäne ja ngwen käme yebätä ja töi kwitani kwetre ye ñan gare jire.

8. ¿Nitre nämäne nüne Sodoma aune Gomorra yebätä dre ñaka gare nie?

⁸ ¿Nitre nünanka juta Sodoma aune Gomorra yebätä dre gare nie? Ni ja ngwanka metre kädeka nämäne Lot nämäne nüne Sodoma ye gare nie akwa niarakwe kukwe driebare ni jökrä juta yete ie ye ñaka gare nie. Metrere nitre jökrä ye nämäne ja ngwen käme krubäte, akwa ¿kukwe kwin o kukwe käme ye nämäne nüke  gare ietre? Ñakare kwrere, ñobätä ñan aune Biblia tä mike gare, nitre nünanka Sodoma monsotre bati aune umbre jökrä tö namani nitre nübaibare Lotkwe ja gwirete ye mikai jabe, aune niaratre nämäne ja mike ngite ye ñan töibika nämäne kwetre (Gén. 19:4; 2 Ped. 2:7). ¿Nitre murie ketani ne Jehová ni mikaka tuin bobre jaikwe ñaka gaikröta jire nie raba? Ni ñan nämäne jire ni jätä yete ja ngwanka kwin mikani gare Jehovakwe Abrahán ie (Gén. 18:32). Nitre ye ñaka nämäne kukwe kwin nuainne yebätä Jehovakwe ganinte. ¿Yebätä nitre ñaka kukwe kwin nuainkä gaikröta ye ngätäite niaratre ñaka jire iti gaikröta nie raba? Ñan gare metre ta nie.

9. ¿Dre ñaka gare nie Salomonbätä?

⁹ Ne madakäre nitre ja ngwanka metre ye jatani ja ngwen käme mikata gare Bibliakwe. Ñodre, rei Salomón ye ie Jehová nämäne gare kwin aune dre dre nuaindre Jehová mikakäre täte ye nämänena gare ie. Arato, Jehová kukwe kwin mikani nemen bare kräke. Akwa, ja känenkäre mada niarakwe ngöbö ngwarbe mikani täte. Kukwe ye käkwe Jehová mikani rubun krubäte. Rei Salomón ja mikani ngite ye köböite juta ye käkwe ja tare nikabare krubäte siklo kwati te. Ne madakäre, rei Salomón krütani ye ngwane, niara “doboi mikani niara mräkätre kira yebe”, ye ngätäite rei David nämäne mikata gare Bibliakwe (1 Rey. 11:​5-9, 43; 2 Rey. 23:13). ¿Salomón doboi mikani mräkätre kwe känekäne yebe yebätä niara gaikröta nie raba? Biblia ñan mike gare. Nitre ruäre tä nütüre niara rükaita nire ñobätä ñan aune Romanos 6:7 tä mike gare, nita krüte ye ngwane ni tärä nemen “kwäre ngite kän”. Akwa, texto ne ñan tä mike gare nire nire krütani ye Jehová rabadre gainkröta ñobätä ñan aune krütani yebätä. Jehová tö nire nire tuai sribire ja kräke kärekäre ye aibe ie ja tare bämikadi kwe aune niarakwe gaikröta (Job 14:​13, 14; Juan 6:44). ¿Salomón tädi nitre ye ngätäite arato? Ñan gare nie. Jehová aibe ie gare. Akwa Jehová abokän käkwe kukwe ükaite kwin krubäte ye gare nie.

KUKWE NEBRÄ GARE NIE

10. ¿Nitre käme gateta Jehovakwe ye ngwane jata nemen ruin ño ie? (Ezequiel 33:11; üai mikadre ñärärä).

¹⁰ (Ñäkädre Ezequiel 33:11 yebätä). c Jehovata kukwe ükete ni iti ben ye ngwane, jata nemen ruin ño ie ye niara tä mike gare nie. Ezequiel kukwe tikani ye erere bäsi apóstol Pedro kukwe tikani üai deme köböire. Känti nieta: Jehová “ñan tö tärä ni ño kwa tuai nete” ja okwä bäre (2 Ped. 3:​9, NGT). Kukwe mikata gare ne tä ni töi mike jäme. Kukwe ñaka ni iti gatekäre kärekäre ye ngwane, Jehová ñaka raba gainte ye gare metre nie. Jehová ye abokän Ngöbö ni mikaka tuin bobre jai aune ñongwane niara raba töi kwin ne bämike nie ye ngwane tä juto biarebe nuainkäre.

11. ¿Nire ñaka gaikröta aune ñobätä gare nie?

¹¹ ¿Nire nire ñaka rükadita nire gare nie? Biblia tä ruäre aibe mike gare. d Ñodre, Jesukwe niebare Judas Iscariote ñaka rükaita nire (Mar. 14:21; Juan 17:12 aune nota de estudio ye mikadre ñärärä). Judas nämäne kukwe nuainne ye ngwane nämäne ja mike Jehová aune Jesús rüere ye nämänena gare ie (Marcos 3:29 aune nota de estudio ye mikadre ñärärä). Nitre ji ngwanka kukwe ngwarbebätä käkwe ja mikani Jesús rüere ye ruäre ñaka gaikröta niebare kwe (Mat. 23:33; Juan 19:11 aune nota de estudio ye mikadre ñärärä). Aune nitre apóstata käkwe ñaka ja töi kwitai  ye ngwane, ñaka gaikröta niebare Pablokwe (Heb. 6:​4-8; 10:29).

12. ¿Jehovata ni mike tuin bobre jai yebätä dre gare nie? Mä raba mike gare ruäre.

¹² Jehová ni mikaka tuin bobre krubäte jai aune ñaka tö ni gatebätä jire iti ye nibira gare nie. ¿Nitre ruäre ja mikani ngite krubäte akwa Jehovakwe ja töi mikani ño kräketre? David nämänena gure akwa ja mikani gure ni madabe kwe bätä nitre murie ketani kwe. Kukwe ketebu nebiti ja mikani ngite krubäte kwe, akwa bitikäre ja töi kwitani bökän kwe yebätä Jehovakwe mikani tuin bobre jai aune ngite kitani tabiti (2 Sam. 12:​1-13). Rei Manasés yekwe kukwe blo krubäte nuainbare bäsi käre. Akwa, niarakwe ja töi kwitani bökän ngwane, Jehovakwe ngite kitani tabiti (2 Crón. 33:​9-16). Jehová ie kukwe tä kwen ngite kitakäre ta nibiti ye ngwane, bengwairebe tä nuainne ye nemen gare metre nie kukwe namani bare miri gare nebiti. ¿David bätä Manasés käkwe ja töi kwitani kukwe käme krubäte nuainbare kwe yebätä, aisete Jehovakwe gaikröta?

13. a) ¿Ñobätä Jehovakwe nitre nünanka nínive ye mikani tuin bobre jai? b) ¿Kä nikani ta ye bitikäre Jesukwe dre niebare nitre nämäne nüne nínive krütani yebätä?

¹³ Jehovakwe nitre nínive ye mikani tuin bobre jai Arato. Jehovakwe niebare Jonás ie: “Niaratre tä ja mike ngite krubäte ye tuin tie”. Akwa, niaratre ja töi kwitani bökän ye ngwane, Jehovakwe mikani tuin bobre jai yebätä ngite kitani tabiti kwe. Jehovakwe nitre ye mikani tuin bäri bobre jai Jonakwe nuainbare ye kräke. Ñobätä ñan aune ni Ngöbö kukwei niekä Jonás namani rubun ye ngwane, Ngöbökwe mikani gare ie, nitre nínive ie “dre kwin aune dre käme ye ñan nämäne gare” (Jon. 1:​1, 2; 3:10; 4:​9-11). Ja käne mada, nitre ninivita ja töi kwitani yebätä Jesukwe blitabare. Nitre yebe Jehovakwe kukwe ükaninte kwin aune mikani tuin bobre jai ye mikakäre gare. Aune niebare kwe, köbö rükai ngwane “kukwe ükaite” nitre ben yete, nitre nínive ye gaikröta (Mat. 12:41).

14. ¿Nitre gaikröta kukwe ükatekäre ben ye ngwane dre rabai bare nitre nínive yebätä?

¹⁴ ¿Nitre nínive gaikröta kukwe ükatekäre ben ye dre gärätä? Jesukwe blitabare “kukwe ükadite” nitre ben yebätä, akwa kukwe ye rabai bare ja känenkäre (Juan 5:​29, TNM). Nitre kukwe metre nuainkä aune “nitre ñaka kukwe metre nuainkä krütani ye gaikröta” yebätä blitabare kwe ngwane nämäne blite Gobrandi Kä  Mil te kwe yebätä (Hech. 24:​15, TNM). Nitre ñaka kukwe metre nuainkä krütani ye gaikröta kukwe ükatekäre ben ye ngwane, kukwe metre driedi ietre aune niaratrekwe mikai täte bätä ja kitaibätä o ño ye Jehová aune Jesús täi mike ñärärä. Nitre nínive gaikröta yekwe ñaka ja töi mikai Jehová mike täte ngwane, ñaka tuainmetre nüne jankunu kwe (Is. 65:20). Akwa, niaratre ja töi mikai ja ngwen metre Jehovai ngwane, Jehovakwe tuainmetre nüne jankunu kärekäre (Dan. 12:2).

15. a) ¿Nitre Sodoma aune Gomorra ye ñaka gaikröta jire iti ye ñobätä nikwe ñan niedre? b) ¿Kukwe nieta Judas kapitulo 7 ye raba nüke gare ño nie? (Recuadro “ ¿Judas tö namani dre mikai gare?” mikadre ñärärä).

¹⁵ Nire nire käkwe ñaka kukwe metre ye kai ngäbiti aune ja mikadi kwe rüere yebätä Jesukwe kukwe ne niebare: “Kukwe ükaite nitre yebe ngwane, ngite rabai bäri krubäte niaratrebiti nitre Sodoma aune nitre Gomorra ye ngwä” (Mat. 10:​14,15, NGT; 11:​23, 24; Luc. 10:12). ¿Dre mika tö namani gare Jesukwe? Kukwe bämikani krubäre kwe ye kwrere bä raba tuin, akwa kukwe era erere nie nämäne kwe nitre niara näire yebätä. Ye erere niebare kwe blitabare kwe nitre nínive yebätä ngwane. Kukwe ükaite nitre ben bätä blitabare Jesukwe ye ara kädekaninte kwe blitabare kwe nitre ninivitabätä ye ngwane. Nitre ninivita aune Sodoma bätä Gomorra käkwe kukwe käme nuainbare, akwa nitre ninivita ie kä namaninte ja töi kwitakäre. Ne madakäre, kukwe ükaite nitre ben ye ngwane, “nitre käkwe jondron kwin nuainbare, ye gaikröta nünankäre aune nitre käkwe jondron käme nuainbare, ye gaikröta kukwe ükatekäre bentre” niebare Jesukwe ye nikwe ngwandre törö jai (Juan 5:​29, TNM). Aisete nitre Sodoma aune Gomorra ye gaikröta raba ruin nie. Ye medenbätä ni rabai niaratre dimike Jehová aune Jesús mike gare bäri kwin jai.

16. ¿Jehovakwe nitre gaikröta ye ngwane, dre ngwandi törö kwe jai? (Jeremías 17:10).

¹⁶ (Ñäkädre Jeremías 17:10 yebätä). e Dre gare nie ye mikata gare metre bersikulo nekänti. Yete nieta dre tä ni brukwäte ye Jehová tä mike ñärärä, aune dre tä ni töite ye niara tä trä tuin. Nikwe ja ngwani ño yebätä kukwe ükaite kwe nibe. Jehovakwe ñaka töbikadi bati bobu nire ñan gaikröta kwe yebätä. Akwa kukwe kwain ie ni mikakäre tuin bobre jai ngwane,  nuaindi kwe. Ye medenbätä nire gaikröta aune nire ñaka gaikröta Biblia tä mike gare ngwane ni raba niere metre ta.

“NI KUKWE ÜKATEKÄ KÄ JÖKRÄBITI TIBIEN” YEKWE “KÄRE KUKWE KWIN NUAINDI”

17. ¿Nitre krütani yebätä dre rabai bare?

¹⁷ Adán aune Eva ja mikani Satanakri aune niaratre ja mikani Jehová rüere, yete ja käne nitre kwati krubäte krütanina ni rüe gata ye köböite (1 Cor. 15:26). ¿Nitre jökrä krütani yebätä dre rabai bare? Nitre braibe 144.000 ye gaikröta nünankäre kä kwinbiti aune niaratre nünandi kärekäre aune ñan krütai jire (Apoc. 14:1). Nitre kwati brare aune merire nämäne Jehová tarere ye gaikröta nitre ja ngwanka metre gaikröta ye ngwane. Niaratre ja ngwain metre, Kristo Gobrandi Mil Krati yete aune ni nuaite mrä yete ngwane nünandi kärekäre kwetre (Dan. 12:13; Heb. 12:1). Kä mil krati ye ara ngwane nitre ie Ngöbö ñaka namani gare yebätä ñaka Ngöbö mikani täte kwe, kukwe käme nuainbare kwetre ye gaikröta ne kwe ja töi kwitadre kwe aune Ngöbö mikadre täte kwe (Luc. 23:​42, 43). Akwa nitre ruäre ja töi mikani käme krubäte aune ja mikani Jehová rüere yebätä Jehovakwe ñaka niaratre gaikröta (Luc. 12:​4, 5).

 18, 19. a) ¿Jehovakwe kukwe ükaite kwin nitre krütani kräke yei ñobätä nikwe tö ngwandre? (Isaías 55:​8, 9). b) ¿Dre rabai gare nie kukwe ja tötikara ja känenkäre yebätä?

¹⁸ Jehovata kukwe ükete nitre ben ye ngwane, käre niarata kukwe ükete kwin krubäte yei nikwe tö ngwandre. Jehová ye abokän töi metre, ni mikaka tuin bobre jai, aune töbätä krubäte ye gare nie nükani gare Abrahán ie ye erere. Jesukwe kukwe ükadrete nitre ben ye Jehovakwe mikaninte niara kisete aune nuaindre ño kwe ye driebarera kwe ie (Juan 5:22). Jehová aune Jesús ie gare kwin dre tä ni itire itire brukwäte (Mat. 9:4). Aisete käre niaratre kukwe metre nuaindi.

¹⁹ Jehovata dre den nuaindre ye käre kwin yebiti tö ngwandre. Jehová aibe ie kukwe ükate gare bäri kwin ni kräke (ñäkädre Isaías 55:​8, 9 yebätä). f Jehová aune Jesús ni kukwe ükatekä kwin kukwe jökräbätä ye kisete nita yei nita tö ngwen. Jesús rei nikwe ye tä kukwe ükete kwin aune ni mikata tuin bobre kwe jai Jehovata nuainne erere ye gare nie (Is. 11:​3, 4). Jehová aune Jesús käkwe kukwe ükaite nitre ben ja tare nikadi kri ye näire yebätä dre ñaka gare nie aune dre gare nie yebätä blitai kukwe ja tötikara ja känenkäre yebätä.