NITRE tä ni töi mike nüke gare jai aune töita bökän nibätä yebätä ni jökrä tä debe bien. Ye erere arato, ¿ni raba dre nuainne ni mada kräke?

Bibliabätä nieta ni mada ka ngäbitita kwin ye abokän ni töita bökän nitre madabätä, nita kukwe niere, nitre dimike aune nita nitre mada töi mike nüke gare jai yebiti bämikata. Ni mada ka ngäbitita kwin ye abokän ñaka nuainta ja ngwankäre kwin jerekäbe. Ñakare aune nita ni mada tarere bätä ni mada ie jata nemen ruin ño ye nita töi mike nüke gare jai. Ni kristiano rabadre ja töi mike Ngöbö üai deme tä kukwe niere nie ye ererebätä (Gál. 5:22, 23). Ye medenbätä, Jehová aune Jesús tä ni mada kain ngäbiti ño kwin aune ni raba nuainne ño niaratre erere ye ani mike gare jai.

Ni mada ka ngäbitita kwin ye ja erebe ni töi kwin nieta yebe. * “Ni diän diän [...] amne ni moto kämekäme” ye jökrä kräke Jehová töita kwin (Luc. 6:35). Ñodre, Jehová “tä ñänä mike nüke käin ye abko tä trä ngitiekä jökrä ni käme kräke amne ni kuin kräke. Erere arato, tä ñü mike näkäen temen, ye abko ni nünanka metre niara ngwärekri kräke tä näkäen amne ni nünanka käme niara rüere kräke tä näkäen arato” (Mat. 5:45). Nire nire ñaka tä Jehová mike tuin jai Ni ni sribekä ye kwrere, akwa yebiti ta jondron sribebare Ngöbökwe ye tä nemen kwetre aune tä kä ngwen juto jabätä arato.

Jehovakwe Adán bätä Eva mikani tuin ño jai yebätä ani töbike. Ja mikani ngite kwetre ye bitikäre, niaratre higuerra “kriekä dikani däne jakrä”. Akwa nünankäre jardín Edén ye bäre mento niaratre namani dän kwin ribere jai ye nämäne gare Ngöböi, ñobätä ñan aune kä tibien ye namani käme aune “kri tukwäte tukwäte btä kri mu kämekäme” aibe namani. Aisete, niaratre nämäne dre ribere jai ye mikani tuin ütiäte Ngöbökwe jai aune “jändrän [...] kwata abko dätebare [nga] dänre” kwe niaratre kräke (Gén. 3:7, 17, 18, 21, Jändrän Jökrä Namani Bare Ño Kena, [JK]).

Ebokänä Jehová tä kukwe kwin nuainne “ni käme kräke amne ni kuin kräke”, akwa metrere tö kukwe kwin nuaindi ni niara mikaka täte ye kräke. Ñodre, ni Ngöbö kukwei niekä Zacarías näire, templo Jerusalén namani ükadreteta, akwa sribi ye ketabätä namani yebätä ángel iti namani töbike krubäte. Ngöbökwe niara kukwe nuani aune kukwei kani ngäbiti “kukwe kwin aune ni töi mikakäre jäme” yebiti (Zac. 1:12, 13). Ye erere nuainbare kwe ni Ngöbö kukwei niekä Elías ye kräke. Bati, ja namani ruin di nekä Elías ie yebätä ribebare kwe Jehovai niara tuanemetre  krüte kwe. Ja namani ruin ño ie ye Ngöbökwe mikani nüke gare jai, aisete ángel juani kwe niara dimike. Ne madakäre, Elías ñaka nämäne kaibe ye mikani gare kwe ie. Kukwe niebare kwe töi jämebiti ye käkwe Elías dimikani sribire jankunu (1 Rey. 19:1-18). ¿Nire käkwe ni mada kani ngäbiti kwin Ngöbö erere?

Jesús nämäne kukwe driere Kä nebätä ye ngwane, niara nämäne nitre töi mike nüke gare jai aune tarere. Niara ñaka nitre mikani jondron nuainne ja dibiti aune ñaka bikabare kri kwe. Nitre mada ie ja nämäne ruin ño ye töi mikani nüke gare kwe jai yebätä niebare kwe: “Mun mden mden dräre amne tribe doboko mun kötärä, mun ye abko jakwe jökrä tie amne tikwe mun mikadi jadüke”. Aune niebare kwe arato: “Tribe [ye] [...] juto amne nuäre ngwiandre” (Mat. 11:28-30). Ye medenbätä, nitre nämäne niken niara jiebiti kä jökrä känti. Niara nämäne ni mada mike tuin bobre jai ye käkwe niara töi mikani nitre buke, nitre bren miketa räre aune “kukwe dirire [...] bätäkä ngwarbe” nitre ie Rün kwe yebätä (Mar. 6:34; Mat. 14:14; 15:32-38).

Jesús nämäne blite nitre ben ngwane, nämäne niaratre töi mike nüke gare jai aune nämäne töbike kwin kräketre. Käre niara nämäne nitre kain ngäbiti kwin, ruäre ngwane batibe nitre nämäne nüke känti, akwa yebiti ta nämäne kain ngäbiti kwin (Luc. 9:10, 11). Bati, meri iti därie nämäne nimiente kä kwä jätäbiti kubura te, meri ye jatani niara kokwäre kise mikakäre dän kwe yebätä ne kwe rabadreta kwin. Meri ye ñaka rabadre ye nuainne, ñobätä ñan aune niara ñan nämäne kwin merebe Kukwe Biani Nuaindre ye ererebätä (Lev. 15:25-28). Akwa, Jesukwe ñaka ñäkäbare tare meri yei, ñakare aune namani tuin bobre ie yebätä kukwe ne niebare kwe ie: “Ti ngängän, tödeka mäkwe ye käkwe mä mirita kwin. Näntä jäme, bätä mä rabata kwin bren tare yebätä” (Mar. 5:25-34, TNM). ¡Jesukwe ja töi mikani kwin krubäte!

Ni mada ka ngäbitita kwin ye abokän nita jondron nuainne ni mada kräke nibi gare nie. Nikwe ja töi mikadre jondron nuainne ni mada kräke ye ütiäte krubäte, ye bämikakäre Jesukwe blitabare ni samaritano yebätä. Nitre samaritano aune nitre judío ñaka nämäne ja mäke kwin, akwa ni judío iti kän gobare, metani aune bäsi murie ketani nämäne jite, ye ni samaritano käkwe mikani tuin bobre jai. Kräkäi mikani kwe, kä känänbare kwe ngübakäre aune ni ju bökänkä ie ngwian biani kwe. Nane ngwain kitadrekä bäri ni ye ngübabätä ngwane, ütiä biandi kwe niebare kwe (Luc. 10:29-37).

Ni mada ka ngäbitita kwin ye abokän nita jondron nuainne kräketre ye ñan aibe ngörä, ñakare aune nita kukwe niere ietre dimikakäre arato. Erametre, “ni tä töbike krubäte ye brukwä tä nemen ulire”, Biblia tä niere “kukwe kwin nieta ye tä kä mike jutobätä” (Prov. 12:25). Nita ni mada kain ngäbiti kwin aune ni töita kwin ni mada kräke yekwe ni töi mikai kukwe kwin niere ietre dimikakäre, ye köböire kä rabai juto bätätre aune ni töita bökän bätätre ye rabai gare ietre. Ye käkwe niaratre dimikai ja tuin kukwe tare ben (Prov. 16:24).

Ni “dätebare bäsi ja kwrere Ngöbökwe”, yebätä ni jökrä raba ja töi mike niara erere (Gén. 1:27, JK). Kukwe ruäre namani bare kädrieta Bibliabätä ye ani mike gare jai. Apóstol Pablo jänikani Roma ye ngwane, ni rükä iti romanobo kädeka nämäne Julio nämäne ngübarebiti. Ni rükä ye käkwe Pablo tuanimetre “basare kukwe muko tödekaka Jesubtiye amne niaratre käkwe Pablo kadre ngäbti ja juete” juta Sidón yete (Hech. 27:3). Kä nikani ta ngwane, nitre nünanka Malta ye käkwe ja töi mikani kwin Pablo bätä nitre mada nikani mrente ye kräke. Nitre yekwe ñukwä bukaninte ne kwe nitre mada yekwe träsädre aune ja di ngwani kwetre nitre mada ye dimike arato (Hech. 28:1, 2). Niaratre kukwe nuainbare ye namani kwin krubäte. Akwa ni mada ka ngäbitita kwin ye ngwane, ñan jondron nuainta nane nane ni mada kräke ye ñan aibe ngöräbe.

Ni tö Jehová mikai täte bökän ngwane, nikwe käre ja töi mikadre ni mada kain ngäbiti kwin. Ruäre  ngwane, jondron kwin nuaindre ni mada kräke ye ñaka rabai nuäre ni kräke. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune nitre tä ja mike kukwe drieta nikwe ye rüere o ni abokän jakaire, nita nemen nikenkä o ni töita ja aibebätä ye köböite kukwe ye tä nemen bare. Akwa, nikwe ja tuainmetre jie ngwandre üai deme ie aune nikwe ja ngwain Jehová erere ngwane, ni raba ja töi kwite kukwe yebätä (1 Cor. 2:12).

Nikwe ja töi mikadre jondron kwin nuainne ni mada kräke yekäre, ¿dre raba ni dimike? Ni raba ngwentari jai: “¿Ni mada ie ja ruin ño ye ererebätä tita ja töi mike kukwe nuin? ¿Ni mada tä dre ribere jai ye tita juto biare dimikakäre? ¿Ñongwane tikwe jondron kwin nuainbare ni jenena o ni mada ñaka ja ketamuko tikwe ye kräke?”. Ni raba kukwe ne mike nuaindre jai, ñodre ni mada o ja mräkätre konkrekasionte ye mikadre gare bäri kwin jai. Ye erere nikwe nuaindi ngwane, niaratre tä dre ribere jai aune kukwe medenbe tätre ja tuin yebätä ni täi juto biare dimikakäre. Ni tö dre nuainmana ja kräke ye erere nikwe nuaindre ni mada kräke (Mat. 7:12). Mrä mada, Jehovakwe ni dimikadre ye nikwe ribedre ie aune nikwe ja di ngwain yebätä niarakwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke (Luc. 11:13).

Apóstol Pablo nämäne nitre mada kain ngäbiti kwin, yebiti kukwe kwin bämikani kwe ni kräke. Biblia tä niere “nire nire nämane nüke basare ie, ye niara nämane kaen ngäbti ja känti ju yete” (Hech. 28:30, 31). Niara töi nämäne bökän nitre madabätä ye bämikani kwe jondron nuainbare kwe aune kukwe niebare kwe yebiti. Ye medenbätä, nitre tö nämäne ja ketai ben. Ye erere arato, nita ja ngwen kwin ye raba nitre töi mike kukwe metre kain ngäbiti. Nikwe ja ngwain kwin nitre jökrä ben ngwane, nitre tä ja mike kukwe drieta nikwe rüere ye raba ja töi kwite (Rom. 12:20). Ja känenkäre niaratre raba kukwe Bibliabätä drieta ye kain ngäbiti.

Kä Bä Nuäre yete, nitre kwati gaikröta aune ja rabai ruin kwin ietre, ñobätä ñan aune ye ngwane niaratre töi mikai nüke gare jai. Rabaitre debe bien yebätä niaratre rabai nitre mada töi mike nüke gare jai arato. Nitre käkwe ni mada taredi aune töi mikai nüke gare jai yei Jehovakwe ja nire kärekäre ye biain. Akwa nire käkwe ñaka nuaindi ye kräke kukwe kwin ñaka rabai bare (Sal. 37:9-11). Gobran Ngöbökwe rabai gobrane ye ngwane ni rabai nüne jäme aune ja rabai ruin kwin nie. Akwa köbö ye jämi nüke känenkri, ¿nikwe nitre mada kadre ngäbiti kwin ye köböire dre kwin raba nemen nikwe?

Biblia tä niere, nire tä ni mada töi mike nüke gare jai aune tä ja töi mike kwin kräke ye köböire kukwe kwin tä nemen kwe arato (Prov. 11:17). Nitre töta nemen ja ketai ni yebe aune ja ngwain niara erere. Jesús niebare: “Munta jondron ñäke ño ni mada kräke ye erere ñäkädi mun kräke arato” (Luc. 6:38, TNM). Nitre töita ye kwrere ye kräke tä nemen nuäre ja ketakäre nitre madabe.

Apóstol Pablo mäträbare krörö nitre kristiano Éfeso yebätä: “Munkwe ja moto mika kuin jakrä kwärikwäri amne ja raba ruentari tare kwärikwäri munye amne, Ngöbökwe ni ngite dianinkä ño nibtä Kristo köböire, ye kwrere munkwe ja ngite dian jabti ta kwärikwäri arato” (Efes. 4:32). Ni mada mada ie ja ruin ño ye ererebätä nita ja töi mike aune nita ja dimike kwärikwäri ye köböire kukwe kwin tä nemen bare konkrekasionte. Ye nuainkäre, ni ñaka rabadre ni mada kötaire, ñäke tare ie o kädriere blo. Nikwe ja di ngwandre kukwe kwin niere ni mada dimikakäre aune ñaka kukwe ngwarbe niere bätätre (Prov. 12:18). Ye köböire konkrekasion tä nirien kukwe ja üairebiti.

Ni mada ka ngäbitita kwin ye ñan bämikata jerekäbe kukwere, ñakare aune jondron nuainta ni mada kräke yebiti bämikata arato. Nita jondron kwin nuainne ni mada kräke ye ngwane, Jehová töi kwin aune mantiame ye erere nita ja ngwen (Efes. 5:1). Arato nita konkrekasion ye dimike aune nitre mada töi mike kukwe metre ye kain ngäbiti. Ye medenbätä, nikwe ja di ngwandre kukwe kwin bämike kukwe nieta nete ne ererebätä.